Pitkät naiset!

  • Viestiketjun aloittaja pitkä
  • Ensimmäinen viesti
"vimpula"
voin kans kertoo et oon ainaki lähisukumme pisin nainen, pituutta kans 183 cm. mistä ne sentit oikein tulee? ei mua oo pahasti haitannu oma pituus,mut korkkareita en laita. oma mies on vain sentin lyhyempi,se missään näy,ennenku laittasin ne korkkarit. mut kyl mä olisin mielelläni lyhyempikin. juu tosiaan vanhempani eivät ole pitkiä,äiti 163 cm ehkä,isä 176 cm,sedät ja enot mua myös lyhyempiä,muutamia miespuolisia serkkuja on joko saman mittasii ku minä tai vieläki lyhyempiä. mutta olen nähnyt täällä liikkuvan pari nuorta naista jotka ovat siskokset ja pituudet ovat 193 ja 197 cm,et aika pieneks tunnen itseni. kyl sitä on kuullu miespuolisten sanovan "sä oot pitkä". no tietty ne on lyhyempiä.
 
"minä vain"
Itse olen 183cm pitkä. Korkkareita ei tulis mieleenikään laittaa jalkaan. Mukavaa kun vanhojen tanssit lähestyy (olen 16v ja lukion ykkösellä) uhkaavasti ja samoin kenkäkriisi. jalkani ovat kokoa 42, joten "ilolla" odotan vanhojen tansseihin kenkien etsimistä, tai parin etsimistä :DD
että ku sais olla 5 senttiä lyhyempi... tai 10... tai 15... ei tarttis aina hävetä ittiänsä, täällä päin kaikki tytöt ovat lyhyempiä :( Tää pituus murskaa itsetunnon. Mut on pituudes yks hyvä puoli: on pakko pysyä hoikkana, sillä jos lihoisin.. kuvitelkaa: yli 180 cm pitkä nainen joka painaa 150 kg vyöryy samaan huoneeseen... yyyrrghhh. itse painan 67 kg.
Pituus on perseestä. älkääkä vain sanoko "kanna pituutes ylpeydellä" "susta voi tulla malli" jnejnejne. Paskapuhetta. Mä haluan lyhyemmäks :'( Harmi vaa ettei auta itku markkinoilla.
 
"Joku"
[QUOTE="minä vain";25567408]Itse olen 183cm pitkä. Korkkareita ei tulis mieleenikään laittaa jalkaan. Mukavaa kun vanhojen tanssit lähestyy (olen 16v ja lukion ykkösellä) uhkaavasti ja samoin kenkäkriisi. jalkani ovat kokoa 42, joten "ilolla" odotan vanhojen tansseihin kenkien etsimistä, tai parin etsimistä :DD
että ku sais olla 5 senttiä lyhyempi... tai 10... tai 15... ei tarttis aina hävetä ittiänsä, täällä päin kaikki tytöt ovat lyhyempiä :( Tää pituus murskaa itsetunnon. Mut on pituudes yks hyvä puoli: on pakko pysyä hoikkana, sillä jos lihoisin.. kuvitelkaa: yli 180 cm pitkä nainen joka painaa 150 kg vyöryy samaan huoneeseen... yyyrrghhh. itse painan 67 kg.
Pituus on perseestä. älkääkä vain sanoko "kanna pituutes ylpeydellä" "susta voi tulla malli" jnejnejne. Paskapuhetta. Mä haluan lyhyemmäks :'( Harmi vaa ettei auta itku markkinoilla.[/QUOTE]


Mulla on ollu niin samat ongelmat kun sulla :D Oon saman pituinen kuin sä, mutta sua viis vuotta vanhempi. Ala-asteelta lukioon asti seisoin jokaises luokkakuvas pisimpänä keskellä ja ärsytti/hävetti silloin ihan älyttömästi ! Varsinkin kun oli pienellä paikkakunnalla, jossa tuntu asuvan vaan jotain pygmejä, mutta voin kertoo, kun lukio on ohi ja lähdet muualle opiskelemaan niin on ihan eri meininki!

Musta on kumma kun ihmiset ei ymmärrä kuinka kuinka paljon se vaikuttaa itsetuntoon, et on aina muita pidempi, tulee sellanen läski/ruma fiilis vaikka oisit oikeesti tosi hoikka :D Kyllähän niitä kommentteja aina joskus tulee et "ootpa sä pitkä" ja "voisit olla malli" -läppää, mutta 183 cm ei oo lopulta ees pisin, tunnen montakin naista jotka on mua pidempiä! Ja lukiossa turhautti älyttömästi se, että kaikki jätkät oli lyhyempiä. Kyl nykyäänkin on paljo jätkiä jotka on lyhyempiä, mutta on myös paljon sellasia jotka on samanpituisia tai pidempiä :)

En kiistä et ei joskus yhä ärsyttäis se et on sen yli 180 cm. Sen asian kans vaan on oppinu sujuiks ja tykkään itestäni koko ajan enemmän, vaikka pituus ennen häirittikin. Ja yllättävän monen mielestä pitkä nainen on kaunis. Kaikki ei vaan uskalla sanoo sitä sulle, mut tuut kuulee sen viä monta kertaa :)
 
pitkä ja kurvikas
[QUOTE="vieras";23466406]No huh huh. Lieneeköhän tuo tottakaan. Joskus muutama vuosi sitten oli TV:ssä juttua Suomen pisimmästä naisesta, joka oli 193 cm pitkä. Joten kaverisi olisi tuolla perusteella Suomen pisin nainen.[/QUOTE]

Nuo ns. "viralliset" pituusennätykset ei suomen kokoisessa maassa pidä paikkaansa. Oikeasti "pitkät" naiset eivät suomenmaassa tuommoisiin julkisiin sirkuksiin edes lähde, tekemään itsestään lisänumeroa. He saavat jokapäivä sen "numeronsa" halusivat tai eivät. Käytös kulttuurimme kun on samanlainen, kuin vanhan talon kattommekin eli matala.

Hienoa, että tässä keskustelussa monet pitkät naiset ovat sinuja pituutensa kanssa ja korkokenkien käyttö kertoo mahtavasta itsetunnosta.
Olisi hienoa, jos ei tarvisi selitellä ja perustella, puollustellakkin jopa oikeuttaan olla sen näköinen tai mallinen ja pituinen kuin on.

On ihmisarvoa loukkaavaa päivitellä toisten ulkonäköä ääneen jopa tuntemattomille ihmisille. Lyhyet iäkkäämmät ihmiset ovat useimmiten pahimpiä pitkien ihmisten arvostelijoita. Missä lie se kultaisen iän sydämmensivistys..

Etenkin maaseutu paikkakunnilla jokapäiväinen häpeilemätön tuijottelu on vain pakko yrittää kestää. Vaikka kasvaisi sarvet päässä ei se tämän kummempaa olisi. Toisena päivänä kaiken kestää paremmin ja toisena tuntuu aika raskaalta. Tämmöiset eväät kun on saanut, niillä on pärjättävä. Ikä tuo hiukan helpotusta. Nuorena on vaikeinta.
 
Vieras..
Ite olen kans aikas pitkä naiseksi (184cm), ja oon 14-vuotias. Onneks täällä pikkukaupungin yläasteella on monia yli 180cm tyttöjä, joten tunnen itteni melko normiks :) äiti ja iskä on molemmat pitkiä - 186cm kumpainenkin
 
juupa
Ihana kuulla pitkistä naisista. Itsekkin lukeudun heihin 180cm on pituutta ja olen kärsinyt pituudestani aina. Mutta olen silti kantanut korteni suorassa enkä kävele selkä kyyryssä. Nyt tyttäreni on 16v. ja muutaman sentin minua pidempi ja hän kärsii samoista asioista kun ittekin.Toivoin joskus että hän jäisi itseäni lyhyemmäksi. Nyt yritän tsempata häntä ja siinä sivussa itteäni. Kyllä täytyy sanoa että täällä Varsinais-Suomessa ainakin on lyhyen läntää porukkaa ja kyllä me lukeudutaan pisimpiin. Ois ihana olla ettei aina tuntis itteäs jättiläiseksi.
 
"pitkula"
kaverini (16 vuotias tyttö) noin 190cm johtunee geeneistä kun isänsä armeija-aikana noin 210cm ja äitinsä melkein 180cm mutta kyllä tyttö korkokenkiä käyttää vaikka on välillä valittanutkin kun ihmiset tulevat kyselemään sun muuta kun noin 205cm tyttö kävelee kadulla vastaan... liian pitkä??? ei minusta! saisi olla ylpeä pituudestaan!!!!
 
"hei"
itse siis olen 184cm ja en myös todellakaan käytä korkkareita. Olisi kiva jos saisin 10cm pois pituudesta kun aina olen ISO.. jollain tavalla tulen aina olemaan iso ja se on inhottavaa.
Pitkät naiset ovat omalla tavallaan upeita!
Pikkuveljeni, lähes 2m, katse kääntyy aina pitkien naisten perään eikä kuulema alle 180-senttistä osais edes kuvitella rinnalleen. :)
 
"vieras"
Miksi pitkät haukkuu lyhyitä ja toisinpäin? Ja väittelee kummasta miehet tykkää enemmän?

Olette aika lapsellisia aikuiset naiset!

Itse kuulun näihin lyhyisiin (163cm), mutta mielestäni sekä lyhyet, että pitkät naiset voivat yhtälailla olla kauniita ja hyvävartaloisia. Mun paras kaveri on 168cm eli keskipituinen ja siinä on mielestäni aika hyvä pituus naiselle jos pituuden saisi siis itse päättää. Toisaalta 10cm korkkareissa tunnen itseni jo melkein liian pitkäksi, tuntuu että osa miehistäkin jää lyhyemmiksi.

Oma mies on 192cm vaikka en nyt erityisesti tykkää pitkistä miehistä. Ehkä mun makuun sellainen 180-185 senttinen mies on eniten silmääni miellyttävä. Mutta valitsen mieheni ihan eri syistä kuin pituuden vuoksi.
 
Mä olen 173,5 cm pitkä ja kyllähän se oli kamalaa kun ala-asteella oli jo tän mittainen, taisin
"lopettaa" pituuskasvun viiden luokan aikoihin. Se pituudesta kiusaaminen, se oli kamalaa.
Mä alan nyt +40v olemaan sinut pituuteni kanssa, nippanappa. Korkokengät jätän vielä suosiolla
muille tosin kivoja kenkiä on hankala löytää tähän pieneen siroon jalkaan...
 
"vieras"
Mä olen 173,5 cm pitkä ja kyllähän se oli kamalaa kun ala-asteella oli jo tän mittainen, taisin
"lopettaa" pituuskasvun viiden luokan aikoihin. Se pituudesta kiusaaminen, se oli kamalaa.
Mä alan nyt +40v olemaan sinut pituuteni kanssa, nippanappa. Korkokengät jätän vielä suosiolla
muille tosin kivoja kenkiä on hankala löytää tähän pieneen siroon jalkaan...
Varmasti ei kivaa olla yli 170 senttinen ala-asteella. Mutta aikuiseksi et kuitenkaan ole erityisen pitkä. Kaverini on 175 cm, eikä näytä mitenkään pitkältä. Itseasiassa luulin paljon lyhyemmäksi.
 
"vieras"
175 cm eli oon keskimittainen. Mallihommissa oon ollut lyhyimmästä päästä, teininä toivoin muutamaa lisäsenttiä mutta nykyään oon ihan tyytynyt tähän pituuteen. KAIKKI miehet on sanonut aina et oon just täydellisen pitunen. Mut pituus kun on maku asia,mutta itse olisin mieluusti mielummin 180cm kuin 160cm.. Olis noloa ostaa lastenvaatteita itselle tai todistella ikäänsä aina, saati näyttää lapselta tai hukkua jonoissa/porukassa toisten taakse!
Pituus on nyky-yhteiskunnassa kauneusihanne, mut lyhyet voi ehkä sitten hurmata ehkä luonteella tai jos on kauniit kasvot tms.. Et toi nim.merk "minä" on kyl todella väärässä.. Maailman kauneimmat naiset on järjestäin yli 170cm... Mutta ehkä sulla on sit kauniit kasvot et siks miehet ei välitä siitä et oot noin lyhyt.. :)
Olen itse 160cm ja en ole vielä hukkunut minnekään. :D Enkä ole nolostellut pituuttani... Itse asiassa en edes tunne olevani tosi lyhyt. Ei aina tartte lytätä toisia tunteakseen itse olevansa hyvä.
 
virvatuli
Minä olen 174 cm ja ollut aina tyytyväinen pituuteeni, enkä tosin edes ole tuntenut itseäni mitenkään pitkäksi. Koulussa olin aina luokan pisimpiä tyttöjä, eikä kukaan siitä koskaan millään tavoin kiusannut. Ensimmäinen aviomieheni oli 189 cm ja pituusero oli täydellinen. Tosin kyllä se tuntuu täydelliseltä nykyisenkin aviomieheni 180 cm kanssa, varsinkin kun en nykyään tykkää käyttää korkkareita ollenkaan.
 
"vieras"
Minun tuttuni on 172 cm pitkä ja hän kyllä jaksaa joka välissä toitottaa kuinka hän on pitkä nainen. On joskus jopa kutsunut itseään high toweriksi. Eihän hän lyhyt ole mutta ei minusta mitenkään erityisen pitkäkään. Ja nyt sitte kun hänen tyttärensä, vähän yli yksi vuotias, on niiiiiin pitkä. Hänen mielestään melkein yhtä pitkä kun minun 10kk vanhempi tyttöni vaikka pituuseroa on kyllä useita senttejä. Mua jo etukäteen ärsyttää kun ollaan näkemässä, kun saa aina kuulla kuinka pitkä hänen lapsensa on. Minunkaan lapseni ei kuitenkaan kasva millään miinus käyrällä ja on monia oman ikäisiään pidempi.
 
Mä en ole ikinä halunnut olla lyhyempi, päinvastoin muutama lisäsentti olisi oikein hyvä.

Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että mun kavereista melkein kaikki on yli 170cm, eli liikunkin lähinnä vain pitkien naisten kanssa.
Lisäksi mulle tuli pituuspyrähdys 14-15-vuotiaana, eli ei tarvinnut olla ala-asteella muita pidempi. Pituuskasvu loppui 18-vuotiaana.

Miestarjontaakaan pituus ei rajaa. Koen pituudessa olevan vain hyviä puolia.
Ai niin, käytän korkkareita, enkä ikinä alle 12cm korolla varustettuja sellaisia.
 
Mun tyttären tämän hetkinen pituusennuste on 182cm.

Toivon todella, että toteutuu edes lähelle tuota. :) Helpompi niin, vaikkei se nyt silleen tärkeä asia itselleni olekaan.
Ei tarvisi pelätä niin paljon hänen puolestaan, kun pitkiä naisia kohdellaan useimmiten paljon kunnioittavammin, eikä lähmitä ja kähmitä jne.
 
itse siis olen 184cm ja en myös todellakaan käytä korkkareita. Olisi kiva jos saisin 10cm pois pituudesta kun aina olen ISO.. jollain tavalla tulen aina olemaan iso ja se on inhottavaa.

Hmmm.. mä olen 185 cm ja en ole koskaan tuntenut itseäni isoksi. Johtuu varmaan siitä, että en ole iso vaan ainoastaan pitkä. Olen hoikka ja melko sirolinjainen. Mutta kyllä, jos pitkä nainen on vielä painava, on näky aika kauhea.

Ja kyllä joskus käytän piikkikorkoja, miehet tulee poikkeuksetta juttelemaan jos näin teen. Sellaisen kengät ovat kyllä melko epämukavat ja saavat huomiota osakseen, joten arkena en ihan äkkiä korkkareita laita.

Jos saisin valita, en olisi kyllä senttiäkään lyhyempi. Mulla on yksi erittäin hyvä ystävä, joka on 159,5 cm (joo, sen pitää aina mainita se puolikas sentti siinä) ja hän painaa kymmenisen kiloa enemmän kuin minä. Ollaan kohtuu hassu pari, mutta hänkään ei koskaan käytä korkkareita, koska ne vaan ovat epämukavat.

Pituus ei ole koskaan rajoittanut elämääni, päin vastoin. Pitkiin ihmisiin suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti ja monissa tilanteissa saan pelkän pituuteni vuoksi ansaitsematonta huomiota. Olen aina tavallaan nauttinut siitä. Miehiä pituuteni ei ole koskaan karkoittanut. PUkeutumistani pituus ei myöskään ole rajoittanut, joskin toisinaan on housuja olut vaikeaa löytää. Nykyään niitä löytää jo ihan mukavasti. Pukautumisessa korostan usein pitkiä koipiani, lantiota ja hoikkaa vyötäröä siinä missä joku korostaa sitten taas vaikkapa tissejään.

Kyllä meitä muitakin on, mutta itseäni pidempiä naisia tapaan ehkäpä noin kerran puolessa vuodessa täällä Tampereella. Toinen tilanne on heti kun mennään lahden toiselle puolelle -niin, ihan sama mennäänkö Tallinnaan vai Tukholmaan. Pitkiä naisia on huomattavasti enemmän, ja sellaiset 175-senttisetkin käyttävät surutta todella korkeita korkoja. Suomalaisnaiset vaan ovat niin persjalkaisia:D
 

Yhteistyössä