Toggle sidebar

Pisin aika, jonka tiedät pariskunnan yrittäneen lasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Neiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

"Neiti"

Vieras
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, että mikä on pisin aika, minkä tiedät menneen lapsen saantiin? Ja miten se on vaikuttanut perheeseen ja lähipiiriin?

Tuttavaperheessä alettiin yrittää lasta, kun olin ala-asteella ja kaverini siitä puhui innoissaan. No nyt ollaan lähemmäs 30-vuotiaita ja tämä pariskunta on yrittänyt ainakin 20 vuotta lasta. Eivät ole vielä luopuneet toivosta.

Tiedän, että odotus on ollut raskasta ja tämän perheen muut lapset (siis yrittäjien sisarukset) eivät ole halunneet lapsia lainkaan, koska ovat seuranneet tätä raastavaa yritystä.

Itse en olisi jaksanut noin kauan yrittää, vaan olisin varmaan jo luovuttanut tai esim. yrittänyt adoptoida. Surullinen asia.
 
Viisi vuotta olivat hoidoissa, sitä ennen varmaankin jonkin aikaa yritystä ilman avusteita.

Itse olin seitsemän vuotta ehkäisyttä ennen lapsen syntymää. Nyt toisella kierroksella viisi vuotta ehkäisyttä, josta liki vuosi avusteisesti. Tuloksetta lopetettiin yritys.
 
30 v, kertoi eräs kätilö minulle kerran erään hänen ystäväpariskunnan yrittäneen, sitten ns. luovuttivat ja nainen luuli vahidevuosiensa alkaneen...mutta olikin tullut luomusti raskaaksi. Tämän tuo kätilö minulle kertoi siis eräällä yksityisellä lääkäriasemalla viime talvena. Mutta luonnollisestikaan en tunne heitä, enkä sen enempää tiedäkään. Me yritimme viisi vuotta, ja nyt olen raskaana.
 
6 vuotta taitaa olla pisin mitä tiiän eli minä ja mieheni.. siitäkin sitten tulin raskaaksi hoitojen avulla alle 2 kk... :)
kaikki kaverit on saaneet alle 2 vuodessa lapset alulle..
 
Aika pitkiä aikoja... Itseäni ihmetyttää se, ettei monet hakeudu ollenkaan lääkäriin, jos vauvaa ei ala kuulua. Omaakin raskautta vauhditettiin keltarauhashormoneilla, kun menkkoja ei tullut pillereiden jälkeen. Menin heti 3 kk odottamisen jälkeen lääkäriin, jotta sain kuukautiskierron käyntiin. Sitten ehtikin tulla vain yhdet menkat, kun tulin raskaaksi.

Monet avautuivat lapsettomuudestaan tai yrittämisestä minulle raskausaikana. Eräätkin olivat yrittäneet melkein 2 vuotta, eivätkä olleet käyneet lääkärissä! Sanoin heti ystävälleni, että menisi gynekologille. Siellä ultraamalla selviää jo moni asia, eikä hoitoja tietenkään tarvitse aloittaa, jos ei halua. Mutta monesti lääkekuurikin saisi vauhtia asiaan.
 
[QUOTE="Neiti";26474022]Aika pitkiä aikoja... Itseäni ihmetyttää se, ettei monet hakeudu ollenkaan lääkäriin, jos vauvaa ei ala kuulua. Omaakin raskautta vauhditettiin keltarauhashormoneilla, kun menkkoja ei tullut pillereiden jälkeen. Menin heti 3 kk odottamisen jälkeen lääkäriin, jotta sain kuukautiskierron käyntiin. Sitten ehtikin tulla vain yhdet menkat, kun tulin raskaaksi.

Monet avautuivat lapsettomuudestaan tai yrittämisestä minulle raskausaikana. Eräätkin olivat yrittäneet melkein 2 vuotta, eivätkä olleet käyneet lääkärissä! Sanoin heti ystävälleni, että menisi gynekologille. Siellä ultraamalla selviää jo moni asia, eikä hoitoja tietenkään tarvitse aloittaa, jos ei halua. Mutta monesti lääkekuurikin saisi vauhtia asiaan.[/QUOTE]

Joillain on sellainen periaate, että luomusti tai ei ollenkaan. Sitäkin pitää kunnioittaa, vaikka se sitten tarkoittaisikin että muutaman pienen pillerin avulla lapsen voisivat saada. Kaikki vaan eivät silti halua.
 
Mun kummit koko ikänsä, eikä tärpännyt. Tosin kummitädillä oli vähän aavistus, koska oli sairastanut nuorempana jotain, ettei lapsia koskaan ehkä voisi saadakaan. Olivat sitä ikäluokkaa(ovat nyt jo molemmat kuolleita), ettei mitään muita vaihtoehtoja ollut kuin alistua kohtaloonsa.
 
Anoppini ja appeni yrittivät 20 vuotta ennen kuin tärppäsi. Ja ensimmäinen meni kesken, mutta saivat kuin saivatkin pojan sitten muutama vuosi keskenmenon jälkeen. Ja kokeilivat kyllä ihan kaikkea, lopulta tärppäsi jonkun poppatohtorin rohdoksilla, jolta hakivat apua parin sadan kilometrin päästä.
 
Meidän ystäväpariskunta on nyt yrittäny 10v, ovat kokeilleet clomifen ja keltarauhashormonilääkityksillä mutta sen rankempiin hoitoihin eivät halunneet. Oli vaikea kertoa heille omasta raskaudesta kun tiesin että ovat omaa pitkään toivoneet. Serkkuni on yrittänyt miehensä kanssa 4v, ovat tutkimuksissa. Appivanhemmat yrittivät vuosia ilman hoitoja tosin, mieheni jäi ainoaksi lapseksi.
 
En varsinaisesti tunne muita lapsettomia kuin meidät, ainoastaan tuon lapsettomuus-palstan palstailijoita, joita en siis tunne henkilökohtaisesti. Mutta me yritimme yli kuusi vuotta, joista kolme vuotta hoidoissa kunnes viime maaliskuussa vihdoin onnistui pakastealkiolla. Vielä on pitkä matka ennen kuin voi huokaista, mutta päivä kerrallaan mennään.
 
tiedän pariskunnan, keiden ei pitänyt saada lapsia todetun lapsettomuuden takia. Adoptoivat suomesta lapsen ja pari vuotta sen jälkeen nainen tuli raskaaksi. Noin 15 vuotta siis meni tähän raskaaksi tuloon.
 
Meillä meni 7vuotta, kävin viime syksynä lääkärissä ja kaikki arvot oli ok, miehelle tuli lähete sperma testiin johon ei sitten mennyt. Ehkäisyä ei olla käytetty 7vuoteen ja hoitoihin ei menty eikä oltais menty.
Mutta hups, maaliskuussa sain synttäripäivänä plussan :) ja ihan luomuna.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa