Pitääkö raskaudesta nauttia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lanski
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lanski

Vieras
Odotan nyt ensimmäistä, olen melkein puolissa välissä, muttei vieläkään saanut sitä raskauden ajan "flowta", josta puhutaan niin usein. Turvottaa, oksettaa, väsyttää! Tää vauva on erittäin toivottu ja odotettu, jotenkin harmittaa, kun en pysty nauttimaan siitä, että olen lopultakin raskaana! Miten teillä muilla? Onko/oliko raskaus "elämän parasta aikaa"?
Nii, ja ikä on vähän päälle 30 v. :)
 
Mulla raskaus oli "ihanaa aikaa".. voi kyllä johtuu siitäkin ettei ollu pahoinvointii lainkaan.. Väsymystä vain, ja sit lonkkakipui tuli jossain vaiheessa loppuraskaudesta. Mut justiin siinä puolessa välissä se oli musta parasta kun ei mahakaan ollu viä tiellä :D
 
Alkuun eka raskaus meni niin kivasti että nautin siitä, ehkä mulla oli aikaa nauttia. Mutta toka tuntui olevan yhtä tuskaa suurimman aikaa ja sit oli tää esikko hoidettavana.
 
no en mä silleen nauttinu,se vaan meni siinä sivussa. Oli niin paljon muuta tekemistä,ettei se raskaus oikee vaikuttanu/muuttanu mun elämääni mitenkään. Oudolta tuntui kun työkaverit lässytti ja halus taputella mun mahaa :D
 
no mä en nauttinut.. enkä todellakaan tunetnut oloani hehkeäksi taikka seksikkääksi :snotty:
pahoinvointi, närästys 24/7, ummetus, kömpelyys, lapsen potkut ja muut muljahdukset, väsymys... ja se iso maha..
suoraan sanottuna mun mielestä raskaana olo on persiistä ja täytyy olla hölmö jos sen haluaa kokea uudelleen.. ja tästä syystä mä olen idiootti kun todella haluan sen toisen lapsen :D
 
No en tosiaankaan nauttinut!
Alku oli jatkuvaa krapulaoloa, loppua kohti tulivat kaiken maailman liikkumista haittaavat kivut (iskias, liitoskivut).
Rv. 30-35 eli juuri ennen ä-lomalle jäämistä olin niin väsynyt, että en jaksanut olla töissä kuin puolikasta päivää. Onneksi olen sellaisessa asemassa, että voin vaikuttaa työpäivän pituuteen suht' helposti. Olin ajatellut, että ihanaa sitten ä-lomalla nauttia loppuraskaudesta, käydä koirien kanssa kevyillä kävelyillä jne. Ja p**kan marjat! En liikkumaan päässyt em. kivuista johtuen. Ehkä rv 39 alkoi olo helpottaa ja pystyinkin jo tekemään jotakin =)
 
Mä en ole osannut nauttia yhdestäkään neljästä raskaudesta. Onneksi palkinto odotusajasta on kuitenkin niin suuren suurin, että kyllä sitä jaksoi vähän kärsiäkin:) Mielestäni olen paljon naisellisempi ilman raskausmahaa. Ihanaa pukeutua omiin vaatteisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jassåå:
no en mä silleen nauttinu,se vaan meni siinä sivussa. Oli niin paljon muuta tekemistä,ettei se raskaus oikee vaikuttanu/muuttanu mun elämääni mitenkään. Oudolta tuntui kun työkaverit lässytti ja halus taputella mun mahaa :D

Juurikin näin!!!
 
hivenenhullu: :D kyl sitä vain oli niin idiootti et halus toisenkin....
Oksentelua 16viikolle asti, sit hetken ok, sit lokkakivut,liitoskivut, vesi vaan valu silmistä ku käveli jne...
En nauttinut siitä olotilasta. Mut tykkäsin kyl vauvan liikkeistä ja siitä et ei tää tila ikuisesti voi kestää... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lanski:
Odotan nyt ensimmäistä, olen melkein puolissa välissä, muttei vieläkään saanut sitä raskauden ajan "flowta", josta puhutaan niin usein. Turvottaa, oksettaa, väsyttää! Tää vauva on erittäin toivottu ja odotettu, jotenkin harmittaa, kun en pysty nauttimaan siitä, että olen lopultakin raskaana! Miten teillä muilla? Onko/oliko raskaus "elämän parasta aikaa"?
Nii, ja ikä on vähän päälle 30 v. :)

SIIS AIVAN KUIN MUN NÄPPÄIMISTÖLTÄ!!!!! :laugh:

Ikää 31 v ja raskautta yritetty ja odotettu monen monta vuotta. Nyt vihdoin esikoinen tulossa:heart:

Ainoa vaan ettei kyllä turvota, paitsi maha kyllä on kasvanut, mutta varsinaista turvotusta muualla kropaassa ei ole. Väsyttää, oksettaa ja taas väsyttää ja oksettaa vaikka huomenna alkaa rv 19 :o Missä ihmeessä on se paljon hehkutettu energinen ja seesteinen keskiraskaus???? Olis ihana kokea se "vauvapöhnä", leijua vaan pilvissä ja olla onnellinen, kulkea jalat irti maasta, mutta ei.

Olen miettinyt, että johtuuko tää nyt vain iästä... yrittääkö kroppa kertoa, että olen liian vanha raskauteen?

Mistä päin olet? Jos sinulla on nikki ja haluat niin laita yv:tä, olis kiva tutustua oman ikäisiin odottajiin =)
 
Toiset nauttii toiset ei, ite kuulun siihen porukkaan joka ei saa raskaudesta sitten mitää niinku mitää ihanaa irti..
Monesti ollaan kaverin kanssa asiasta puhuttu ja sekin mietti omaa raskauttaan ja tuumaili samaa kun minäkin, ei tässä ole mitään hehkeetä..On millon mitäkin vaivaa, turvottaa, ei saa nukuttua, vaatteet ei mahu päälle, ahistaa, kiristää ja inhottaa.. :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja hivenenhullu:
no mä en nauttinut.. enkä todellakaan tunetnut oloani hehkeäksi taikka seksikkääksi :snotty:
pahoinvointi, närästys 24/7, ummetus, kömpelyys, lapsen potkut ja muut muljahdukset, väsymys... ja se iso maha..
suoraan sanottuna mun mielestä raskaana olo on persiistä ja täytyy olla hölmö jos sen haluaa kokea uudelleen.. ja tästä syystä mä olen idiootti kun todella haluan sen toisen lapsen :D
Täydet kompsit..
Onneksi tää toinen on jo loppusuoralla 35+5 :D
 
Ensin kuvotti ja pelotti keskenmeno, kun kuvotus loppui rv 12 alkoi päänsärky. Pääsin fysioterapiaan, ja muutaman viikon kuluttua päänsärytkin jäi pois. Sitten joskus päälle 20 viikon aloin todella nauttia. Moneen kuukauteen en päässyt peilin ohi ihailematta mahaa, ja taisipa tulla peilattua joskus näyteikkunoista ym... Sitten loppuraskaudessa tuli selkävaivaa enemmälti, eli olo ei ollu enää niin ihana, mutta nautin raskaudestani silti. Ja yritystä oli takana yli kaks vuotta.

Mutta ei kai kukaan pakota raskaudesta nauttimaan, jos ei nauti niin ei kai se odottajasta huonoa äitiä tee.
 

Yhteistyössä