Pitääkö antaa säälistä?

Mun mielestä ei. Kyllä seksiä pitää haluta kummankin ja siinä pitää olla kummankin mukana.

Se, että pitäisi antaa säälistä ja siksi kun toinen haluaa, on mun mielestä toisen alistamista ja halveksuntaa. Kyllä sen verran pitää kunnioittaa toista, että antaa toiselle oikeuden kieltäytyä.

 

En antais säälistä,muutenhan mä saisin olla koko ajan antamassa :xmas:

 

Mä kokeilin kerran, mut toista kertaa ei tuu koskaan ja se on saletti :snotty:

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

 

Scarletin kans samoilla linjoilla..tuntuis varmaan pahalta kummastakin, jos vain säälistä joutuis antamaan, kumpikaan.

 

Ei tietenkään pidä jos kysymyksessä on yksittäistapaus. Mut jos toinen kuukausikaupalla panttaa ja toinen haluaa, niin siinä vaiheessa antaminen vaikkei itsellä mieli tekisikään on toisen tarpeiden huomioon ottamista ja toisen kunnioitusta eli rakkautta.

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

 

Ei tietenkään pidä jos kysymyksessä on yksittäistapaus. Mut jos toinen kuukausikaupalla panttaa ja toinen haluaa, niin siinä vaiheessa antaminen vaikkei itsellä mieli tekisikään on toisen tarpeiden huomioon ottamista ja toisen kunnioitusta eli rakkautta.

Mä oon samoilla linjoilla. Tiedän tapauksen, jossa nainen panttas monta kuukautta...ei se mun mielestä ole mikään parisuhde jos toinen joutuu aina pettymään. Naisella ei siis mitään muuta syytä, kuin ei vaan huvita/kiinnosta.

 

no,varmaan periaatteessa ei mutta käytännössä olen antanut jos nyt olen tosi väsynyt,ärtyinen jne niin en todellakaan ees säälistä mutta jos nyt ei vaan huvita ja ukko puutteessa niin tarviihan sitä kompromisseja tehdä parisuhteessa

 

Samaa mieltä kuin ap..

 

Mä en tajua koko antamisen logiikkaa.

Kun se on juttu, mistä molempien pitää nauttia.

 

Mä en tajua koko antamisen logiikkaa.

Kun se on juttu, mistä molempien pitää nauttia.

Nimenomaan

 

Mä en tajua koko antamisen logiikkaa.

Kun se on juttu, mistä molempien pitää nauttia.

Mä ymmärrän, että molempien pitää siitä nauttia, MUTTA
joku kompromissihän se on tehtävä parisuhteessa....mikä se sitten on, jos toinen panttaa monta vuotta jopa vuoden??
Pitääkö siinä miehen/naisen sitten alistua kohtaloonsa ja jatkaa elämäänsä puutteessa?? erota?? mennä vieraisiin??
Miksi nainen saa toimia itsekkäästi, mutta mies ei?! En oikeesti ymmärrä.

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

onko asia sulla omakohtainen? nimittäin mulla ainaki on niin suuri rakkaus ja hellyys puolisoa kohtaan, että vaik olen väsynytkin joskus, niin eipä ole koskaan tullut mieleen, et se olis jotenki säälistä antamista. se on vaan vähän erilaista seksiä väsyneenä....

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

onko asia sulla omakohtainen? nimittäin mulla ainaki on niin suuri rakkaus ja hellyys puolisoa kohtaan, että vaik olen väsynytkin joskus, niin eipä ole koskaan tullut mieleen, et se olis jotenki säälistä antamista. se on vaan vähän erilaista seksiä väsyneenä....

Mä puhun nyt yleisesti. Vaikka kuinka toista rakastaisi niin ei silloinkaan tarvitse antaa seksiä säälistä. Eikä aina vain jaksa, mitä ihmeellistä siinä on?

 

No tottakai pitää kunnioittaa toista jos toinen sanoo ei. Puolin ja toisin.
Mutta välillä voi pikkasen löydätä ja vaikkei itseään niin kiinnostaisikaan mitkään petipuuhat niin lähteä silti mukaan siihen, usein sitä sitten alkaa homman edetessä pikkusen kiinnostamaankin ja usein sitä nauttii vaikka ensin olisi ollut ajatus että ei kiinnosta pätkääkään.
Joskus sitä haluaa (puolin ja toisin) olla ystävällinen ja ottaa toisen huomioon ja lähteä mukaan petipuuhiin vaikkei mikään mahoton hekuma ittellä oliskaan päällä.

 

No tottakai pitää kunnioittaa toista jos toinen sanoo ei. Puolin ja toisin.
Mutta välillä voi pikkasen löydätä ja vaikkei itseään niin kiinnostaisikaan mitkään petipuuhat niin lähteä silti mukaan siihen, usein sitä sitten alkaa homman edetessä pikkusen kiinnostamaankin ja usein sitä nauttii vaikka ensin olisi ollut ajatus että ei kiinnosta pätkääkään.
Joskus sitä haluaa (puolin ja toisin) olla ystävällinen ja ottaa toisen huomioon ja lähteä mukaan petipuuhiin vaikkei mikään mahoton hekuma ittellä oliskaan päällä.

Just näin.

 

Mä en tajua koko antamisen logiikkaa.

Kun se on juttu, mistä molempien pitää nauttia.

Jos haluu saada on pakko antaa :saint:

Jos haluu antaa niin on pakko saada :xmas:

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

onko asia sulla omakohtainen? nimittäin mulla ainaki on niin suuri rakkaus ja hellyys puolisoa kohtaan, että vaik olen väsynytkin joskus, niin eipä ole koskaan tullut mieleen, et se olis jotenki säälistä antamista. se on vaan vähän erilaista seksiä väsyneenä....

Mä puhun nyt yleisesti. Vaikka kuinka toista rakastaisi niin ei silloinkaan tarvitse antaa seksiä säälistä. Eikä aina vain jaksa, mitä ihmeellistä siinä on?

meillä se ei mene niin et mä ANNAN, milloin ilolla, milloin halukkaana, milloin väsyneenä, ja milloin säälistä jne. lähtötilanne ei ole siis se et MÄ ANNAN MIEHELLE PIMPPAA!! meillä me rakastellaan miehen kanssa, milloin himokkaammin, milloin väyneempänä yhdessä kerätään voimia rakastelemalla, milloin todetaan, et ollaan nyt vaan sylikkäin ja rakastellaan huomenna, jos paremmin jaksetaan jne. mun mielestä on melko ulkokohtaista hellyyttä, jos puhutaan antamisesta jne.

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

Sun mielestä siis miehen täytyy odottaa vaikka vuosi, jos naista vaan ei satu huvittamaan....Meille on annettu vain yksi elämä ja sekin menee puutteessa eläessä.
Mun exä panttas monta kuukautta ja minä NAISENA elin puutteessa monta vuotta. Mulla oli hermot todella kireellä...Olen seksuaalinen ihminen ja meillä se vaikutti parisuhteeseen voimakkaasti. Mä tein kaikkeni, et olisin saanut seksiä....lopulta mulle riitti ja menin vieraisiin....ja erosin! meillä on vain yksi elämä, mitä sitä turhaan kitumaan....

 

meillä se ei mene niin et mä ANNAN, milloin ilolla, milloin halukkaana, milloin väsyneenä, ja milloin säälistä jne. lähtötilanne ei ole siis se et MÄ ANNAN MIEHELLE PIMPPAA!! meillä me rakastellaan miehen kanssa, milloin himokkaammin, milloin väyneempänä yhdessä kerätään voimia rakastelemalla, milloin todetaan, et ollaan nyt vaan sylikkäin ja rakastellaan huomenna, jos paremmin jaksetaan jne. mun mielestä on melko ulkokohtaista hellyyttä, jos puhutaan antamisesta jne.

No niin niin, ei sen homman pidäkään olla niin että nainen antaa ja vieläpä säälistä. Kyllä sitä pitää haluta kummankin ja siinä annetaan ja saadaan puolin ja toisin.

 

Mä en tajua koko antamisen logiikkaa.

Kun se on juttu, mistä molempien pitää nauttia.

Mä ymmärrän, että molempien pitää siitä nauttia, MUTTA
joku kompromissihän se on tehtävä parisuhteessa....mikä se sitten on, jos toinen panttaa monta vuotta jopa vuoden??
Pitääkö siinä miehen sitten alistua kohtaloonsa ja jatkaa elämäänsä puutteessa?? erota?? mennä vieraisiin??
Miksi nainen saa toimia itsekkäästi, mutta mies ei?! En oikeesti ymmärrä.

Kompromissi?


Näin naisena mietin, mikä se sitten olisi.
Jos siis miestä ei haluttaisi.

Mä en kyllä haluaisi että mut vain tyydytetään, mulle se, että mua halutaan on lähes puolet nautinnosta.

Mieluummin mä vaikka käytän kättäni sitten.

Ja se onkin fiksu ratkaisu tilapäisiin ongelmiin. Jos taas elämä on vuodesta toiseen sitä, että toinen haluaa mutta toinen ei ja jos se haittaa suhdetta (ilmeisesti seksi ei ole kaikille tärkeää) pitänee keksiä muita ratkaisuja.

 

No ei pakko ole säälistä antaa, mutta kyllä mä välillä annan säälistä ihan hyvää hyvyyttäni Mulla ei noiden raskauksien jälkeen ole sillai petipuuhat kiinnostaneet yhtä usein kuin ennen vanhaan. Mies ei koskaan ole mua painostanut sänkypuuhiin, mutta näenhän mä siitä, milloin sen tekisi ihan hirveästi mieli.. Joskus sitten annan sille säälistä ja mieskin kyllä tietää, että silloin saa "säälip..lua". Tulee kuiteski hyvä mieli molemmille, kun miehen ei tartte pantata tai kättä käyttää.. ja usein alkaa sitten itsellekin tuntumaan hyvältä, vaikka ensin onkin vain säälimeiningillä.

Että joo, pakko ei ole antaa, mutta kyllä se ainaski meiän parisuhteessa on toimiva juttu. Mielummin mä annan miehelle säälistä kuin annan sen odottaa välillä pitkiäkin aikoja, että akan alkaa tehdä oikeasti mieli. Koska oikeasti, mun mielestä ei sillai voi mieheltä vaatia, että se ei ensin saa kuukausiin pimperoa, eikä se saisi käydä kädelläkään, eikä katsoa pornofilmejä.. johan siinä alkaisi miestä toiset naiset kiinnostaa.

 

vaikka antaa säälistä, se ei tarkoita etteikö sitä itse haluis B)

Niin mutta jos ei satu tekemään pätkääkään mieli ja on väsynyt, kärttyinen yms. niin ei silloin varsinkaan halua mitään seksiä. Toisen vonkaaminen saa vain ärsyyntymään. Kyllä pitää toista sen verran kunnioittaa, että ymmärtää kun toinen sanoo ei.

Sun mielestä siis miehen täytyy odottaa vaikka vuosi, jos naista vaan ei satu huvittamaan....Meille on annettu vain yksi elämä ja sekin menee puutteessa eläessä.
Mun exä panttas monta kuukautta ja minä NAISENA elin puutteessa monta vuotta. Mulla oli hermot todella kireellä...Olen seksuaalinen ihminen ja meillä se vaikutti parisuhteeseen voimakkaasti. Mä tein kaikkeni, et olisin saanut seksiä....lopulta mulle riitti ja menin vieraisiin....ja erosin! meillä on vain yksi elämä, mitä sitä turhaan kitumaan....

Olenko mä sellaista väittänyt? Mutta ei ole mikään oikeutus mennä pettämään jos ei saa kotona seksiä. Eikö sitä asiaa voi yrittää selvittää, että miksi toinen ei halua ja mitä sille voisi tehdä?

Kyllä exä ainakin pysyi uskollisena vaikka ei moneen kuukauteen saanutkaan minkäänlaista seksiä, koska musta ei ollut siihen. Olin kyllä sairas, mutta ilman seksiä meni pidemmän aikaa. Olisiko exä sitten saanut puutteessaan pettää?

 

Olenko mä sellaista väittänyt? Mutta ei ole mikään oikeutus mennä pettämään jos ei saa kotona seksiä. Eikö sitä asiaa voi yrittää selvittää, että miksi toinen ei halua ja mitä sille voisi tehdä?

Kyllä exä ainakin pysyi uskollisena vaikka ei moneen kuukauteen saanutkaan minkäänlaista seksiä, koska musta ei ollut siihen. Olin kyllä sairas, mutta ilman seksiä meni pidemmän aikaa. Olisiko exä sitten saanut puutteessaan pettää?

ei ehkä mikään oikeutus, mutta mies kyllä lähtee joskus sitä seksiä etsimään muualta jos ei kotoa lohkea