Pitkäaikainen, parantumaton sairaus ja äidiksi tuleminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Oletteko te pitkäaikaissairaat hankkineet lapsia, silläkin uhalla että raskaus voi pahentaa sairauttanne? Mitä mietteitä teillä on ollut raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen? Kokemuksia ja neuvoja..
 
Ei mulla ole kokemusta, mutta riippuu varmaan sairaudesta. Esim. ystäni sairastaa tosi pahaa reumaa ja "hankki" lapsen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta jos tuo sairaus olisi sellainen, että tiedän eläväni vaikka vain seuraavat 3 vuotta, niin tuntuisi jollain lailla epäreilulta lasta kohtaan, että tietää äidin kuolevan :( Toisaalta sille isälle se lapsi voisi olla hyvinkin tärkeä ja rakas just sen takia. En tiedä. Vaikea tilanne.
 
Tuntuu pahalta kun joidenkin mielestä mulla ei ole oikeutta olla äiti. Minulla on yksi lapsi, ja hoidan häntä paremmin kuin hyvin ja olen ihana äiti. Mutta ottaako riskiä ja tehdä se toinen lapsi jota niin kovasti toivoo vai antaako vaan olla ja ehkä katkeroitua..
 
Riippuu varmaan minkälainen sairaus ja miten paljon se vaikeuttaa elämää.

Miulla reuma puhkesi vasta ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen kunnolla päälle, ja vauva-aika oli aika kamalaa miun osalta kun huonoimpina päivinä en oikeen meinannut pystyä ees vauvaa nostamaan ja öisin piti mies herättää nostamaan vauva viereen kun en ite päässyt. Sit kun lääkitys saatiin ees vähän paremmalle tolalle niin auttoi.
Miulla vaan oli yks lääke joka piti lopettaa 3kk aiemmin ku alettiin toista lasta yrittämään (tiesimme toisen lapsen kuitenkin haluavamme ja vaikka raskausaika huolettikin niin lääkäri sanoi että joitain lääkkeitä voi käyttää raskausaikanakin ja et yleensä raskausaika on näissä tapauksessa jopa oireeton kipujen suhteen) ja raskausaika menikin tosi hyvin. Kivut tulivat sitten takasin synnytyksen jälkeen mut tällä kertaa osattiin varautua lääkkein.
 
Mikä sairaus sulla ap on? itselläni on astma ja allergioita. Kumpikin pitkäaikaisia ja parantumattomia siis. Astma saattaa raskausaikana joko pahentua tai parantua ja se on äidin puolelta vahvasti perinnöllinen - meillä kolmesta lapsesta kahdella on myös astma. TOisaalta astma on hyvin hoidettuna kuitenkin täysin oireeton eikä vaikuta elämänlaatuun mitenkän. En tiedä tarkoititko tämän tyyppistä sairautta vaiko jotain muuta, mutta ei mulla ainakaan oo käyny mielessäkään jättää lapsia tekemättä sen takia että itselläni on pitkäaikaissairaus. Mutta riippuu varmaankin sairauden laadusta. Jos sairastaa sairautta joka lyhentää elinaikaa niin sitten en kyllä tietäisi mitä tehdä.
 
[QUOTE="niin";23749507]Mikä sairaus sulla ap on? itselläni on astma ja allergioita. Kumpikin pitkäaikaisia ja parantumattomia siis. Astma saattaa raskausaikana joko pahentua tai parantua ja se on äidin puolelta vahvasti perinnöllinen - meillä kolmesta lapsesta kahdella on myös astma. TOisaalta astma on hyvin hoidettuna kuitenkin täysin oireeton eikä vaikuta elämänlaatuun mitenkän. En tiedä tarkoititko tämän tyyppistä sairautta vaiko jotain muuta, mutta ei mulla ainakaan oo käyny mielessäkään jättää lapsia tekemättä sen takia että itselläni on pitkäaikaissairaus. Mutta riippuu varmaankin sairauden laadusta. Jos sairastaa sairautta joka lyhentää elinaikaa niin sitten en kyllä tietäisi mitä tehdä.[/QUOTE]

Sairastan ms-tautia joka on onnekseni ollut täysin oireeton alun jälkeen. Lääkitys pitää lopettaa ehkäisyn kanssa. Se pelottaa.. Raskausaika voidaan yleensä hyvin mutta synnytyksen jälkeen voi tulla takapakkia, josta yleensä toipuu.. Vaikea ennustaa mitä käy, mutta ainakaan esikoisen syntymä ei saanut sairautta minussa puhkeamaan..
 
Olen todella onnellinen siitä, että sain lapsen pitkäaikaisesta sairaudesta huolimatta. Välillä pelotti enemmän ja välillä vähemmän. Sairauteni on nyt remissiossa, mutta oli iso mahdollisuus, että tulee relapsi synnytyksen jälkeen. Onneksi näin ei käynyt, vaan saan nauttia äitiydestä melko hyväkuntoisena. Todennäköisesti sairauteni palaa täydellä voimalla joskus, mutta ajatus lapsestani saa minut jaksamaan. Joskus kannattaa uskaltaa, kunhan kuuntelee lääkäreitä, ei välttämättä muita ystäviä ja sukulaisia.
 
Sairastan ms-tautia joka on onnekseni ollut täysin oireeton alun jälkeen. Lääkitys pitää lopettaa ehkäisyn kanssa. Se pelottaa.. Raskausaika voidaan yleensä hyvin mutta synnytyksen jälkeen voi tulla takapakkia, josta yleensä toipuu.. Vaikea ennustaa mitä käy, mutta ainakaan esikoisen syntymä ei saanut sairautta minussa puhkeamaan..

Kyllä mun mielestä voisitte toista lasta vielä yrittää. Onhan ms vakava sairaus mutta paljon vakavampiakin sairauksia potevat on saaneet lapsia. ja jos lääkäri on kerran antanut luvan niin miksei?? En voi ymmärtää miksi ei voisi.
 
[QUOTE="mamma";23749536]Olen todella onnellinen siitä, että sain lapsen pitkäaikaisesta sairaudesta huolimatta. Välillä pelotti enemmän ja välillä vähemmän. Sairauteni on nyt remissiossa, mutta oli iso mahdollisuus, että tulee relapsi synnytyksen jälkeen. Onneksi näin ei käynyt, vaan saan nauttia äitiydestä melko hyväkuntoisena. Todennäköisesti sairauteni palaa täydellä voimalla joskus, mutta ajatus lapsestani saa minut jaksamaan. Joskus kannattaa uskaltaa, kunhan kuuntelee lääkäreitä, ei välttämättä muita ystäviä ja sukulaisia.[/QUOTE]

Hienoa että olet uskaltanut. Saanko kysyä mitä sairastat?
 
[QUOTE="niin";23749549]Kyllä mun mielestä voisitte toista lasta vielä yrittää. Onhan ms vakava sairaus mutta paljon vakavampiakin sairauksia potevat on saaneet lapsia. ja jos lääkäri on kerran antanut luvan niin miksei?? En voi ymmärtää miksi ei voisi.[/QUOTE]

Kiitos kannustuksesta. Kyllähän se olisi järjetöntä jättää lapsi tekemättä varsinkin kun olen kuin kuka tahansa ikäiseni. Ei yhtään ainoaa oiretta, vielä.. Mies aina sanoo että hän ei kuuntele sitten kun vanhana katkerana sanon että olisi pitänyt tehdä se lapsi silloin.. Ja kun se on mahdollista että vielä vanhanakin voin vielä hyvin. Kaikilla sairaus ei etene.. Sen näyttää vaan aika.. Ja jos etenee sitten toimitaan sen mukaan. Pelko on ainoa esteeni tällä hetkellä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja tsemppiä;23749580:
En osaa tuohon muuta sanoa kuin että sairaudet kuuluu elämään ja niin kuuluu lapsetkin. Rohkeasti eteenpäin, älä muiden puheista välitä.

Kiitos kannustuksesta ja kaikkea hyvää sinulle. Olet aivan oikeassa.
 
Kiitos kannustuksesta. Kyllähän se olisi järjetöntä jättää lapsi tekemättä varsinkin kun olen kuin kuka tahansa ikäiseni. Ei yhtään ainoaa oiretta, vielä.. Mies aina sanoo että hän ei kuuntele sitten kun vanhana katkerana sanon että olisi pitänyt tehdä se lapsi silloin.. Ja kun se on mahdollista että vielä vanhanakin voin vielä hyvin. Kaikilla sairaus ei etene.. Sen näyttää vaan aika.. Ja jos etenee sitten toimitaan sen mukaan. Pelko on ainoa esteeni tällä hetkellä..

Mun mielestä teiän kannattais tehdä se lapsi nyt kun kerran lääkäri näyttää vihreää valoa ja miehesikin on ilmeisesti positiivisella kannalla asian suhteen. Eihän sitä kukaan voi tietää miten käy, täysin terve nainen voi saada kolme lasta ja jäädä sitte auton alle ja kuolla taikka sairastua niiden lasten tekemisen jälkeen johonkin vakavaan sairauteen.
 
[QUOTE="niin";23749612]Mun mielestä teiän kannattais tehdä se lapsi nyt kun kerran lääkäri näyttää vihreää valoa ja miehesikin on ilmeisesti positiivisella kannalla asian suhteen. Eihän sitä kukaan voi tietää miten käy, täysin terve nainen voi saada kolme lasta ja jäädä sitte auton alle ja kuolla taikka sairastua niiden lasten tekemisen jälkeen johonkin vakavaan sairauteen.[/QUOTE]

Ei tässä muu auta. Mies kyllä haluaa myös lapsen mutta ymmärtää myös mun pelon. Mutta hän on ihana ihminen, joka on luvannut pitää meistä kaikista huolta, tuli mitä tuli. Parhaillaan rakennetaan taloa, jossa on huomioitu sairauden mahdollinen eteneminen, että saan asua aina kotona. Ei mun auta muuta kuin uskaltaa..
 
Ei tässä muu auta. Mies kyllä haluaa myös lapsen mutta ymmärtää myös mun pelon. Mutta hän on ihana ihminen, joka on luvannut pitää meistä kaikista huolta, tuli mitä tuli. Parhaillaan rakennetaan taloa, jossa on huomioitu sairauden mahdollinen eteneminen, että saan asua aina kotona. Ei mun auta muuta kuin uskaltaa..

No sitten vaan yrittämään lasta :) toivotan onnea teille!!!
 

Yhteistyössä