Pitkään esikoista yrittäneet-2010-tervetuloa uudet!

Tervehdys kaikille!:wave:
Täällä pidetty pitkä tauko palstailusta, kun jotenkin vaan halusin pitää taukoa tästä lapsettomuuden aattelusta, vaikka muutamat clomikierrot tässä välissäkin olen vedellyt.. Nyt tää 4. clomikierto lopuillaan, ja vielä olisi yksi jäljellä, ja jatkosta ei sen jälkeen mitään tietoa.. Meillähän ei siis varsinaisesti mitään syytä ole löytynyt, minulla tosin kystiä munasarjoissa melkeinpä joka kerta kun ultrattu, mutta ei niiden pitäisi olla esteenä raskaudelle.. Tammikuussa siis kolme vuotta vauvahaaveista, eikä tärpin tärppiä! : / Mutta nyt näin pikaisesti, täytyy tulla ens kerran paremmin lukemaan teidän kuulumisia! Tsemppiä kaikille! =)

 

Hoitomuotoa ei ole vielä mitään, koska emme ole päässeet hoitoihin. Hoidot alkoivat KYSllä 12/09, mutta muutimme sitten K-SKS piiriin. Täällä ei ole vuoden aikana alkanut, joten siirrymme takaisin KYSlle 01/11. Luultavasti hoitomuotona Femar, koska Clomit ei toimi. Saa nähdä mitä mieltä KYSn lääkäri on... IUI:tä tuskin tehdään, eli pari femar kiertoa ja ehkä IUI jossain vaiheessa.. Luultavasti 2012 IVF:ään... IUI:tä taustalla 5 kertaa, itse en ko. hoitomuotoa enää haluaisi vaan suoraan IVF:ään...

 

Heipähei pitkästä aikaa!

Eipä ole tullut tähän pinoon kirjoiteltua aikoihin..
Nyt vois alkaa aktivoitumaan, kun saatiin aikataulut uuteen hoitoon.

Tervetuloa kaikille uusille!

Halle Harmi ettei toinen hoito onnistunut ja joudutte odottelemaan noin pitkään.

Itsestä tuntu että se hoitojen odottaminen on vaikeaa, välillä on vähän helpompaa kun saa käännettyä ajatuksia muualle ja välillä taas inhottavaa odottaa sitä hoidon alkamista kun kaikki ympärillä vaan sikiää..

Peppi toivotaan että tällä kerralla onnistaa!

Tsemppiä kaikkille tulevaan :heart:

 

linnuton puu harmi, että clomit ei oo viel tuonu toivottua tulosta..: / Mitäs sitte jos niillä ei tärppää? IVF? Meille tulee myös maaliskuussa se 3 vuotta täyteen...Mä ajattelin sillo yrityksen alkupuolella että ne jotka on yrittäny tyyliin kolme vuotta, ei voi olla järissään..totta en mä enää olekkaan..

EeyoreX merkkaan sit listaan sen hoitomuodon, ku on selvillä tarkemmin

Milli hei taas! Mulla menee kans tollee toi odottaminen..välillä helpompaa välillä vaikeempaa ja välillä ihan hiton vaikeeta..
Saitte aikataulut, ni millon teil on se seuraava hoito?

on: on mun pää ihan pehmentynyt..eilen alko jo ensimmäiset ovulaatiota ennakoivat oireet ja mä oon taas ihan mukana pelissä ja kuvittelen/toivon, että voisin tulla raskaaksi..:headwall: kuluttavaa..

 

HalleB - Joo toi kolme vuotta on joku sellanen juttu.. Mä sanoin miehelle tossa joku aika taaksepäin että sitten kun tulee kolme vuotta täyteen niin saan ottaa lapsenkorvikkeen eli hommata sen koiran jota ilman olen jo reilu 10v ollut. Hän jopa siihen suostui tajuamatta varmaan kuinka nopeasti se aika oikeastaan meneekään. (keväällä vasta 2v kasassa)

 

Piinailut loppui sit tähän päivään eli kp 1 menossa... Mä en koskaan edes ehdi tehdä testiä, kun menkat tuntuu alkavan jo pelkästä ajatuksesta, kun mietin, et milloin voisin testin tehdä... No jos jotain positiivista hakee, nii ehditään tod.näk. tehdä vielä toinen inssi tälle vuodelle ja ennen ku sairaalassa alkaa joulutauko...

 

83yrittäjä toivottavasti saat koiran ja vauvan vähän aikasemmin! kyllä nuo karlvaiset kavelit antaa voimaa jaksaa taas eteenpäin:heart: Eilen menin nukkumaan sillä lailla, että toinen makasi rinnan päällä ja toinen lämmitti jalkoja ei ollu mies kotona ni ne piti mua lämpimänä

Pinax :hug: voi rähmä..toivottavasti tosiaan saatte kuitenki tehtyä sen toisen inssin ennen sitä joulutaukoa

on: mä oo ihan paineessa, kun polilta oli soitettu eilen. Mitähän asiaa niillä olis ollu? Pitää yrittää tänään soitto-ajalla soitella sinne...viime perjantaina en kyl päässy läpi..: /

 

Pinax, voi itku :hug:

Olisipa meillekin soitettu polilta, epäonnistuneen käynnin jälkeen lupasivat että soitetaan joku torstai, eilen oli kolmas torstai ja eipä kuulunut soittoa, näin se marraskuukin meni :'( Nyt aamusta alkoi tuntua etten vaan jaksa, me ollaaan vuosi menty näin, yksi ainoa yhteinen käynti lääkärillä ja nyt sitten ensimmäinen toimenpide marraskuun alussa. Kun niitä siittiöitä ei saatu niin me jäätiin aika shokissa kaksin ja kerroinkin että kotona on ihan kamalaa. Tilanne on rauhoittunut ja olemme odottaneet sitä soittoa lääkäriltä, josko se saisi sen lähetteen meille kirjoitettua väestöliittoon. Mutta tuntuu olevan hidasta tämäkin. Ketjua lukiessa en ymmärrä miten toisilla jotain tapahtuu, me ollaan kohta vuosi odotettu että päästäisiin edes suunnittelemaan ensimmäistä hoitoa, päästäisiin johonkin jonottamaan.

Väestöliitosta sanottiin että siittiöitä joutuu odottamaan 6-12kk, kunhan joskus päästäisiin sinne jonoon. Nyt alkaa olemaan kaksi vuotta näitä lapsihaaveita eikä vieläkään edes tietoa päästäänkö ikinä mitään hoitoa yrittämään. Voihan se olla että se lääkäri ei kirjoita sitä lähetettä vaan keksii jonkun syyn vaan odotuttaa ensi vuodenkin.

Olen niin hajalla taas kun sitä soittoa ei eilenkään kuulunut. Kuinka vaikeaa on yhden lähetteen kirjoittaminen, argh. Jospa nyt pystyisi taas menemään ihmisten ilmoille kun on vuodattanut tänne omaa pahaa oloaan.

 

jag78:hug:anteeks, ku valitin.. teidät on kyl nyt unohdettu..voisitko sä soitella sinne päin? Kyllä se tuntuu olevan niin ylikuormitettu tuo julkinen puoli, että pieni ihminen jää aivan jalkoihin siellä.. Kyllä mä tiedän itekkin töissä, et kauheessa kiirreessä ja paineessa saattaa sattua inhimillisiä unohduksia vaikka kuinka parhaansa tekisi..
Voimia sulle! Toivottavasti pian alkas tapahtua..

 

Jag ottaa vaan luurin rivakasti käteen ja soittaa kunnes saa vastauksen. Tässä viimeisen 6kk aikana olen soittanut tyksiin erinäisistä asioista reilu 10 kertaa ja alkuun odottelin vaan nöyränä reilu 4kk lähetteitä pariltakin osastolta. Vaan ne pirut hukkailee niitä papereita ja unohtavat kirjata ja lähetellä.

Sain nyt viimeisellä reissulla ohjeistuksen että jos lähete tutkimuksiin tehdään ja vaikka se olisi vasta puolen vuoden päästä niin tieto lähetteestä tulee kotiin parin viikon kuluessa. Jos ei tule niin pitää kysyä perään. Näin kävi siis sisäelintutkimuspuolella ja myös lapsettomuuspuolella sattumalta samaan aikaan (joo mulla on tuuria kyllä)

Nyt sitten mennään ensi tiistaina ensikäynnille sinne. Hiukkasen verta jännittää josko jo keväällä päästäis edes insseihin asti.. Nyt meneillään toinen clomikierto

 

HalleB, eiköhän täällä kaikki saa valittaa ihan samalla tavalla

Soittaminen on vaan niin hankalaa kun on töissä avotoimistossa jossa ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä puhumaan mihinkään tilaan ilman että muut kuulevat. Tähän asti olen luikkinut autoon hakemaan muka jotain mutta on tosi hankalaa juuri näiden asioiden hoitaminen puhelimessa. Eihän se auta kuin alkaa soittamaan.

Muakin haluttaisi koiranpentu mutta pelkään että se pentu jää vähän paitsioon jos hoidot alkaa ja haluan keksittyä siihen tai mun aika ja hermot eivät riittäisikään pentuun, ei olisi pennulle oikein. Koira meiltäkin löytyy joka on kyllä saanut mun itkuja kuunnella, onpahan joku tosiaan tunkemassa kainaloon aina.

 

pinax, harmi ettei onnistunu, toivotaan että pääsette pian toiseen inssiin ja siitä tärppää

jag olen kyl samaa mieltä muiden kans, kannattaa vaan soitella ja vähän hätyytellä jospa se sais asioihin vähän vipinää.. Tsemppiä odotteluun.

Halle Juu, sellasta aaltoliikettähän se olo/tunnetilat tuntuu menevän..
Toka ivf on suunnitteilla viikolle 9, punktio siis.. Meillä tulee keväällä 4 vuotta täyteen, vähän turhan nopeeta on kyllä aika kulunut..

83yrittäjä Tsemppiä ensikäynnille. Yleensähän insseihin ei kauheesti tarvi jonotella, toivotaan että pääsettte pian kokeilemaan.

 

83yrittäjä tsemppiä ensikäynnille!

jag kyllä mua monesti hävettää valittaa, ku ajattelee miten paljon huonomminki asiat vois olla..mutta ei se aina lohduta....
ompa hankalaa sulla toi soittaminen: /
Mulla toi toinen koira on ihana lohduttaja, joka nuolee kyyneleet. Mut toinen menee aina ihan shokkiin ja vaan tärisee.

Milli niin aika tosiaan kuluu tosi nopeesti. Monesti tuntuu, että ite junnaa vaan paikallaan, vuodet kuluu ja muilla elämä menee eteenpäin.

Ei siel polilla kukaa tienny miks mulle oli soitettu ja epäilivät vahingoksi...outoa..

 

No nyt pääsi iso turhautumisitku minultakin. Oltiin tänään Tyksissä ja oli sitten ihan kempo täti vastassa... Paperit oltiin täytetty ja olin itse menossa ns. ensikäynnille ja mies kainalossa vaan katin vitun paskat... Puolen tunnin aika oli meille varattu ja lääkäri oli ylisressaantunut ja änkyttävä nuori nainen.

Se miksi sitten itku kotiin tultua pääsi oli se että tämä nainen antoi ihan uuden säännön koko peliin... Hän väitti että pitää alle 30v parin olla 2v yrittänyt ennen kun aletaan mitään hoitoja suunnittelemaan. Onko minulta siis mennyt jotain todella radikaalisti ohi vai miten????

 

Onpas raivostuttavia sääntöjä... ! Jos tuossa jotain logiikkaa on, niin varmaan tutkimuksiin pääsee vuoden yrityksen jälkeen. Jos teidät on tutkittu ja vikaa löydetty, mitä järkeä on odottaa vielä toinen vuosi? Ehkä selittämättömien kohdalla tehdään noin.

 

No näin minäkin sen sitten tulkitsin... ihmettelen vaan kun ei täällä ole kukaan moisesta ennen mitään maininnut... eikä mitään lue papereissakaan mitkä sieltä sain kouraani.... Aikamääreitä kyllä mutta kyseinen puuttui kokonaan

 

83yrittäjä eipä ole kyllä koskaa tullut vastaan tuollaista sääntöä..
Kuulostaa vähän ihmeelliseltä.. kannattaa kyllä soitella perään esim. hoitajalle että onko asiat todella näin..

 

83yrittäjä :hug: voi hemmetti!
Meillä oli vähän saman tyylinen juttu. Oltii yritetty 1½vuotta, kun lääkäri alkututkimusten jälkeen sano, et eikun kotiin vaan puoleksi vuodeksi yrittämään ovulaatiotesteillä ajoitettua yhdyntää ja sit takaisin, jos ei oo tärpänny. Mä olin ihan ihmeissäni ja sanoin, et ollaan varmaan 10 kiertoa tehty jo noin. Lääkäri sano, et on monia pareja joilla ei oo tärpänny tuossa ajassa, kun ovat olleet väärään aikaan liikkeellä. Päästiin sitten eteenpäin, koska olitiin oltu niin omatoimisia.
Mutta mitään hoitoja ei alotettu ennen, ku mies oli tuonu kolmen kk kuluttua kontrollinäytteen. Nämä olivat meidän osastolla niitä uusia sääntöjä.
Kun meillä on kuulema mahdollisuus tulla raskaaksi omin avuin, laittoivat ne meidät jonon hännille, kun tämä toinen hoito ei onnistunut. 5/10 oli edellinen hoito ja tuleva 4/11.
Kannattaa siis olla jotain pahasti vialla, että auttavat..muuten saa kitua jonossa hamaan tulevaisuuten saakka..ja menettää siinä samalla oma mielenterveytensä..

 

Halle> No wau! Johan teilläkin siellä on tahti päällänsä.... Sain lääkärin tänään luurinpäähän ja keskustelu helpotti aika paljon päänsisäistä painetta. Tammikuussa voidaan soitella ja varailla aikaa suunnitteluun vaikka hoitoihin tuskin päästäisiin ennen 2v rajapyykkiä. (tuo siis oma mielipide) Pidetään peukkuja luomuihmeille... se taitaa olla nyt ainoa toive....

 

No huh huh, oon ihan ihmeissäni tuosta 83yrittäjän saamasta kommentista lääkäriltä. Onneksi meille ei sanottu mitään tuollaista! Meillä tosin meni melkein se kaksi vuotta ennenkuin eka hoito oli, eli inseminaatio. Mutta se tais itseasiassa johtuu siitä, ett mä halusin pitää kesätauon... Mutta kyllä meillä, vaikka ite olin just alle 30, oli selvää, ett ryhdytään hoitoihin. Ei moisii sääntöjä ees ollut. Nytten IVF-hoidossa sanottiin, ett mahollisuudet on hyvät kun ollaan kuitenkin molmmat nuoria ja terveitä.

No joo, mutta omaa napaa sitten.. Ja itkua kurjasta kohtalosta.. Ei mennyt hyvin eka siirto.. Tai sanotaan, ettei se päättynyt.. Nega tuli eilen vastaukseksi. Ainut lohtu on, ett viisi alkioo pakkasessa ja tammikuussa on siirto. Ei tää oo sitten yhtään reiluu!!! Eli HalleB, jos päivität niin 1. IVF:n 1 PAS ois tammikuussa.

 

On tää niin ärsyttävää, kun ei pääse edes kunnolla piinailemaan testipäivään asti. Pari päivää on ollut menkkamaista juilimista vaihtelevasti ja tänään sitten alkoi tuhrun tuleminen. Tekisi mieli jo heittää Lugen laittaminen, mutta ei ne OYS:ssa varmaan anna siihen vielä lupaa. Tuntuu niin turhalta laittaa, kun tietää ettei siellä mitään eloa enää ole. Huono olokin vaivaa, kun vatsa on kipeä ja väsyttää. Ihan hävettää, että vain valitan. Miehelle jo eilen sanoin tästä ja tiedän, että häneen sattuu tämä juttu yhtä paljon, vaikkei sanokaan mitään.

 

Moi! Pikaisesti omaa napaa, pitää tulla ajan kanssa kirjottelemaan!

Eli meille siirrettiin tänään 2 (!!) 5 päivän ikäistä alkiota 1.ivf/icsi:n 1. ja ainoassa pas:ssa. Laatu oli alunperin huono ja ihme että kestivät sulatuksen ja vielä jatkoviljelynkin.

Että saa nähdä tuleeko meille ainutlaatuinen joululahja!!

 

Terhi: Tsemppiä piinailuun.

 

Peppi1981:hug:
Terhille peukut pystyyn =)

ON tänään pääsin läpi OYS:an ja kun aloin kertomaan mistä on kyse hoitaja sanoi että juuri lopetti puhelun mun miehen kanssa, eli mieskin oli soitellut ja päässyt läpi ennen mua. Meille ei ole soitettu kun patologi ei ole antanut lausuntoa miehen kudoksista ja nyt sitten saatiin soittoaika 15.päivä. En ymmärrä miksi me odotellaan sitä lähetteen kirjoittamista 1,5 kuukautta vähintään, miksi ne tarvii sen patologin lausunnon ja kuinka h****tin kauaa se lausunnon antaminen kestää. Luovutettava on, tälle vuodelle ei päästy edes hoitojonoon vaan tässä odottamisessa meni sitten vuosi. Mietin jo lainan ottamista ja sitten marssimista omakustannehintaan yksityiselle, sielläkin saa kuitenkin siittiöitä jonottaa 6-12kk eli jos sinne jonoon nyt joskus pääsisi. Kaikista hirveintä on että kun odottaa ja odottaa vaan niin välistä olen niin älyttömän vihainen miehelleni, en ikinä sitä hälle sano mutta olen vain, olen niin täynnä raivoa ja vihaa siitä ettei hällä ole siittiön siittiötä. Ja kun ajattelen hetkittäin noin niin vihaan itseäni, kuinka itsekäs minä sitten olen. Pelkään että noi ajatukset tunkee aina vaan useammin päähäni jos tämä odotus ei lopu. Älkää vain ymmärätkö väärin, rakastan miestäni enkä vaihtaisi häntä ikinä mihinkään.

Miten teidän muiden pitkään yrittäneiden parisuhde jaksaa ?

 

ON Eilisen purkautumisen jälkeen on taaas miljoonakertaa parempi olo Kun mua oikein ahdistaa niin siivoan raivon lailla tai lähden juoksemaan, miten te muut puratte pahaa oloa
?