Te olette niin aktiivisia kirjoittelijoita, etten oikein pysy perässä, kenelle mitäkin tapahtuu... Pahoittelut siis omanapa-painotteisesta tekstistä! :ashamed:
Täällä tuntuis siltä, että eka ovulaatio synnytyksen jälkeen vois olla käsillä. Ainakin jos limoista jotain voi päätellä. Toisaalta kyllä yleensä sanotaan, että eka kierto on monesti sellainen missä ovulaatiota ei tapahdu... tuleekohan silloin noita limoja kumminkin. No mutta, ollaan kuitenkin pupuiltu varmuuden vuoksi. Tuleepa sitten täti tai plussa parin viikon päästä, niin toivottavasti tulis edes jompikumpi, eli toivottavasti nää limat nyt tarkoittais kierron palautumista. Olis niin mukava päästä teidän kanssa tähän kiertopäivien laskemiseen ja jännäilyyn mukaan!
"Onneksi" on nyt ollut muutakin ajateltavaa kuin tämä raskauden odotus, meillä kun on ollut terveysongelmia vähän sekä tytöllä että koiralla, joten enimmäkseen on niihin mennyt keskittyminen. Tytöllä aloin epäillä allergiaa atooppisen ihottuman ja pulauttelun takia, mutta lääkärissä käytiin, eikä lääkäri uskonut siihen, vaan antoi reseptit ihon hoitoon mutta sanoi että luulisi että on terve tyttö. Onneksi. :heart:
Koiralla taas luultavasti ON allergia, tämän kanssa nyt on yritetty taistella jo ainakin vuoden, että mitä hemmettiä nämä oireet ovat, mutta nyt ostettiin sellaista allergiaruokaa (vaikka onkin vaikea uskoa että se olisi normaalille ruualleen allerginen, koska on hyvälaatuista lammasriisiä ), jos ei sillä parane, niin sitten täytyy mennä testauttamaan onko pölypunkkiallergiaa tms. Eli tosi moninaisia vaihtelevia oireita koiralla, välillä korvatulehduksia, välillä syö tassunsa rikki jne. Nyt ihan kamala tulehdus yhdessä tassussa. Tämä on siitä stressaavaa, kun täällä kotosalla kun olen, koko ajan kyttään sitä, mitä se tekee. Ja heti kun silmä välttää, sitä ollaan tassuja syömässä. :'( Kerran sillä oli tosi paha tämä, koko kämppä oli täynnä veriroiskeita, siksi pelkään mitä se itselleen tekee. No mutta, tassu on nyt hoidossa ja ruoka vaihdettu, nyt pitää yrittää olla positiivisella mielellä, ja toivoa, että oireet paranisivat.
Hehe, ja pakko tunnustaa, että itse olen tässä kerennyt testailemaan jo ainakin 5 testiä, vaikkei tosiaan edes menkat oo synnytyksen jälkeen alkaneet.
Sitten aina vaan hissukseen testit jonnekin roskiksen pohjalle ettei mies näe, en mä hitto soikoon sille voi tunnustaa, että oon näin pöpi päästäni.