Pino alkuraskauden hermoilijoille

Joko muilla on mahat pömpöllään?
Huomasin tänään, kun lähdettiin mummolasta kotiin, että oli pakko avata housun nappia autossa, puristi niin inhottavasti. Viikkoja on kuitenkin vasta 6+4 tai jotain sinne päin. Samoin kun nojaa sopivasti istuessa eteenpäin, niin tuntuu painetta mennä veskiin.
Toista odottaessa maha muljahti asemiin heti kun tein testin, samoin taisi käydä nytkin. Vähän voi vaikuttaa sekin , että vaikka ruoka ei oo maistunu, niin silti tulee syötyä koko ajan jotain.
Oletteko jo kertoneet sukulaisille mitä tuleman pitää? Joku on tätäkin varmaan jo kysellyt, mutta kun muisti on lyhyt kuin kanan lento niin ei jaksa kaikkea muistaa.
Tänään huomasin sentään yhden konkreettisen raskausoireen peilissä... Esikoisesta mulle tuli suupielien alle pikkukolikon kokoiset tummentumat, mitkä lie hormoniläiskät, semmoiset paremmin ruskettuneet kohdat... Ja siellä ne taas on! Mies lohdutteli, ettei niitä kukaan huomaa, mutta ite olin vaan innoissani, kun edes jotain tosiaan tuntuu kropassa tapahtuvan. JES

 

Heissan! :wave:
minäkin liityn tänne hermoheikkoihin tai minä ainakin olen hermoheikko oireideni kanssa... |O Tein testit la ja su, kummatkin vahjavoja plussia ja nettilaskureiden mukaan la maaliskuun alussa eli nyt rv n.4+2..

Alkuus en ees osannut epäillä raskautta kun menkkakipujen takia odottelin tätiä kylään. Nyt testin jälkeen menkkakivut jatkuu ja vaikka tiedän että on normaaleja, koko ajan odottaa et nyt ne alkaa taas... |O
Tänään rupesi sattumaan selkä vasemmalta puolelta, tai sitten se on maha mutta heijastuu selkään. ei mitenkään paha kipu mutta sellanen tympeä.. |O Miten tää aika voikin olla näin stressaavaa vaikka vasta 2 päivää "ollut raskaana" ?? :headwall:

 

garbalolle onnea plussasta ja tervetuloa mukaan hermoilemaan! Tuo on tuttua tuo "nyt ne alkaa" -tunne, vaikka kyllä sekin ekan jännäilyviikon jälkeen hiipui. Sehän voi heijastua selkään toi mahakipu, mulla oikeastaan yksi ekoista oireista oli vasemmalla tuntuvat vihlaisut, ja ultrassa sitten selvisi, että mulla on keltarauhanen vasemmalla puolella.

Vauvaliimaa ja tarrasukkia!
:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 6+6 :heart:

 

Kiitos lentoemo Tuo kipu tuntuu (on ollut ennenkin samanlaista) enemmänkin selkälihaksissa, varmaan jotenkin ne kramppaa tai jotain. Enää ei edes tunnu niin pahaltakaan se kun on jo vanhatuttu kipu

Mulla on ollut kuntosalikortti ja mietittiin et laitan sen pois mut nyt en kyllä taidakkaan laittaa vaan alan kuntoilemaan oikein kunnolla! mä oon niin rapakuntoinen että en selviäisi hengissä synnytyksestä täytyypi aloitella ihan rennosti vain silti, onneksi meillä tuo koiruus tykkää lähteä kävelykaveriksi

 

tervetuloa garbalo. :flower:

tsemppihalaus kaikille vuotelijoille. :heart:

ja onnittelut kaikille jotka ovat nähneet pikkuisen sydämen sykkivän ultrassa. :heart:

terveiset napapiiriltä. Oltiin viikko reissussa, eilen tultiin takaisin kotiin. Teki hyvää tuo reissu, siinä unohti oireiden tarkkailemisen ja pystyi ottaa rennosti. ja viikkokin siinä tuli huomaamatta lisää raskausviikkoihin. =)

uutena oireena on se että jos ei ole syönyt vähään aikaan niin tulee tosi etova olo ja pakko heti syödä vähän niin helpottaa. mä saan vielä ultraa odotella, se on vasta 17.7.

mullakin vatsa pullottaa, jotkut farkut ei enää sovi (mä kun tykkään pitää sellasia tyköistuvia niin pienikin turvotus saattaa puristaa). :heart:

sade80 7+0

 

Huomenta ja maanantaita minultakin! Mukavaa, että ollaan saatu lisää sykkeen kuulijoita joukkoomme, ja pahoittelut vuotelijoille. Mulla oli tuossa hiukan yli viikko sitten kanssa sellaista verestävää vuotoa, joka veti aika vakavaksi ja mielen maahan. Sen jälkeen kävin kuitenkin siellä varhaisraskauden ultrassa ja kaikki oli kunnossa. Eli kaipa se kuuluu osin asiaankin. Hiukan harmitti, etten silloin muistanut lääkäriltä erikseen mitään kysyä, mutta ehkä sitten neuvolassa parin viikon kuluttua olen jo valmistautuneempi.

Kiitos Lentoemo kun mainitsit tuosta verenpaineen laskusta. Mulla on kanssa matala vernpaine, ja olen viime päivinä ihmetellyt huimausta ja huonovointisuutta. Kuvittelin, että verenpaine voi vain nousta raskausaikana, mutta tuo lasku selittäisi vointia hyvin. Muutenkin on ollut viime päivät melkoisen huono olo, ja pari viikkoa pitäisi vielä odotella lomaa. No, onneksi töissä on tähän aikaan hiljaista.

Joku mainitsi kuuden vuoden ikäerosta; minulla ja siskollani on tuon verran eroa ja ainakaan näin aikuisena se ei haittaa enää lainkaan. Eli lapsena ei ehkä tullut niin kovin paljoa leikittyä yhdessä, mutta nyt ollaan melkeinpä parhaita ystäviä.

Muuten vielä kysymys kokeneemmille; koska se np-ultra tehdäänkään? Jossain sanottiin, että viikolla 12-14, jossain viikolla 11? Vaikuttaako se, koska tuo tutkimus tehdään, tulokseen?

Mukavaa viikkoa kaikille, tv
almaa & pikkuinen 7+3 (heitti omat laskennat siitä mitä lääkäri sanoi joten nyt käytän tätä lääkärin arviota)

 

Tervetuloa uusille meikäläisenki puolesta :flower:

Kärpälle tsempit ultraan

Ja omaa napaa.. mulla meni viikonloppu aivan totaalisesti nukkuessa ja maatessa. Totesin että tähän etomiseen auttaa tosiaan kaikista parhaiten kun on vaan pitkällään eikä tee mitään.. ja sitäpä sitten harrastinkin koko viikonlopun Mies on vielä kaiken lisäksi flunssassa, joten jäi siivoukset ym. tekemättä kokonaan. Tänään kyllä tuntuu, että etominen ois hiukan helpottanu.. mutta oonkin litkiny tässä mehukeittoa aamun mittaan, totesin eilen että sekin vähän helpottaa (kun se on vaan kylmää). Oksentamaan en oo siis "päässy", mutta sellainen huono olo on koko ajan (myös yöllä). Töissä on kyllä kaikista hankalin olla (luonnollisesti). Olo on huono ja väsynyt ja vatsaa turvottaa istuminen.. ei oo helppoo ei

Neuvola ois sitten ens viikolla. Kuumeisesti kyllä odotan jo seuraavaa ultraa..

t. J & pieni 7+2

 

Tuo lomailu varmasti auttaa myös hermoilussa, sadee, toivottavasti pääsen viikon lopulla itse Suomeen!

Almaa, joo, tästä verenpaineen laskusta ei tarvitse huolestua, vaikka ärsyttävää se onkin. Veren plasman tilavuus nousee jne., eli ihan fysiologista on. Eikö ollut ihana nähdä ötökkä siellä ultrassa? Mun tekisi mieli käydä ultrassa joka viikko Voisi tehdä kyllä melkoisen loven lompakkoon

Mua kanssa kiinnostaa tuo np-ultra! Kun mun italiankielisissä kirjoissa sanotaan, että se tehdään 11.-14. viikolla, niin tarkoittaako se siis raskausviikkoja 10-13. Vai raskausviikkoja 11 ja 14? Ja kuka sen tekee? Sama, normaali gyne, joka teki varhaisultran, vai pitääkö siinä olla jotkut erikoisvehkeet? Kun mulla on ultra seuraavaksi 10+2 (gyne on elokuussa lomalla), niin voikohan toi mun gyne tehdä ton np:n siinä samalla, vai pitääkö mun varata se erikseen?

Voi vitsit, aatella, että mulla alkoi tänään 8. raskauviikko. Ötökkä alkaa olla jo iso poika/tyttö No ei kai, mutta kyllä sen pitäisi jo yli sentin olla :heart:

Tsemppiä kaikille! Ja vauvaliimaa!

:heart: lentoemo ja lentäjän poikanen 7+0 :heart:

 

Kerrottiin eilen isoveljelle ja -siskolle, iloa riitti ja riittää. Siinäpä sitten lapset jo suunnitteli miten laitetaan vaipanvaihtovuorot ja muut

Illalla isoveli 8v tuli sängystään. Sanoi, ettei saa nukuttua kun miettii onko vauva tyttö vai poika :heart: ja sit hän miettii ett mitä jos meidän vauva kuolee niinkuin äiti sun kaverin vauva kuoli :x Hui kamala! Liittyi sitten pojukin hermoilijoihin....huh huh! Juteltiin asiasta ja hyvillä mielin kävi nukkumaan, tänään ollut ihan norm. Hieman tuntui kyllä pahalle...

Muuten kaikki hyvin ja vessapaperi valkoista

Niin ja taisin mennä jo noissa raskausviikoissa sekaisin...pientä hajamielisyyttä muutenkin havaittavissa... laitoin jo tonne edellä 6+6 mut se ei nyt ainakaan pidä paikkaansa :snotty:

Uusis 6+2 tai jotain...

 

Joo kyllä oli todella ihanaa ultrassa, ensin nähdä pikku ötö (ja kuulla lääkärin selostus näkemästämme, en olisi itse osannut tulkita mitään) ja vielä ihanempaa tietysti kuulla syke :heart:

Mutta hermoilijoita kun ollaan, hetkittäin mietin sitä sykettä - oli 120/min kun ilmeisesti tyypillisesti olisi 140-150/min tässä vaiheessa. Lääkäri sanoi, että syke kiihtyy tästä eikä kyllä vaikuttanut huolestuneelta - yritänpä siis olla miettimättä myöskin...

 

Itsellä flunssa vaan jatkuu hirveänä. Alkaa jo ihan tosissaan huolestuttamaan miten tämä vaikuttaa pikkuiseen. Torstaina on eka neuvola, sekin jo vähän jännittää, mutta onneksi on tuttu terkkari, mukavakin vielä, niin ei tää niin paljoa jännitä kuin ekaa odottaessa. Töissä pitää vaan jotenkin selittää aamun parin tunnin poissaolo... pankkiasioiden hoitoon on aina hyvä vedota. Itse olin just miettinyt, että sanon jotakin sellaista selitykseksi kuin yksi kollega ilmoitti, että lähtee sitten perjantaina hoitamaan pankkiasioita kolmelta.. pikkuisen nauratti, että olikohan oikeasti menossa pankkiin.... =)

Mutta tosiaan kamala räkis ja köhötys vaan jatkuu, ei yhtään mukavaa. Lisäksi on parina päivänä vatsaankin sattunut. Jokohan tuo kohtu lopulta alkaisi kasvamaan. Nimittäin tajusin, että ekaa odottaessa ravasin vessassa tässä vaiheessa jatkuvasti. Nyt en ole ravannut ja siitähän mä vedän tietysti sellaisen päätöksen, että kohtu ei kasva ja siksi ei pissata.... no, ajan kanssahan nämä kaikki asiat selviää, että kasvaako ja kuinka kasvaa..

 

Onko täällä ketään ketä ois ratsastanut alkuraskauden aikana? Huomenna pitäisi mennä kaksi hevosta ratsimaan, miltäköhän tuntuu.. vähän jännittää. No pitää tietty ottaa ihan rauhallisesti, mutta jännä vaan odottaa et miltä maha tuntuu siellä selässä

 

Almaa: tuo sykehän on tosi yksilöllistä, mun kirjassa luki, että aivan alussa syke olisi jotain 180 lyöntiä minuutissa, laskeakseen sitten muistaakseni joskus 8. viikon tienoilla 110-150 sykkeeseen minuutissa. Mulla esim. itsellä on tosi matala leposyke (yhdistettynä matalaan verenpaineeseen ilmiötä kutsutaan ns. athlete´s heartiksi), mun leposyke saattaa olla juoksukaudella jotain 40, ja nytkin kun en treenaa se on 50, kun normaalilla ihmisellä se on 60-90. Mulla on syke alle 90 kävellessäkin! Olenkin miettinyt, että tarkoittaako tuo, että myös alkiolla/sikiöllä voisi olla sitten (aikanaan) matala syke. Meillä tuo matala syke kulkee suvussa.

Mulle itse asiassa lääkäri ei edes sanonut, että mikä se syke oli, nopeaa se nyt sykki tietenkin, ja tosiaan mun kirjasta luin, että aivan alussa 180 ja laskee sitten siitä parin viikon kuluessa. Lääkäri vain kirjoitti, että syke havaittu ja rytmillinen oli, tuskin kantsii nyt vielä tässä vaiheessa tuollaista murehtia. Tuollahan oli pinokin sikiön matalasta sykkeestä joskus pari viikka sitten.

garbalo: Italiassa ratsastus on itse asiassa ehdottomasti kielletty onnettomuusriskin vuoksi, eikä nä gynet tykkää muutenkaan täällä mistään pomppivasta urheilusta, eli en saa käydä myöskään juoksemassa tai ajaa edes motskarilla. Olethan varovainen :heart:

 

almaa Tuollaista löysin:
Fetal heart rate tends to vary with gestational age in the very early parts of pregnancy. Normal heart rate at 6 weeks is around 90-110 beats per minute (bpm) and at 9 weeks is 140-170 bpm. At 5-8 weeks a bradycardia (less than 90 bpm) is associated with a high risk of miscarriage.

Eli miksi ihmeessä mun kirjassa lukee, että aivan alussa olisi 180 kertaa minuutissa?

Mutta joka tapauksessa, sun pikkuisellahan oli ihan normaali syke :heart:

muoks* joo, tää on taas tätä lentiksen raskaussekoilua: mun kirjassa luki, että se syke on 180 minuutissa joskus 10. viikolla laskeakseen sitten siitä eteenpäin pikku hiljaa. Eli ilmeisesti se ensin kiihtyy, saavuttaa huippunsa 10. viikon tienoilla ja laskee sitten taas. Ilmeisesti kaikki yli 100 minuutissa on normaalia myöhemminkin, ainakin tuon yhden pinon mukaan

 

Lentoemo olen varovainen kyllä en ehkä esteitä enää ehkä.. No ei, ihan rennosti mennään ja lihaskuntoa vaan nostellaan.
Aika hassua et se ratsastus on vallan kiellettyjen listalla! Tietty ei sitä varmaan raskaana ollessa kannata alottaa!

 

garbalo: no täällä nyt on kielletty vähän kaikki raskaana olevilta. Suomessahan kehotetaan jatkamaan juoksuakin koko ekat kolmekuukautta, täällä mun piti heti lopettaa. Eipä silti että juilimisen kanssa olis tehnyt mielikään

 

Silloin lokamassuissa mun kanssa yhtäaikaa oli yksi, joka harrasti myöskin ratsastusta. En muista enää nimimerkkiä (eikä tarkistus enää onnaa... hänkin sai valitettavasti silloin keskenmenon samoihin aikoihin kuin minä, mut ei kylläkään ratsastuksen takia).

Enivei, pointti oli, et hän oli silloin kysynyt siitä ratsastuksesta lääkäriltään, joka sattumoisin myöskin harrasti ratsastusta. Ja hänelle oli sanottu, et saa ratsastaa niin pitkään kuin itsestä tuntuu hyvältä ja et kroppa on tottunut siihen hölskeeseen, jos on vuosia harrastanut. Et ei kohtu siellä "heilu" samaan tapaan kuin niillä, jotka ei ole paljon ennen sitä tehneet.

Ja tuon voisin hyvin uskoa. Tiedän (lähisuvustakin) monia, jotka on juosseet (metsässä vielä, ei tasaisella ja turvallisella kadulla ) viidennelle, kuudellennelle kuulle. Sitten vasta alkanut tuntua siltä, et ei enää. Mut mulla itsellä on juoksun kanssa ollut paljonkin tässä taukoa ja muutenkaan en ole niin paljon ja useasti sitä tehnyt. Mutta nyt koitin ihan muutamaa juoksuaskelta viime viikolla ja totesin, et mä en ainakaan juokse nytkään enää.

Eli jos kroppa on siihen tottunut, se voi tosiaan tuntua ihan erilaiselta ja kroppa suhtautua siihen eritavalla kuin sellaisella, joka sitä ei ole tehnyt.

(juh, osasinpas lyhyesti tämänkin taas kertoa... :snotty: Ja huomaatteko, kun mun palstataukokin toimii toooooosi hyvin. :saint: )

 

Kun heräsin tässä päikkäreiltä, huomasin isovarpaiden alla (tai siis juuressa)omituisia punaisia kovettumia! Vähän mä säikähdin, että mikä ihme kuolio mulle on tullut jalkoihin. Tarkastin heti kaikki raskausdiabeteksen oireet ja raskausmyrkytyksen kanssa, mietin jo, että pitääkö mennä ensiapuun :/ Sitten huomasin mun sandaalit lattialla ja kokeilin niitä varmuuden vuoksi jalkaan: no ne läikäthän on just sandaalien remmien alla Eli mulla on vissiin vain iho kulunut ja ärtynyt niiden sandaalien remmeistä. :xmas: No, joo, tää on tätä lentiksen raskaushysteriaa Outoa vain, että pidin niitä sandaaleita viimeksi lauantaina ja silloinkin vain pari tuntia, enkä tosiaan huomannut jaloissa mitään ennen kuin nyt. Mun huomiokykyni on tooooosi terävä

 

Toinen sairaslomaviikko pyorahti kayntiin, huh huh kun tylsistyttaa. Kutsuin huomiseksi kaks kolleegaa lounaalle, eihan tata kotona yksin oloa kesta Ma muuten kerroin mun pomolle raskaudestani, en oikein viittinyt yrittaa keksia jotain sairautta miksi olisin yht'akkia pois kaksi viikkoa. Han on yleensakin tosi reilu tyyppi, joten paatin etta rehellisyys maan perii ja hyvin han suhtautui. Lentis, mita sa sanoit toihin sairaslomastasi? Miten ne suhtautu?

Mun hysteriassa on nyt ohjelmassa keskeytynyt keskenmeno. Tuntuu, etta rinnat eivat ole enaan yhta arat ja jostain luin, etta se voi olla merkki kesk. km:sta. Niinhan se kai on, etta kun kaksi pelkoa jaa taakse (tuulimuna ja ku) niin sitten sita keksii uuden pelon aiheen.

Mulla on myos tosi alhainen verenpaine, 80/60. Ja tosta sykkeesta, ei mullekkaan gynis sanonut paljonko se oli eika mulle tullu mieleenkaan sita kysya.

Mulla on nyt kymmenes raskausviikko kaynnissa ja seuraava ultra reilun viikon paasta. Hui.

 

Ou mai kaad!! Pitääks mun oikeesti mennä kohta ostamaan mammahousut?? Enää mahtuu kahdet housut jalkaan, farkut ei oo sopinu enää pariin viikkoon... ampolivipul!!!

Uusis 6+2!!!!

 

watrossi, mä teen töitä kotona freelancerinä, niin että mulla ei itse asiassa ole sellaista "ylellisyyttä" kuin sairasloma Eikä sitten äippälomaakaan, ettei sen puoleen.

No, mä olen onneksi varsin osa-aikainen freelanceri, eli työtahti on sopinut sekä tämän hetkiseen tilanteeseen, että tod. näk. sopisi myös lapsen synnyttyä. Tietenkin jos miehen työtilanne muuttuu, niin se on sitten eri asia, mutta aattelin olla etsimättä uusia töitä silloin ekoina kuukausina ja hoitaa lähinnä nää vakkarit, kun näiden uskoisin menevän aika letkeästi myös vauvan rinnalla. Tietty mun varmaan pitää sit luopua tästä jatkuvasta netissä surffailusta ja keskittyä niihin töihin, kun vauvalta ei tätä vapaa-aikaa ole enää näin paljon kuin nyt.
Teen töitä aika vähän siksi, että mulla on vielä vipat tentit ja gradu jäljellä tutkinnosta, nyt tulikin kova kiire saada ne kasaan ennen vauvan syntymää. Jos kaikki sujuu niin kuin pitääkin, mulla olisi vipa tentti joskus pari viikkoa ennen laskettua aikaa... Kiinnostavaa... enpä tiedä kuinka käytännössä

No joo, mulla nyt on kulunut niin kauan näissä opinnoissa (olen opiskellut yhtä aikaa 2 tutkintoa, kunnes sit äätin keskittyä yhteen ja olin välillä 4 vuotta kokoaikaisessa työssä), että en mä nyt jaksa stressata, vaikken valmistuisikaan ennen vauvaa. Varsinkaan kun mun työssäni ei ole tärkeää tutkinto (se on lähinnä itseäni varten) vaan se taito... Kun nyt olisi edes sitä

Muuten Italiassa on tosi yleistä, että nainen jää sairaslomalle jo tosi aikaisessa vaiheessa raskautta, ja pysyy siellä koko raskauden ajan. riittää, kun sanoo että hiukan sattuu, niin nää on heti kirjottamassa saipparia.

Voi apua, mulla taas kramppaa kohdun seutua. Tuli taas ihan sellainen tunne, että ei tää vauva maaliin saakka pääse. hm... keskitynpä taas vaihteeksi töihin.

 

Lenttis, saako udella, mitä teet? B)

Ja uusioäippä mulla on sama ongelma. Jalkaan menee caprifarkut, caprishortsit, college-housut ...ja siinä ne olikin. =) Toivon todella tähän paria asiakastapaamista, johon pitäs yrittää ahtautua joihinkin suoriin housuihin. Ei meinaan onnistu... :xmas:

 

Kärppis: olen suomentaja. Jep, jep, se akateemisista ammateista huonoiten palkattu Kielenkääntäjäthän ansaitsevat ihan kivasti, mutta me "taiteilijat" saadaan taiteilijapalkkaa Mutta sopii paremmin tällaiselle taiteelliselle luonteelle kuin jotkut kuivat lakitekstit. Pääaineeni on englanti ja sivuaineeni espanja, mutta lähinnä suomennan italiasta. Tai siis lähinnä surffailen netissä Ja aina silloin tällöin suomennan... No ei kai, mulle kirjoittaminen on unelma-ammatti. Siksi mä täälläkin jatkuvasti pyörin, yritän pitää yllä tällaista arkikieltä, kun muuten menee aika kirjakieliseksi tää mun suomeni. Itse asiassa nä keskustelupalstat ovat tosi käteviä meille ulkosuomalaisille kielitaidon ylläpitoon. Siis sanotaan että käytännön kielitaidon, eihän näin voi suomentaessa kirjoittaa :ashamed:

 

Kärppis muuten, yritin lähettää sulle yv:tä, mutta sun kansio on jo täynnä!

 

*Röyh* maha täynnä Intialaista kanaa ja riisiä...tuota söisin nykyään vaikka kolme kertaa päivässä!
Mies otti muksut kaverille kylään, jotta saisin rauhassa siivota, huomenna kun on vieraita tulossa, mutta täällähän minä heti lusmuilen... niin täydellinen eevk-olo siivousten suhteen!

Muuten tuota, oletteko te kaikki jo ilmoittautuneet tuonne Helmikuisten pinoihin? Mä kävin siellä vakoilemssa, mutta siellähän on siis tuhansia ihmisiä (no, melkein)...miten niitä kaikkia oppii tuntemaan??? Mä oon just teihin vasta tutustumassa, mutta aloin mietttimään, että mitäs me tehdään sitten, kun alkuraskauden hermoilu loppuu? Aloitetaanko me keskiraskauden hermoilu-pino?

Mä en ole viime aikoina enempiä muistanut hermoilla; tässä on ollut sen verran hulinaa, että raskaus tuntuu etenevän ihan huomaamatta. Mulla on ens maanantaina eka tapaaminen kätilön kanssa (täällä synnytyksen hoitaa ylensä aina lääkäri, kätilöt ovat vasta saanet toimiluvan muutama vuosi sitten -eli aika uus juttu).

Mun ekat kolme synytystä hoiti lääkäri (sama, jota tapasin raskauden ajan) ja vaikka kaikki menikin ihan hyvin, sitä ei voi edes verrata siihen hoitoon ja huolenpitoon, mitä kätilöltä sain viimeisessä raskaudessa. Ja synnytys oli aivan kuin unelma; meidän pikkutipunen syntyi täällä kotona, kaikessa rauhassa, ilman sairaalan hälyä ja hulinaa...

Ei kyllä mun on nyt jotain muka tehtävä...
Muoks, unohtui rvt: 7+1