Pistetään pystyyn palstauskis pino

Ihan tavan ev.lut. :D

Mun pitää sanoa, että uskonto näkyy aika vähän minun elämässä. Kirkossa käyn aina jouluna ja sitten jos on jotkut juhlat (rippijuhlat, häät jne.) Käytän itse alkoholia. Mutta uskon kuitenkin Jumalaan, vaikkei se ulospäin ehkä näykään. Rukoilen usein. Mutta nyt kun on lapsi, niin olen alkanut miettimään että pitäisi ryhtyä aktiivisemmaksi jollakin tapaa.. Toivon, että lapsikin uskoisi Jumalaan, mutten halua sitä uskontoa tuputtaa pakolla. Omassa lapsuudessa mummo vei silloin tällöin kirkkoon ja äidin kanssa luettiin aina iltarukous. Se usko tuli sillä tavalla hienovaraisesti eikä kukaan paasannut siitä tai pelotellut tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja poppaliina:
...uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Pitäisi löytää se oma seurakunta uudestaan...
Itsellä sama mutta sillä erotuksella että pitäisi löytää se oma seurakunta ensimmäistä kertaa..

Olen aina uskonut Jumalaan ja etsikkoaikani koin tässä juuri päättyneen ja haluan tästedes olla reilusti tunnustuksellinen uskovainen kristitty.

Vanhemmistani isäni on ev.lutti ja äitini adventisti. Uskovaisessa kodissa olen kasvanut, joskin kahden erilaisen uskonnäkemyksen ristitulessa. Se ehkä vaikeuttanut tai ainakin hidastanut hieman oman uskonnollisen identiteetin löytämistä.

 
Huumekoira
Protestanttinen, evankelikaalinen Kristitty. Kuulun heluntaiseurakuntaan. Kun saan aikaiseksi, aion liittyä helluntaikirkkoon, koska meidän seurakunta ei kuulu viel siihen.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Kerros tarkemmin...
No niin, kotona taas.

Suomenuskoisuus tai muinaissuomalaisuus - kumpaa termiä nyt haluaa käyttää - on se uskonto, mikä suomalaisilla oli ennenkuin kristinusko saapui Suomeen. Suomenuskoisuus on polyteistinen uskonto eli suomenuskoisilla on useita jumalia. Lisäksi uskontoon kuuluu usko haltijoihin ja henkiin. Vainajien kunnioittaminen sekä usko siihen, että vainajien henget voivat olla auttamassa ja ohjaamassa vielä elossa olevia läheisiä.

Eklektinen tuossa tarkoittaa sitä, että en ole - vieläkään - täysin "puhdasoppinen" suomenuskoinen vaan mulla on omassa uskossani piirteitä myös muista uskonnoista.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Kerros tarkemmin...
No niin, kotona taas.

Suomenuskoisuus tai muinaissuomalaisuus - kumpaa termiä nyt haluaa käyttää - on se uskonto, mikä suomalaisilla oli ennenkuin kristinusko saapui Suomeen. Suomenuskoisuus on polyteistinen uskonto eli suomenuskoisilla on useita jumalia. Lisäksi uskontoon kuuluu usko haltijoihin ja henkiin. Vainajien kunnioittaminen sekä usko siihen, että vainajien henget voivat olla auttamassa ja ohjaamassa vielä elossa olevia läheisiä.

Eklektinen tuossa tarkoittaa sitä, että en ole - vieläkään - täysin "puhdasoppinen" suomenuskoinen vaan mulla on omassa uskossani piirteitä myös muista uskonnoista.
ok. opin taas uutta :D
 
tt ei kirj
Siis jos lähdetään siitä, että lähes 80 % suomalaisista on ev.lut. niin myös noin moni on uskovaisia...

Itse en vertaisi ns."oikeaa" uskovaista noihin 80 %:kansalaisista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä:
Toi "palstauskis" vähän töksähtää, kun siitä saa käsityksen että täytyis toteuttaa jotain uskontoa tai sen sanelemia sääntöjä ja rituaaleja.
Itse uskon karmaan ja jälleensyntymiseen.
Mä halusin laitta sen palstatermin tähän....ja tervetuloa pinoon :D
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja kalamama:
Kertokaapa miten uskonto näkyy teidän elämässä?
Minutkin on vauvana kastettu, mutta siitä huolimatta olen elänyt varsin suomenuskoisen lapsuuden. Mun sukuni on ollut evlutteja siitä lähtien, kun vaihtoehtoja ei annettu. Siitä huolimatta meidän suvussa on sukupolvesta toiseen säilynyt vanhoja suomensukoisten perinteitä, yksi näistä on Kekrin viettäminen vuoden tärkeimpänä juhlana. Vietin lapsuuteni kesät mummolassa, jossa vanhat perinteet olivat läsnä joka päivä. Mummulla ja isotädilläni oli loitsu lähes joka asiaan. Saunassa tai riihessä ei saanut mekastaa. Kalaan mentäessä pyydettiin Ahdilta kalaonnea. Enoni oli kova metsämies ja hyvän saaliin saatuaan aina totesi, että Tapio oli ollut anteliaalla päällä.

Kävin kyllä aikoinaan rippikoulun ja omat lapsenikin on kastettu. Kuului vaan tapoihin tehdä niin. Noin 15 vuotta sitten aloin asioita enemmän pohtia ja aluksi kallistuin panteismin suuntaan. Sitten vähitellen yhä enemmän ja enemmän suomenuskoisuuden suuntaan. Pari vuotta sitten käytiin esikoisen kanssa Hämeenlinnassa Katumajärvellä pesemässä kasteemme pois ja siitä lähtien olen katsonut olevani enemmän suomenuskoinen kuin minkään muun uskon tunnustaja.

Tavallisessa arjessa uskoni näkyy luonnon ja muiden elollisten olentojen kunnioittamisena. Kun laitan ruokaa, mielessäni luen loitsun kiitoksesi niille eläimille, joiden ansiosta mulla on ruoka edessäni. Muiden auttaminen kuuluu kuvioon myös. Luonnossa liikun kaikki aistit avoinna.

Käyn aika ajoin pyhällä paikalla, mutta mulla on kotona myös paikka, jossa voin hiljentyä, jos pyhälle paikalle on mahdotonta juuri silloin päästä. Ja pian onkin kokonaan, sillä pyhän paikan päälle tulee lähitulevaisuudessa uusi uljas asumalähiö. Teen myös aina välillä henkimatkoja.

Luen paljon sekä suomenuskoisuudesta että yleensäkin henkisestä kehittymisestä. Käyn myös alan messuilla. Olen luonut kontakteja joihinkin muiden alkuperäisuskontojen tunnustajiin eri puolilla maailmaa ja heidän kanssaan käyn keskusteluja uskonasioista, sillä esimerkiksi Amerikan intiaanien uskonto on aika samankaltainen kuin suomenuskoisuuskin.

Radikaaleimmin ehkä arjessani uskontoni näkyy nykyisin kulutuksen vähentymisenä. Uskoni mukaan ihminen on osa luontoa - ei ylempänä eikä alempana kuin muutkaan - ja ihmisen tulee elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Luonnosta saa ottaa tarpeeseensa, mutta ei turhaan. Kulutukseni on pienentynyt ainakin puoleen parin vuoden takaisesta, kun joka kerta kaupassa käydessäni mietin jokaisen tuotteen kohdalla, tarvitsenko sitä todella vai en. Useimmiten en, joten tuote jää kauppaan. Enää en juokse mielitekojeni perässä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kalamama:
Kertokaapa miten uskonto näkyy teidän elämässä?
Meillä on juutalaiskristillinen perhe. Meillä vietetään molempien uskon mukaiset tärkeät juhlat, paitsi joulu on meille täysin lastenjuhla ei Jeesuksen syntymäjuhla tai mikään muukaan uskontoon liittyvä.
Sapattia vietetään aina kun se on mahdollista. Ja tulkoot tämäkin nyt vihdoin esille...poikiani ei ole ympärileikattu.
Meillä ei syödä sianlihaa paitsi pojat jouluna saavat possunpeppua jota minä en kuitenkaan tee vaan mieheni. Sianlihalle on oma uunivuoka ja lautaset/aterimet joita säilytetään muista tarvikkeista erikseen. Muuten ei ole eri astioita lihalle tai maitotuotteille.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Meillä on juutalaiskristillinen perhe. Meillä vietetään molempien uskon mukaiset tärkeät juhlat, paitsi joulu on meille täysin lastenjuhla ei Jeesuksen syntymäjuhla tai mikään muukaan uskontoon liittyvä.
Sapattia vietetään aina kun se on mahdollista. Ja tulkoot tämäkin nyt vihdoin esille...poikiani ei ole ympärileikattu.
Meillä ei syödä sianlihaa paitsi pojat jouluna saavat possunpeppua jota minä en kuitenkaan tee vaan mieheni. Sianlihalle on oma uunivuoka ja lautaset/aterimet joita säilytetään muista tarvikkeista erikseen. Muuten ei ole eri astioita lihalle tai maitotuotteille.
Onko sulla jotain perinteisiä sapattiruokia vai syöttekö sapattina milloin mitäkin?

 
TilkkuTyttö
"Faith is not something to grasp, it is a state to grow into."

"I believe in the fundamental truth of all great religions of the world."
-Mohandas Gandhi

Kummatkin lauseet kuvaavat minua ja uskoani. Uskon että Jumala On. En ole kristitty sen enempää kuin muslimi tai budhalainen, toisaalta olen yhtä paljon noita kaikkia.
 

Yhteistyössä