Perjantaita! Näin sitä toivotteli mies meillä:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja näinpä taas meillä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

näinpä taas meillä

Vieras
Meillä on 8 kk ikäinen vauva, jonka hoitoon mieheni on osallistunut erittäin vähän jos lainkaan. Ja lapsen syntymän jälkeen välimme ovat olleet muutenkin erittäin tulehtuneet. Joko miestä ei kiinnostanutkaan perhe elämä tai ei vain saanut haluamaansa huomiota enää, mene ja tiedä.

En ole kulkenut lapsen syntymän jälkeen missään yksin. Lapsi on ollut minulla mukana jokapaikassa, jopa kampaajalla. Mies on katsonut lasta about viis kertaa parin tunnin ajan. Nukutan vauvan, herään öisin, herään hänen kanssa aamuisin ja leikin päivisin. Yleensä lähdemme päivisin käymään jossain kaksistaan kun mies ei nouse sängystä (pelaa pelikonetta tai on töissä öisin) tai ei vain puhu meille.


Mutta kuitenkin;

Ilmoitti tänään tunnin varoajalla lähtevänsä kaverinsa synttäreille.. Mä raivostuin ihan hiivattiin ja sanoin että soittaa siinä tapauksessa raivoraittiille ja uskovaiselle äidilleen ottaako hän lapsemme hoitoon. No, sehän soitti ja ne sitten yhdessä pohtivat millaisen pirttihirmun kynsiin mieheni on joutunut, kun ei pääse kaverinsa luo. Äitinsä ei ottanut hoitolaista vastaan (en ois kyllä tosissani antanutkaan kun ei ole hoitanut lasta ollenkaan, mieheni olisi vienyt).
No mieheni ilmoitti sitten että me eroamme ja tää oli tässä. Nyt istuu marttyyrina sohvalla liikahtamatta, kai se on sitten hyvä tapa osoittaa mieltä. :D

Oli menossa ensin äidilleen yöksi, mutta sanoin etteikö oikeasti ymmärrä ettei kyse ole hänestä tai minusta, vaan siitä ettei lasta voi jättää vain kotiin ja itse häipyä. Hänen mielestään se onkait mun homma huolehtia.

Hieno mies, nakkaa lapsensa pois kotoaan kaverin synttäreiden takia. Elämän arvot kohdillaan.
 
en kyllä ymmärrä miksi et oo jo itse jättänyt tollaista miestä? Mihin tarvitsen sitä ukkoa, kun kerran nyt jo hoidat kaiken yksin? Äläkä sano että taloudellisen tilanteen takia, se on todella huono syy.
 
Huomattavasti paremmin meillä meni ennen lapsen syntymää, vaikka vaikeaakin on ollut.

Luulin että lapsi on haluttu ja suunniteltu mutta kait näin ei ollutkaan. Yllätyksenä tuli, kuinka nopeaa raskauduin ehkäisyn jättämisen jälkeen.

Huom. Mieheni on sanonut lapsen ollessa n. 2kk ettei tämä ollutkaan hänelle hyvä tilanne tehdä lasta, taloudellisesti jne.. Hyvä se sitten on itkeä "kun paska on jo housussa".. Ja ei, lapseni ei ole minulle itselleni rasite
 
sun miehesi on ottanut perheessänne passiivisen roolin! Taantunut ja heittäytynyt pikkulapseksi jälleen itsekkin! Luulee ettei häntä tarvita! Niin minukin mies teki! Katselin sitä touhua monta vuotta, mut tajusin vuosien jälkeen että pärjään lasten kanssa ilman paremmin! Ei enää jatkuvia riitoja, ei kinaa, ei mitään! Nautin elämästä jälleen!
 
Hienoa "äiti" että jaksat kannustaa. Pariterapia olisikin hyvä vaihtoehto ellei mieheni laittaisi käsiä korville ja älisisi päälle jos puhun hänelle "vakavasti". Ei jaksa innostaa, pitäis aikuisesta ihmisestä löytyä jotain mielipidettä ja kuuntelutaitoakin.

Jaahas, sielläkin oli joku toinenkin tollaisen onnettoman "uhri". Mäkin haluan täältä pois ja karistaa tollasen riippakiven kannoiltani. Onneksi isäni lupasi auttaa rahallisesti, asuntohakemukset ovat lähteneet jo eteenpäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Hienoa "äiti" että jaksat kannustaa. Pariterapia olisikin hyvä vaihtoehto ellei mieheni laittaisi käsiä korville ja älisisi päälle jos puhun hänelle "vakavasti". Ei jaksa innostaa, pitäis aikuisesta ihmisestä löytyä jotain mielipidettä ja kuuntelutaitoakin.

Jaahas, sielläkin oli joku toinenkin tollaisen onnettoman "uhri". Mäkin haluan täältä pois ja karistaa tollasen riippakiven kannoiltani. Onneksi isäni lupasi auttaa rahallisesti, asuntohakemukset ovat lähteneet jo eteenpäin.

aha.. siis näin pahasti on jo asiat,, tsemppiä sulle..
 
Teillä on varmaan hyvää seksiä ollut kun oot jaksanut olla noin pitkään suhteessa B)
Tai sitten odotat ja odotat että hän tajuaa mitä on olla vastuullinen vanhempi ja ymmärtää miten ihanaa perhe-elämä on...





:snotty:
 
Joo, tosi mahtavaa seksiä. Jes.

Öö.. Oonko mä teidän (vai vaan hippimamman) mielestä tosiaan odotellut tooodella pitkään ja katsonut mitä mieheni tekee isyydensä suhteen, kun lapsi on vasta 8 kk.
Kyllä mulla oli aiemmin eroa miettiessäni mielessä, että miten voin ottaa sen omalletunnolleni jos vien lapsen pois isänsä luota ilman syytä. No, nyt alkaa syyt löytyä.
 
Kuulostaa niin tutulta. Oma mies oli vähän samanlainen. Halusi kovasti lasta, mutta jo raskausaikana totesi, ettei ole vastuussa muista kuin itsestään ja sitten myöhemmin lapsesta. Oli kyllä hyvä isä aina kun oli paikalla, mutta työ ja oma elämä meni meidän edelle. Parisuhteessa tuli ihan kamala taantuma ja mies oli sanalla sanoen kamala mua kohtaan.

Mulla oli kiltti pieni lapsi ja kiukutteleva vähän isompi. Meillä homma päätyi eroon ja sitä kautta vasta miehen kasvamiseen vastuulliseksi aikuiseksi.

Suosittelen tosiaan miehen jättämistä ihan senkin takia, että joutuu ottamaan sitä vastuuta elämästään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Joo, tosi mahtavaa seksiä. Jes.

Öö.. Oonko mä teidän (vai vaan hippimamman) mielestä tosiaan odotellut tooodella pitkään ja katsonut mitä mieheni tekee isyydensä suhteen, kun lapsi on vasta 8 kk.
Kyllä mulla oli aiemmin eroa miettiessäni mielessä, että miten voin ottaa sen omalletunnolleni jos vien lapsen pois isänsä luota ilman syytä. No, nyt alkaa syyt löytyä.

omakokemuksen pohjalta nuo mun kommentit tuli, mä odotin kolme vuotta (odotin toista lastamme silloin )

 
Normaalisti en todellakaan ole ihan ensimmäisenä kehottamassa eroon, mutta... jos miehesi oikeesti on niin idiootti, että vetää ihan erot kehiin jos ei pääse kaverin synkkäreille, niin ehkäpä hänen olisi syytä vaan mennä synkkäreille - ja pysyä siellä.

No. Sä hoidat lapsen nyt jo yksin, joten jos laitat ukon kiertoon, pääset edes toisesta passattavasta.
 

Yhteistyössä