Pitkään esikoista yrittäneet-2010-tervetuloa uudet!

Peppi1981 Juuri meinasin kysyä et oletteko päässeet passin oonnittelut =)

En tiiä miks mulla nyt on taas sellanen olo et nyt on tärpänny, ei oo ollu pitkään aikaan...nyt vaan pitää rauhassa odotella et tuleeko se täti vaiko ei...

Itse olen myös välillä jopa tulistunut kun kuulen jonkun olevan raskaana tai saaneen...varsinkin jos kyseisestä henkilöstä ei ole elättämään edes itseään...teini vahingot nyt jotenkin vielä ymmärrän, mutta jos äiti maksaa vuokran ja ostaa ruuat nii sillon on mun mielestä vauva väärässä perheessä...

Työkaveri kertoi tänään kuinka sen kaveri oli tullut raskaaksi ensimmäisestä hoidosta, muttei tiennyt mikä hoito oli kyseessä...loi sekin jotenkin vähän toivoa...

Myöskin työasioiden uskon järjestyvän sillä entiseltä työpaikaltani on juuri jäämässä 2 mammalomalle...ajattelin kysellä josko pääsisin takaisin sinne...olis ainaki mukavemmat työajat...

toivon paljon plussia jouluksi :xmas:

 

Peppi1981 Ihanaa että en oo ainoo jolla tekee pahaa. oon onnellinen kyllä kaverin puolesta

 

Kyllä muakin sattuu ja pakenen lenkille kun kuulen raskausuutiset ja etenkin nyt kun viimeiselle kaveripariskunnalle syntyi vauva, tuntui että pää hajoaa sen uutisen kuultuani. Ollaan ainoita lapsettomia, ainoita jotka kulkee hoidoissa sukulaisista ja tuttavista, muille tää on tuntunut olevan niin helppoa :| En todellakaan toivo tätä kellekään mutta en voi omalle reaktiolleni mitään, suren ehkä tunnin ja sen jälkeen voin mennä kauppaan ostamaan uudelle tulokkaalle lahjan ja onnitella aidosti, heti en vaan pysty.

ON: Niinhän siinä sitten kävi ettei siittiöitä saatu kudoksistakaan :'( Hyvin meni, mies oli lähes täysin kivuton toimenpiteen aikana ja hyvin saivat kudosta, labran puolelta kuului hyvältä näyttää ja meitä hymyilytti, vihdoin jotain positiivista. Hyvältä näytti vain kudosmäärät, ensimmäistäkään siittiötä ei löytynyt. Pelkäsin että alan parkumaan mutta minut valtasi ihan totaalinen tyhjyys. Tultiin kotiin, mies ensikerran kirosi koko automatkan ja näytti pettymyksen. Kotona mun oli pakko raivon lailla alkaa vaan siivoamaan, mies keitti kahvit. Sitten vasta tuli se itku ja nyt olen aivan uupunut, itkettää ja sisälläni asuu vaan suuri tyhjyys, sattuu niin paljon etten voi edes ajatella sitä. Mies nukahti ja minä karkasin nettiin.

Mitä nyt, patologin lausunto tulee noin kuukauden päästä kudoksesta, jos se on normaali on viimeinen oljenkorsi käydä Turussa mutka, mutta ihan yllättyneitä lääkäri ja hoitohenkilökunta oli. Mutta aikalailla, tässä se oli, ei tule ICSI tä, meidän hoidot loppuivat ennen kuin edes alkoivat. Ihania oli niin lääkäri kuin hoitajat. Mun päässä soi Apulannan biisi Koneeseen kadonnut, tekisi mieli vaan huutaa.

 

jag78> Voi elämän kevät minkä sopan keitti taas elämä teillekin Toivottavasti teillä olisi nyt mahdollisuus ja halu mahdollisimman äkkiä päästä hyviin osaaviin käsiin ammattiauttajan hoteisiin jossa autettaisiin asian käsittelyssä ja muutenkin jeesattaisiin sulattelun alkuun. (ainakin meidän yksityisen klinikalla on psykologi juuri tähän tarkoitukseen)

Jos on naiselle paha isku tuo niin mieheltä se vie ne munat ihan oikeesti ja se uskomaton myllerrys sen isännän päässä ei ole mitenkään verrannollinen ongelman koon kanssa. (tietenkään vähättelemättä sitä naisen kärsimystä ja kaupanpäälle saa vielä sen isännän tuskan niskaansa)

Naiset nielasee faktan ja aloittaa heti sen oman parantamisen foorumeilla, kavereiden kesken luurissa ja kasvotusten.. Puhumisen tarve on suuri ja se prosessi alkaa, mutta mies ei todellakaan lähde kellekään kertomaan asiaa... max googlaa mitä aiheesta on kerrottavaa ja loput se sulkee sisäänsä painekattilaan odottamaan koska se räjähtää. (useimmiten ainakin)

Tsemppiä teidllä tämän inhottavan uuden tilanteen käsittelyyn. Ei ole pahoittelujen määrällä rajoja, mutta eipä se tähän juuri auta.

Omaa napaa> Neljä munasolunalkua kp 9 ultrassa oli tasaantunut ja taas olisi yksi johtaja ja aina vaan vasemmassa munasarjassa... Ihan ok että päästään edes luomuna yrittelemään ja lippu korkeella, vaan taitaa olla minulla ainakin ajatukset jo tän kuun lopussa olevassa julkisen ensikäynnissä....

Työasioissa taas tuli ihme kommentti pomolta. Sain vakituisen työsuhteen (luulen että se on vain kulissia ja potkivat koeajan loppumetreillä joulukiireiden jälkeen minut pois) ja nyt sitten yksi lähempi pomo lauseessaan kyseenalaisti minun työssä oloni keväällä...? Inhaa elää tuli persauksessa... vai onko se vaan niin että vaihtuvuus on niin suurta siinä firmassa että hän ei luota minunkaan pysyvän?? Nooooh.. vähän madalsi taas kynnystä kertoa sitten joskus siitä että on paksuna...

 

jag78 Olen todella pahoillani puolestanne, en pysty todellakaan edes kuvitella mitä käytte läpi. Toivon todella ettei kohtalomme ole sama, sillä mieheni ottaisi tiedon vastaan erittäin raskaasti. Toivottavasti käännätte nämä vaikeudet vielä suhteenne voitoksi, joka vahvistaa suhteenne kallion kovaksi.

Vanhempieni ystäväpiirissä on kyllä lapseton perhe. Todella iso perhe. Mutta ei ainuttakaan biologista lasta. Sen sijaan heillä on 7 adoptio lasta ja elävät ihanan kadehdittavaa elämää. he ovat myös käyneet läpi rankan vaiheen, mutta hyväksyneet sen ja jatkaneet matkaa siihen suuntaan mihin on mahdollista. Lapset ovat ihania ja kaikki tavallaan eri "rotuisia". Näitten lasten kannalta katsottuna, heillä on ollut enkelit mukana, kun ovat tulleet kaikki eri tilanteista ja saaneet/päässeet mukaan näin mahtavaan perheeseen.

 

jagoon pahoillani:hug: sanattomaks vetää..: /

on: Meidän hoito meni perseelleen. Yksi folli oli valikoitunut 14mm. Tiistaina inseminaatio. Huhtikuussa uus yritys.:'(

 

Kiitoksia kaikille, ette usko kuinka paljon merkitsee muutamakin sana ihmisiltä jotka elää jollain tavoin samoja asioita :hug:

HalleB, olen pahoillani teidänkin puolesta :hug:

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti :heart:

ON: Me jäädään odottelemaan päästäänkö sitten jonottamaan luovutettuja siittiöitä, kai me sille tielle lähdetään, vaikka mies tällä hetkellä haluaa vaan erota, koska olen ansainnut paremman miehen :headwall: Ensimmäinen vuorokausi torstain jälkeen sujui hyvin, mies halusi vain halailla ja suukotella mua, sitten kai se todellisuus iski miehen tajuntaan ja viime yönä mies kieltäytyy jo nukkumasta mun vieressä. Surraan nyt tämä suru pois ja katsotaan sitten. Minä itse en edes harkitse eroa, mun rakkaus ei tähän kuole melkeinpä päinvastoin.

 

Jag 78 Olen todella pahoillani teidän puolesta! ihan hirveä tilanne. Mä täällä itken jo teidän puolestanne ja mies ihmetteli vieressä et mitä ihmettä nyt on tapahtunut :/ Todella paljon voimia sinne!

Halleb Voimia sinne!

Tuo on niin totta, et kaverienkin raskautuminen sattuu! Se on kummallista miten niin kauan kuin itse eli myös pilvilinnoissa ja yritti lasta luomusti niin oli hyvin onnellinen kaikkien niiden ihmisten puolesta jotka raskautuivat. Nyt kun itse on tippunut pilvilinnosta ja käy hoitoja läpi niin jokainen uutinen raskautumisesta sattuu ihan helvetisti! Mulla nyt kolme kaveria jotka saavat helmi-huhtikuussa vauvansa ja hehkuttavat siitä jatkuvasti. Se on tuskallista olla heidän kanssaan samassa paikassa ja kuulla niitä ihania raskauskokemuksia :/ Ikävää, mutta sosiaalinen piirini kärsii myös näistä hoidoista..

Meidän tilanne näyttää tällähetkellä hyvältä. Pistelin Gonal pistoksia 14pvää, eli pistot pitkittyivät ja lääkärini sanoi viimisessä ultrassa, että 6 hyvänkokoista munista voidaan saada punktiossa, mutta ne näyttivät liian pieniltä edelleen ja puhui jo seuraavista pistoskerroista, eli lääkärikään ei uskonut että sieltä saadaan yhtään munista :/
Olin eilen punktiossa ja toimenpide oli minulle hyvin kivulias, pyysin lisää kipulääkettä ja sain, mutta silti sattui hyllä hirmusesti. Saatiin kuitenkin 16 munista ja miehen piobsia näyte saatiin sulatettua ja siittiöt selvisivät siitä. Maanantaina olis siirto sitten!

 

Kyllä elämä on ihmeellistä. Viikkositten tuli miehen simbatestien tulokset jotka olivat täysin tyrmäävät. Ei pitänyt olla juurikaan mahdollisuuksia raskautua luomusti ja kuiskas sitten kävikään ... tein torstaina raskaustestin ja siihen pärähti heti kaksi viivaa. Aivan uskomatonta, mutta kai se täytyy uskoa. Tosin nyt on hirveä keskenmenon pelko yms yms että kaikki ei mene loppuun asti hyvin, mutta nyt ei voi muuta kuin toivoa ja odottaa.

 

Hei vain kaikille! :flower:

Olen uusi plussalainen (olen seurannut palstaa pari vuotta) ja hivuttaudun tänne teidän ketjuunne. Vähän taustoja: aloitimme yrittämisen 11/08. Kahden vuoden aikana ei ovulaatiotestit, saati raskaustestit, ole värähtäneetkään joten hakeuduin gynelle kuukausi takaperin. Lääkäri lausui tuomion: PCO + ohuen ohut kohdun limakalvo. Nyt odottelen labratuloksia ja keskusteluja tulevasta. Olo on ahdistunut ja surkea, siksi koen tarvitsevani vertaistukea. Läheisiltäni en tätä tukea saa, joten ajattelin konkreettisesti osallistua keskusteluun mukaan. Jos se vain käy?

 

Jag: Olen pahoillani. :hug:

Sannuli: Onneksi olkoon! =)

DronttiEdvard: Tervetuloa.

 

jag kiitos! Voimia teille asian sulatteluun..:hug:

Sartsa kiitti! Hieno saalis toivottavasti saatte huomenna sieltä jonkun kyytiin ja vaikka pakkaseenki bd

Sannuli79 Onnea:flower: onneksi noita ihmeitäkin tapahtuu

DronttiEdvard tervetuloa! Toivottavasti saat täältä tarvitsemaasi tukea!:hug:

on: yöllä pitää pistää Pregnyl-irrotuspiikki..vielä epäröin voinko mennä huomenna töihin, kun viimeksi itkin seuraavan päivän tuon pistämisen jälkeen...

 

HalleB toi on kyllä tosi ärsyttävää kun täytyy miettiä, että mitä voi tai ei voi tehdä näiden hoitojen takia. Toivottavasti sulla on työpaikka, missä voi hyvin sopia poissaoloista..!! Mulla viimesen inssin jälkeen iski niin suuri epätoivo, että itkin vaan, yötä päivää. Vähän siinä hankala olla töissä!! Jouduin meneen lääkäriin hakemaan todistusta, ja itkultani yritin sille selittää miksi tuntuu niin pahalta. Hän ystävällisesti totesi minulle että " kyllähän sinun pitäisi ymmärtää että elämässä on vastoinkäymisiä"!! Hmm... en sitten oo enää menny sille lääkärille, enkä mene. Tokihan mä ymmärrän ettei kaikki mene niinkuin mä haluaisin, mutta hittoako mä sille voin että itkettää!!

Mutta, tsemppiä sulle! Ja toivotaan ettei nyt tule itkukohtauksia

 

Sain tänään omalta osaltani mielen madaltaja vastauksen, kun soitin vuodon vihdoin alettua klinikalle aikaa.. Sanoivat että varaudu siihen, että sinun hoitosi siirtyvät ensi vuoteen, kun ei tässä enään kerkiä mitään tekemään, kun et ilmoittautunut viime viikolla
Itku tuli ja nyt on mieli tosi maassa!:'( Odotettu on jo niin kauan, että päästäisiin alottamaan IVF-hoidot ja aina vaan joutuu odottelemaan! Kaiken lisäksi lääkekattokin nollaantuu, joten sekin aiheuttaa lisäharmia...

Toivottavasti teillä muilla on ollu edes vähän aurinkoisempi päivä!!

 

Mizze77 Voi eih, varmasti on mieli maassa! Täällä kanssa hyvin masentava päivä. Kysyitkö, että saisitko reseptit jo tämänvuoden puolella että voit hakea lääkkeet jo etukäteen? Itse nimittäis saan sillai..

Meillä piti olla tänään alkionsiirto päivällä, noh aamulla labratäti soitti ja kertoi että meidän saaduista 16:sta munasolusta YKSIKÄÄN ei ollut hedelmöittynyt!!! Silloin keräypäivänä se labraihminen sanoi että mieheni näyte saatiin sulatettua ja se oli ihan ok, eli se ei ollutkaan ihan ok.. meille sanottiin, että enskerralla sitten otetaan tuorenäytteestä! Voi että kyllä sapetti, ja vielä kun me oltiin kokoajan molemmat sitä mieltä ettö tuoreesta näytteeestä olis parempi, mut meille väitettiin et pakasteesta otettu on ihan yhtä hyvä, noh tänään aamulla se puhui ittensä pussiin ku nyt se ei enää ollutkaan yhtä hyvä.. Arggghh...

Nyt täytyy miettiä jaksaako tuon koko satsin käydä uudelleen läpi ja mistä saa ne voimat siihen.. Meidänkin hoidot siirtyy ensivuoden puolelle, eli tässä on nyt ainakin 2kk odottelua.. Huhhuh..

 

^ ja ^^ voi harmi :hug:

Sannuli79 onnea :flower:

 

Moikka taas,

Pahoittelut huonoista tuloksista jag78 ja onnittelut plussasta Sannuli79!

Mulle iski ensimmäisen kerran ihan jäätävä itku ahdistus kun soitin lekuriin aukiolotutkimuksesta ja kylmästi vaan totesivat, ettei ole aikaa, soittele ens kuussa. Ens kuussa tuo menisi jouluviikolle, tuskin onnistuu silloinkaan.

Koitin soittaa muuallekin jos tekisivät sen tutkimuksen, jotta saataisiin asiat etenemään, mutta eivät tee ristiin rastiin yksityisellä ja julkisella näitä. Tuli kyllä semmoset itkupotkut.

Aika tyhjä olo.

 

No voi sun.. Kyllä on täällä huonoja uutisia roppakaupalla!!! Mä mietin tänään, ett tuun kattoon, jospa täällä on jotain hyvii uutisii, kun itellä on ollut kiukkupäivä.. Mutta nyyh!!!
Jag, pahoillani!! Toivottavasti aika helpottaa teillä ja saatte mietittyy miten etenette. Kunpa miehes ymmärtäs, ett ootte yhdessä asian kanssa ja ei sen tartte miettii moisii ajatuksii!
Halleb, mietin juuri tänään myös, ett miten teidän punktion kävi.. PAhoillani siis, ett nuin kävi, mutta onnea ja tsemppiä inssiin!!
Sartsa00, pahoillani myös teidän puolesta!!! Harmittaa puolesta kun tuollainen saalis jätti jakautumatta! Jaksamista seuraavaan kertaan!
Mizze, toivotaan, että pääsette kuitenkin aloittamaan!!!
Quess, ehkäpä sun kierto menee niin sekasin, ett pääsetkin vielä joulukuussa siihen aukiolotutkimukseen..
Sannulille kovasti onnea plussasta!!!
Ja sitä omaa napaa.. Hormoonit.. Mä kun luulin, ettei ne vaikuta muhun mitenkään. Oon ollut kyllä kiukkuinen koko ajan ja tosi väsynyt. Pistellyt Puregonia siis viime keskiviikosta, tänään oli labrat ok ja pistely jatkuu.. Jänniytksellä odotan perjantaita, jolloin selvii onko mitään tapahtunut. Pelkään niin kovin pettymystä!! Mistä saisi positiivisen olon, että tämä onnistuu??? Mulla siis ei noista lääkkeistä tunnu olevan muuta oiretta kuin tää kiukkunen olo.. Ei mahakipuja tms. Onkohan ees kaikki hyvin, kun ei oo maha kipeenä???

 

ON: 4viikkoa sitten mulla rupes silmä luomet turpoomaan ja viikko sitten jouduin menenään korkean lepo pulssin takia oulaskankaan yhteispäivystykseen siellä se oli jo 137 ja päivystävä lääkäri lähetti seuraavan aamun veri kokeisiin. mulla todettiin kilpirauhasen liikatoiminta. Jos ei mitään muuta hyvää ole niin kolmen viikon aikana putos 8kiloa läskiä kuukaus on pitkä aika odottaa ja kahtoa alkaako noi lääkkeet auttaan yhtään. Ongelma on vaan muistamisen kanssa kun pitäis ottaa 4 kertaa päivässä tabuja, mutta meinaa unohtua aina..

Että tällasta tänne...

 

onlyer Olen myös sairastanut kilpirauhasen ylitoimintaa...ei mitään herkkua sekään...koita vain muistaa syödä ne lääkkeet ettei käy köpelösti...ja itse luulen, että lapsettomuutesi johtuu juuri tuosta kilpirauhasesta...pyydä aikaa asiaan perehtyneeltä lääkäriltä jotta saat lääkityksen oikeaksi juuri sinulle...sillä se on yksilöllinen...eiköhän se plussa teille pärähdä pian...näin on käynyt monille tietämättään kilpirauhassairautta kärsiville lapsettomille...

itselläni on myös todella rankka kuun alku....ensin lähti työpaikka ja nyt paras ystäväni plussasi toisesta yrityskierrostaan...itketty on viikko putkella ja nyt vielä itsellä kp1....

Clomit alkaa ylihuomenna...toivottavasti tili tulee ennen sitä...tiedättekö ketään joka olisi onnistunut vain clomien avulla? Minusta tuo ei kuulosta vielä kovin vakuuttavalta hoidolta, mutta pakko yrittää jotta pääsee eteenpäin....Mieheni tyrmäsi heti ajatuksen IVF:stä ja ICSI:stä joten odotukseni kohdistuvat nyt inseminaatioon...olemme jo jonossa julkisella puolella...

Kuka osaisi sanoa mitä IVF tulisi maksamaan julkisella? Jos yritän kasata itse rahat siihen jostain...sillä mieheni ei ole valmis tuosta maksamaan...

 

Tinttara kiitos kovasti tsempistä! Kamala lääkäri ollu sulla!! Hitto, ku ne ei ymmärrä miten raskasta tää on..:kieh: Puhuin suoraan pomolle mikä on homman nimi, ni hän oli onneks tosi ymmärtäväinen ja lupas mun olla tän päivän pois..
Tsemppiä sullekkin!:hug:

Mizze toi on niin väärin, et se joka on kiltisti odottanut ja odottanu, laitetaan vieläkin odottamaan ja se odotuksen odotus hajoittaa ihmisen!!:hug: toivottavasti hoito kuitenki voitas tehä tänä vuonna bd

Sartsa ei oo totta! kamala pettymys:hug: onneks saatte ne reseptit tän vuoden puolella, niin meki kuulema saadaan

Guess julkinen puoli on kyllä niin ylikuormittunut, että meillä kaikilla leviää pää ennen, ku ollaan raskaana! Toivottavasti se aukkari voidaan tehdä ens kuussa bd

Smirg kiitos! toivottavasti perjantain ultrassa näkyy hyvä määrä, hyvän kokoisia folleja!

onlyer ompa hyvä, et selvis tommonen ja sait siihe oikeanlaisen lääkityksen! Toivottavasti kroppa on pain valmis vastaanottamaan raskauden bd

Raksalainen :hug: kyllä tosissaan ihmeet tuntuu tapahtuvan muille.. Kyllä niillä clomeillakin voi onnistua!

on: Inssi tehty. Miehen keinot saada parannettua simppa-näytettä taisivat toimia! Näytteessä oli ekan kerran a-liikkuvia. Pesun jälkeen oli 3,4 milj. veijaria ja niistä 6% oli a-liikkuvia, loput b:tä. Taitaa olla se 5milj. jossain se raja kannattaako inssiä tehdä. Nyt siis kuulema 10-15% mahd. onnistua..
Kevään ICSI tehdään kuulema taas lyhyenä.

 

Sannuli79 :heart:
HalleB paljon enkeleitä matkaasi, ei sitä koskaan tiedä...
Nimittäin.. Ihmeitäkin tapahtuu.. Joskus jopa itellekin..
18.10 tapahtui siirto, lääkärikin oli sieltä mieltä, että meni syteen tai saveen mutta kokeillaan, ei antanut turhia toiveita. Ja nyt kuudes viikko menossa =)
Tosi asia on, että kaikkeehan voi vielä sattua ja tapahtua, mutta nyt edes tietää, että se on mahdollista tulla raskaaks, kaikesta tuosta peestä huolimatta mitä mullakin on.

Tiedän monen tunteen nyt, itsekin lukenut monen monen kertaa muiden plussista, tarkoitus ei ole pahoittaa mieltä, vaan antaa voimaa meille kaikille :heart:

 

MarJoh kiitos ja ONNEA!:flower::heart:
millos teil oli alkunu yritys, ku etusivulta puuttuu se tieto?

 

No, niin..eka käynti julkisella takana ja suoraan allekirjoitettiin hoitosuostumus. Vuoden alussa alkaa sit ICSI hoito. Olo on jotenkin helpottunut, kun tietää, että asia rullaa eteenpäin.

 

Halle voi harmitus! Mutta toivotaan nyt sitten onnea onnettomuudessa inssin muodossa! Ja ei sitten muuta kuin halaus ja sitä iänikuista sinnikkyyttä sinulle!
Muille myös isot tsempit! Kyllä tuntuisi siltä että tämän pinon kautta käyneet ovat hengessä mukana vaikka plussa olisikin jo sattunut omalle kohdalle, joten ettehän ota tällaista pinossa vierailua pahana.