Toggle sidebar

Pitäiskö heti kerto?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mirelle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mirelle

Vieras
Pitäiskö eti kertoa jos pettää ja pistä koko asetelma paskaks (Zen CAfé).
Olen itse tilanteessa, että omaan salarakkaan. Muuten oonnellisesti aviossa, siis en ole eroamassa. Toisaalta avioliittoni ei kestäisi salasuhteen paljastumista.
Tänään vietin ihanan ip:n salarakkaani kanssa, nyt oottelen miestänio palaavan kotiin.
Vietin salarakkaan kanssa myös muutaman päivän loman; se osui sopivasti ilman että herätti kotona epäilyjä.
Pelkään rakastuvani salarakkaaseen enemmän...tiedän että se on tuskaisaa. En kuitenkaan halua loukata myöskään miestäni, joka on ihan ok tyyppi. Itse asiassa en koe ainakaan vielä huonoa omatuntoa. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
 
Miksi ihmeessä leikit tulella, jos elämäsi on hyvällä tolalla? Turhamaisuutesiko sinua vie, etkä sinä itse?
Itsekeskeinen, typerä nainen. Ansaitset tulla käräytetyksi ja kestää seuraukset. Ei tule olemaan helppoa... itsepähän olet itkusi hankkinut.
 
Ei hän kerro, olemme jutelleet tästä. Hän on itsekin naimisissa,vaikkei niin lujasti kuin minä ;-).Ei ole eroamassa hänkään. Pelkona on, että miten meidän käy. Tunteemme ovat todelliset, mutta minulla on lämpimiä tunteita myös miestäni kohtaan.
 
Aika rankkaa tekstiä. Ansaittua tai ansaitsematonta, kovia sanoja, totta siinä, että tiedän seuraukset, jos en lopeta ajoissa?.Mutta tässä vaiheessa en vielä halua. Paradoksaalista on se, että vaikka mullon kaksi rakasta, niin vietän perjantai-iltaa yksin...
Itsekeskeinen tuntuu vieraalta.
 
Olet tilanteessa, jossa niin monet ovat sinun lisäksesi olleet. Sinulla ja aatesisarillasi ja - veljilläsi on aina se harhainen käsitys, että tästä kuitenkin lopulta seuraa jotain hyvää. Että kaikki nykyinen hyvä voidaan säilyttää ja lisää hyvää on tulossa. Ei onnistu. Mutta ei tässä muiden puheet auta. Sinun Itsesi on kynnettävä ""kyinen pelto"", sitten ymmärrät. Myös sen, että hyvää voi seurata, mutta jostain joudut luopumaan.
 
Niin makaa kuin petaa. Esimakua tämä perjantai tulevasta. Jos haluat säilyttää avioliittosi, lopeta ""salarakas""suhde.
Mikä hiton salarakas. Huoruudeksi sitä ennen nimitettiin.
 
Viestissäsi on sanomaa. Olen miettinyt suhdetta (suhteita) usealta kantilta. Tiedän myös, että miehelleni suhteen palajstuminen olisi kova yllätys. En halua sitä hänelle. Tässä vaiheessa olen vilä oottavalla kannalla, sillä rinnakkaisuhde on hyvin rikas ja voimaannuttaa minua - vaikkakin syö myös aviosuhdettani. Yritän taiteilla vielä.
 
""Tässä vaiheessa olen vilä oottavalla kannalla, sillä rinnakkaisuhde on hyvin rikas ja voimaannuttaa minua - vaikkakin syö myös aviosuhdettani"". Ei kuulosta hyvalta. Haluatko siis sailyttaa avioliittosi vai aloittaa ""oikean suhteen"" taman toisen miehen kanssa? Tama ulkopuolinen suhde tulee nimittain ajan myota ""syomaan"" avioliiitosi niin ettei siita ole mitaan jaljella (siis vaikka miehesi ei edes saisi tietaa). Liitto ei voi pysya koossa, jos toisen osapuolen (eli sinun) tunteet ovat jossain muualla. Itse en tieda yhtaan pettamisella alkanutta suhdetta, joka olisi paattynyt hyvin.
 
Sanot, että ""miehelleni suhteen paljastuminen olisi kova yllätys"". Jos olet koskaan rakastanut miestäsi todella, ja arvostat häntä, niin lopetat tuon salasuhteen. Tai sitten särjet miehesi sydämen, ja eroatte. Molempia et pitemmän päälle voi saada. Miehesi luottaa sinuun, et näköjään ole sen arvoinen.
 
Voi että mä oon kade. Itellä ei oo parisuhde läheskään tyydyttävä enkä uskalla alkaa mitään ""salarakassuhdettakaan"". Olis vaan tosi ihana tuntee itsensä rakastetuksi ja että joku hellis ja olis ihana. Ihan yks kappale ihmisiä riittäis...
Toivon sulle että löydät ratkaisun, ennekuin jäät kiinni ja ehkä yksin.
 
Minä myönnän, että teidän kaikkien kommenteissa on perää ja arvostan niitä. Kiitos,että kirjoitititte.

Olen kuunnellut ZEN CAFEn biisiä
""Kannattaako Tunnustaa Jos Pettää "". Ja laulun filosofia puhuttelee minua.

""Kannattaako tunnustaa jos pettää
pitäisikö heti kertoa
tulisiko olla, että anna mulle anteeksi
Kannattaako tunnustaa jos pettää

Vai olisiko viisaampaa et tapahtuman salaisi
ei puhuis siitä mitään siis ei hetkiin niihin palaisi
Koittais löytää syitä että seksin pystyis välttämään
Mut pitkän suhteen kuluessa se on täysin luonnollista

Kannattaako tunnustaa jos pettää
Kannattaako tunnustaa jos pettää

Viikon kestäis morkkis muttei sekään loputtomiin jatku
ja jos toinen kyselee
syytä outoon hiljaisuuteen joka kodissanne kiertää
syyttäis vuodenaikoja, tai kuukauden kiertoa

Kannattaako tunnustaa jos pettää
pitäisikö heti kertoa
kannattaako pistää koko asetelma paskaksi ja
kannattaako tunnustaa jos pettää

Vuoden päästä tuntuis ettei mitään tapahtunut eikä
juuri mikään muuttunut
ois helppo katsoo silmiin, helppo käydä saman patjan päälle
helppo nousta aamuisin

Kannattaako tunnustaa jos pettää… ""


 
Sylvi, toivon että elämäsi kirkastuu. Ilman rakkautta ihminen on vain puolikas. Oma tilanteeni tuntuu ajoittain oikein toimivalta, ajoittain taas ei oikein todelliselta. En haluaisi leikiä kenenkään tunteilla enkä sitä teekään.
Voimia sinulle!
 
Reilua erota ja sitten pitää niin monta suhdetta kuin haluaa.
Itselläni 6 ja tykkään kaikista.Uskon kuitenkin pitemmällä aikavälillä tyytyväni yhteen.Kokemuksena mielenkiintoinen tämäkin.
 
Tämä minä-minä -sukupolvi on kyllä aivan uskomaton!
Sanot rakastavasi miestäsi, hän on ok-tyyppi etkä halua loukata häntä saati erota hänestä. -No miksi helkkarissa sitten teet sellaista, joka kun(!) se tulee ilmi tulee täydellä varmuudella romahduttamaan miehesi elämän ja tuhoamaan avioliittosi?
 
Itse asiassa yritän välttää hätiköityjä ratkaisuja. Päässäni vilisee kysymyksiä: oliskiko reilumpaa vain haaveilla toisesta vai oikeasti antautua suhteeseen? Minusta molemmat ovat yhtä lailla pettämistä.
Minusta totuus joka loukkaa ei ole yhtään sen parempi kuin valhe joka loukkaa.
Haluan katsoa rauhassa mistä on kysymys ja selvittää asian itselleni ja ehkä sen jälkeen tehdä ratkaisuni, joka todennäköisesti tarkoittaa rinnakkaissuhteen lopettamista. Tällä hetkellä lopettamiseen ei vielä ole tahtoa.

 
Siis turhamaisuus ja itsekeskeisyys vie.
Voit yrittää selitellä itsellesi, muille se ei mene läpi.

Aikansa se hivelee itsetuntoa, mutta mitä ajattelet häpeästä ja salailusta, jota suhteen ylläpitäminen aiheuttaa. Kun ihminen haluaa pilata elämänsä ja myös läheisensä elämän, hän menettelee niinkuin sinä.

En voi nähdä siinä mitään sellaista, josta olet myöhemmin onnellinen, eikä se häviä tapahtumattomaksi. Joudut vielä vuosikausia kantamaan huonoa omaatuntoa ja peittelemään jälkiäsi, valehtelemaan puolisollesi ja muille läheisille. Aina nämä jutut tulevat muillekin tietoon ja silloin ei kunnian kukko laula.

""Et pysty"" = et halua, et malta, on niin jännää - aikansa - ennen kuin pudotus pilvilinnoista tulee.
 
En tiedä, olenko osannut kuvat tilennettani oikein. Joka tapauksessa kysymys ei ole siitä, että nauttisin tuplaihailusta tai että hakisin jotakin balsamia itsetunnolleni. Tilanne on sellainen, että rakastan molempia miehiä ja he ovat myös sanoneet rakastavansa minua.

Salamiehen kanssa olemme keskustelleet rehellisesti tilanteesta eikö hän painosta minua mihinkään enkä minä häntä. Kummallakin meistä on puolisot, joita kunnioitamme. Olemme myös todenneet, että itsekeskeisyys rakkaudessa ei ole hyväksi. Itse asiassa (nyt kuulostaa pahalta) salarakkaani on syvästi kiinni minussa ja hän on sanonut olevansa toiveikas suhteeni. En missään nimessä halua haavoittaa häntäkään. Itselläniki iskee ikävä jos en kolmeen päivään näe häntä...

Voi kuulostaa selittelyltä, mutta tilanteeni ei ole helppo eikä aina niin nautittavakaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa