Pettäminen Ok vai not?

[Jaska-]

Olen itsekin elänyt parisuhteessa, jossa todellista yhteyttä ei ole ollut. Elämä on paljon helpompaa, kun voi avoimesti ilman mustasukkaisuutta sanoa puolisolleen, että tapasinpa muuten päivällä tosi viehättävän tyypin.

No meillä voi. Mutta ei sen viehättävän tyypin kanssa sänkyyn hypätä, SE olisi pettämistä.

En ymmärrä miksi sellaista pitäisi sanoa että "tapasinpa _viehättävän_ tyypin" Ellei sillä "viehättävällä" tarkoiteta sitä että ihminen on yleisesti ottaen mukava jne jne.


Voiko ´pettää´ ajatuksen tasolla ? Jos se ajatus, oli tahdonalainen tai ei ilmenee jonkinlaisen fyysisen reaktion muodossa, kuten vaikkapa katseen?
Tuijottaa jotain pitempään vaikka?

**lisää kahvia***

terveisin
Jaska

 

[Jaska-]

En oikein nielaise tuota ajatusta, jos sillä perusteltaisiin, miksi parisuhteessa oleva saisi pettää.

Mielestäni parisuhteessa elävä saa päättää omasta seksielämästään. En näe siinä mitään moraalisesti väärää.

Moraalikysymykset ovat vaikeita.

Näkisitkö mitään väärää siinä että toista ihmistä satutetaan tarpeettomasti ja aiheutetaan hänelle tarpeetonta kärsimystä ? Olisiko se moraalisesti väärin ?


Jaska

 

[b.j]

Moraalikysymykset ovat vaikeita.

Näkisitkö mitään väärää siinä että toista ihmistä satutetaan tarpeettomasti ja aiheutetaan hänelle tarpeetonta kärsimystä ? Olisiko se moraalisesti väärin ?


Jaska

Näen vääränä sen, että ihminen olettaa toisen toimivan oman tahtonsa mukaisesti ja aiheuttaa itselleen tarpeetonta kärsimystä. Mitä petetylle tehdään ja mihin hän pettyy? Itse itselleen tekemiin lupauksiin.

 

[Täydellinen Nainen]

Ei ole ok.
Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

 

[tripod]

Näen vääränä sen, että ihminen olettaa toisen toimivan oman tahtonsa mukaisesti ja aiheuttaa itselleen tarpeetonta kärsimystä.

Harva suhde perustuu pelkkiin olettamusiin. Luottamuksen perustana on muutakin kuin toive siitä että toinen osaa käyttäytyä jonkun oletetun mallin mukaan.

Useimmissa suhteissa molemmille osapuolille on selvää missä hyväksyttävän toiminnan ja käytöksen raja kulkee. Pettäminen tapahtuu ylittämällä tätä rajaa, joko tietoisesti ja harkiten, tai hetken huumassa.

 

[Kannanottaja]

En jaksa lukea koko ketjua - ja sehän tiedetään, että miehet puolustaa kaikkien reikien panemista. Naisille taas ei kaikille ole yksiselitteistä antaa kehoaan käytettäviksi tosta noin vaan..

 

[tripod]

Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

 

[been there]

Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

Suutelu on meillä ei-toivottavaa käytöstä, jonka silti olen antanut miehelle anteeksi. Pusu tai halailu on mun mielestä sallittua käytöstä. En osaa ajatella mun miestä flirttailemassa kenellekään - hän olisi lähinnä tahattoman koominen sitä tehdessään.

 

[Onaha]

Mun mielestä pettämisessa pahinta on se, että henkinen ja fyysinen yhteys toisen ihmisen kanssa loukkaa ja uhkaa sitä varsinaista parisuhdetta. Harva pystyy olla rakastunut kahteen yhtä aikaa yhtä syvästi ja kaivata yhtä aikaa molempien kainaloon yhtä paljon. Seksi vielä vahvistaa tunteita ja lisää sitä symbioositunnetta, joka siis uhkaa sitä toista/toisia suhteita.

Lisäksi kun aika on rajallista. Menee paljon aikaa työhön ja perheeseen niin miten siinä olisi muka aikaa useampaa pyörittää yhtä aikaa?

Ja minusta nyt vaan on niin että se syvä, pyhä yhteys sekseineen kaikkineen luodaan yhteen ihmiseen kerrallaan, näin on yksinkertaisinta, kauneinta ja helpointa, puhtainta.

Mielihyvää saa muistakin asioista kuin seksistä eri ihmisten kanssa :| Harrastusmahdollisuudet on laajat, ja jos olisi aikaa pettää niin lienee aikaa sen sijaan myös harrastaa.

 

[Täydellinen Nainen]

Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

No on kuule selvät! Eiköhän myö osata omista parisuhteen asioista ihan itse päättää. Eikä ole meille kummallekaan liian mustavalkoista ajattelua! Jotkut vaan eivät hyväksy sitä pettämistä ollenkaan parisuhteessa piste =)

Ja muiden pussailu kuuluu siihen kategoriaan.

 

[tripod]

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

No on kuule selvät! Eiköhän myö osata omista parisuhteen asioista ihan itse päättää. Eikä ole meille kummallekaan liian mustavalkoista ajattelua! Jotkut vaan eivät hyväksy sitä pettämistä ollenkaan parisuhteessa piste =)

Ja muiden pussailu kuuluu siihen kategoriaan.

Hyvä näin - kerrasta-poikki ajatteluallilla ei ole varaa tulkinnanvaraisuuksiin tai olettamuksiin, joten on tavallista tärkeämpää että suhteen säännöt ovat selvät.

 

[Onaha]

Vielä vähän "viilaan pilkkua" tuon otsikon suhteen:
Pettäminen Ok vai not?

Pettäminen ei ole koskaan ok! Pettäminen tarkoittaa sitä, että pettää toisen luottamuksen eli tässä tapauksessa käy salaa kuksaisemassa muitakin henkilöitä. Tämä vie luottamuksen suhteelta ja se on paha paha asia. Sen sijaan jos joku pari tahtoo sovitusti näin tehdä, niin että se on molemmille ok, elää ns. vapaassa suhteessa, niin siitä vaan.

Itsekin olen tätä asiaa joskus pohtinut, ja loppupeleissä en näe tässä vaihtoehdossa hyvää. Asiat mutkistuu. Vaara rakastua koko sydämeltään johonkuhun muuhun kasvaa todella paljon, sitä voi jopa tulla raskaaksi jollekulle muulle kuin omalle miehelleen. Ja onko jossain joka tapauksessa raja? Saako rakastua? Entäs jos alkaakin pitää jotakuta muuta rakkaampana kuin sitä alkuperäistä kultaansa? Tässä taannuttaisiin tavallaan parinetsimisvaiheeseen, ainaiseen sellaiseen, sitoutumatta koskaan ja kokematta näin sitoutumisen hyötyjä (luottamus, tuki ja turva, pysyvä vakaa perhe-elämä, rakkaus jota voi vahvistaa sitä tiettyä kohtaan, tuttu ja turvallinen lähellä jne). Mutta jos tälläinen "ajelehtiminen" sopii sinulle ja puolisollesi niin tämä on ok. Elätte sitten niin ja katsotte mitä huominen tuo tullessaan.

Jos taas on sääntöjä kuitenkin, esim. ei saa rakastua toiseen mutta saa kuksia ympäriinsä, niin onhan siinä vaara rajan ylityksestä; toinen voi rakastua hyvinkin siinä sylitellessään uuden hoitonsa kanssa hellästi aktin jälkeen. Ja sitten on raja ylitetty? Ja rikottu sopimusta? Joten ei sen "vapaampaa" kuin tavallisissakaan suhteissa, mutta hankalampaa kyllä...

Ihminen on eläin sillä tavalla, että meillä on vietit. Mutta koska ollaan ihmisiä, niin me pystytään halutessamme kontrolloimaan näitä viettejä ja rakentamaan pysyvyyttä elämäämme näin. Jos viettiensä varassa vaeltaa niin minkäänlaista pysyvyyttä on turha kuvitella, ja saattaapa siinä särkyä hyvin todennäköisesti useampikin sydän matkan varrella.

 

[tripod]

En osaa ajatella mun miestä flirttailemassa kenellekään - hän olisi lähinnä tahattoman koominen sitä tehdessään.

Tämä antanee tiettyä turvallisuuden tunnetta - alhaisella statuksella tai sukupuolivietillä varustettuun puolisoon on helpompi luottaa.

Korkeammalla statuksella varustettu puolisio aiheuttaa epävarmuutta, mikä näkyy parisuhteen tiukemmissa säännöissä.

 

[been there]

En osaa ajatella mun miestä flirttailemassa kenellekään - hän olisi lähinnä tahattoman koominen sitä tehdessään.

Tämä antanee tiettyä turvallisuuden tunnetta - alhaisella statuksella tai sukupuolivietillä varustettuun puolisoon on helpompaa luottaa.

Korkeammalla statuksella varustettu puolisio aiheuttaa epävarmuutta, mikä näkyy parisuhteen tiukemmissa säännöissä.

Eikun se on ennemmin sellaista tyyppiä, joka tulee naisten iskemäksi, mutta ei välttämättä toisinpäin... Ei mitenkään yleisesti naissukupuolessa kiinnostusta herättävä, mutta jotkut harvat tykkää [kuten minä].

 

[b.j]

Tämä antanee tiettyä turvallisuuden tunnetta - alhaisella statuksella tai sukupuolivietillä varustettuun puolisoon on helpompi luottaa.

Korkeammalla statuksella varustettu puolisio aiheuttaa epävarmuutta, mikä näkyy parisuhteen tiukemmissa säännöissä.

Tätä en allekirjoita ainakaan oman suhteeni perusteella.

 

[tripod]

Ihminen on eläin sillä tavalla, että meillä on vietit. Mutta koska ollaan ihmisiä, niin me pystytään halutessamme kontrolloimaan näitä viettejä ja rakentamaan pysyvyyttä elämäämme näin.

Tämä väite on totta vain tietyssä arkisessa ympäristössä. Sekä miehillä että naisilla on heikkoja hetkiä jolloin vietit vievät ja järki jää narikkaan.

Tähän on hyvä varautua, muuten hyvä suhde saattaa kaatua turhaan. On suhteen etujen mukaista erottaa mm. suunnitelmallisen ja hetken huumassa tapahtuvan pettämisen.

 

[hannamaria]

Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

Suutelu on meillä ei-toivottavaa käytöstä, jonka silti olen antanut miehelle anteeksi. Pusu tai halailu on mun mielestä sallittua käytöstä. En osaa ajatella mun miestä flirttailemassa kenellekään - hän olisi lähinnä tahattoman koominen sitä tehdessään.

Siis ei tosta voi tehdä kirjallista sopimusta, "suudella saat, halata saat, seksiä ei..."

Ihastumisvaiheessa suutelukin voi olla paljon järisyttävämpi kokemus kuin varsinainen seksi, ja kyllähän se varmasti toista loukkaa jos puoliso on ihastunut toiseen

 

[Onaha]

Ihminen on eläin sillä tavalla, että meillä on vietit. Mutta koska ollaan ihmisiä, niin me pystytään halutessamme kontrolloimaan näitä viettejä ja rakentamaan pysyvyyttä elämäämme näin.

Tämä väite on totta vain tietyssä arkisessa ympäristössä. Sekä miehillä että naisilla on heikkoja hetkiä jolloin vietit vievät ja järki jää narikkaan.

Tähän on hyvä varautua, muuten hyvä suhde saattaa kaatua turhaan. On suhteen etujen mukaista erottaa mm. suunnitelmallisen ja hetken huumassa tapahtuvan pettämisen.

Höpsis. Järkevä ihminen oppii kyllä hallitsemaan viettejä niin ettei ylitä "vahingossa" rajaa. Ihmisellä on tietoisuus ja on aivan turha väittää että vietit vaan vei ja minä vikisin. Kyllä niitä pystyy vastustamaan jos tahtoa on. No joillain tämä tahdonvoima jää välillä taka-alalle kyllä. Mutta turha väittää "etten vaan voinut vastustaa, vietit vei" jos on käynyt pettämässä. Kyllä teko kuin teko on myös tiedostettu valinta, vaikka tunnetilat voi tähän vaikuttaa kovasti. Jos tunnetilat on niin voimakkaita että ajautuu pettämiskierteeseen (tai esim. tappamiskierteeseen/muuhun väkivaltakierteeseen) niin suosittelisin kyllä ammattiapua! Tervettä on pystyä vastustamaan näitä lihallisia pakotteitaan.

 

[tripod]

Ihmisellä on tietoisuus ja on aivan turha väittää että vietit vaan vei ja minä vikisin.

Tuosta ei ehkä kannata olla noin ehdottoman varma, ainakaan jos pelkää pettymyksiä

 

[Onaha]

Ihmisellä on tietoisuus ja on aivan turha väittää että vietit vaan vei ja minä vikisin.

Tuosta ei ehkä kannata olla noin ehdottoman varma, ainakaan jos pelkää pettymyksiä

Kyllä minä olen tästä asiasta varma

Toki ihminen on kuitenkin erehtyväinen, ja en erehdystapauksissa itsekään ole mustavalkoisen tuomitseva. Asioihin on monia syitä. Mutta tuosta olen kyllä henkilökohtaisesti varma, että ihminen on eläimellisyydestään huolimatta kuitenkin kykeneväinen tahtoessaan tekemään valintoja vieteistään huolimatta / niitä vastaustaen, eikä toimi automaattisesti viettien mukaan kuten monet eläimet. Ellei sitten anna itselleen lupaa olla viettien vietävänä, mikä toki on kiehtova kokemus ja siksi houkutteleva.

 

[hannamaria]

Ihmisellä on tietoisuus ja on aivan turha väittää että vietit vaan vei ja minä vikisin.

Tuosta ei ehkä kannata olla noin ehdottoman varma, ainakaan jos pelkää pettymyksiä

Kyllä minä olen tästä asiasta varma

Toki ihminen on kuitenkin erehtyväinen, ja en erehdystapauksissa itsekään ole mustavalkoisen tuomitseva. Asioihin on monia syitä. Mutta tuosta olen kyllä henkilökohtaisesti varma, että ihminen on eläimellisyydestään huolimatta kuitenkin kykeneväinen tahtoessaan tekemään valintoja vieteistään huolimatta / niitä vastaustaen, eikä toimi automaattisesti viettien mukaan kuten monet eläimet. Ellei sitten anna itselleen lupaa olla viettien vietävänä, mikä toki on kiehtova kokemus ja siksi houkutteleva.

niinpä. Muutenhan väkivaltakaan ei olisi mikään syy jättää puolisoa, kun ei hän voinut mitään sille että löi

 

[been there]

Meillä molemmat tietää että se olisi kerrasta poikki sitten =)

Liian mustavalkoinen ajattelu kostautuu pidemmässä suhteessa, useimmiten naiselle.

Onko teillä mitään ei-toivottavaa käytöstä, jota silti on anteeksiannettavissa (esim. pusu, suutelu, halailu, flirtti)? Onko rajat varmasti selvillä, kummallekin osapuolelle?

Suutelu on meillä ei-toivottavaa käytöstä, jonka silti olen antanut miehelle anteeksi. Pusu tai halailu on mun mielestä sallittua käytöstä. En osaa ajatella mun miestä flirttailemassa kenellekään - hän olisi lähinnä tahattoman koominen sitä tehdessään.

Siis ei tosta voi tehdä kirjallista sopimusta, "suudella saat, halata saat, seksiä ei..."

Voihan siitä tehdä (ainakin, jos ajatus noissa tilanteissa toimimisesta tulee vasta ihastumisvaiheen jälkeen), mutta harva kai niin dementoituneen tyypin kanssa on luomassa parisuhdetta, ettei suullisesti käyty keskustelu jäisi ihan riittävän hyvin mieleen ja riittäisi jatkon kannalta? Jos muisti noissa asioissa myöhemmin pettää, niin sitten ei tainnut se muistinsa menettänyt osapuoli olla vähäisimmässäkään määrin aidosti mukana keskustelussa, vaan ehkä myönteli vain, että 'joo', 'joo', 'joo' ja ajatteli samanaikaisesti vaikkapa autotallin siivoamista.

 

[tripod]

niinpä. Muutenhan väkivaltakaan ei olisi mikään syy jättää puolisoa, kun ei hän voinut mitään sille että löi

Väkivalta on hyvä esimerkki vaikka mekanismit ovatkin erilaiset. Lyönti voi olla refleksi tai puolusutsreaktio jota ei voi tietoisesti estää - siksi jokaisen lyönnin ei voi tuomita samoin perustein.

Lisääntymisvietti on taas niin voimakas että voi kirjaimellisesti sumentaa järjen. Kokemukseni perusteella tätä esiintyy sekä naisilla että miehillä, vaikka 1) henkilö ei ole muuten henkisesti sairas 2) henkilön parisuhteessa ei ole mitään vikaa 3) henkilö ei hyväksy pettämistä. Tällaisen pettämisen jälkeen pettäjän omatunnuntuskat ovat omaa luokkaansa.

Tämä vaikka alkoholilla ei olisi osuutta asiaan - alkoholin vaikutuksen alaisena järki on sitten entistä heikommalla.

 

[Mrs Shillelagh]

Kysymys on valinnoista! Eihän tässä ole mitään jauhettavaa!!!

 

[tripod]

Siis ei tosta voi tehdä kirjallista sopimusta, "suudella saat, halata saat, seksiä ei..."

Sopimus on harvemmin kirjallinen, mutta ilman suullista sopimusta ja yhteisymmärrystä ei ole oikeutettua loukkaantua - ainakaan niin verisesti että yksipuolisesti lopettaa suhteen ilman ennakkovaroitusta.