"Penninvenyttäjät" ;) miten saatte kodinhoitotuki riittämään???

[Penninvenyttäjä]

Kerro säästövinkkisi!

Miten paljon menee teillä laskujen, asuntolainan ja ruoka-ostosten maksuun???

Meillä tulot yhteensä noin 2200? ja lainat syö noin 1000?... kuiteskin loppukuusta saa venytellä eurot että riittää ennen kuin miehen tili ja kht. tulee... (ja menee taas)

 

[Valaja]

Ostetaan vain tarpeellinen ja sekin mieluusti edullisesti tai jopa käytettynä. Siinäpä tuo on tiivistettynä.

 

[hempee]

tietää mitä ostaa ja laskee mitä saa käyttää. ei tartte loppukuusta venytellä penniä ku laskee jo alkukuusta paljon saa vaik törsää ruokaan ja ostaa sen mukaan. itsekuria, ei muuta tartte

 

[Emilyn]

Aikalailla samat tulot ja menot paitsi menot on vähän yli 1000e jos laskee miehen autolainankin mukaan.

Hyvin riittää rahat, eipä sitä yleensä tarvitse muuta ostaa kuin ruokaa ja jää vähän johonkin ylimääräiseenkin

 

[ap]

Siis ei me "ilman rahaa" eletä loppukuustakaan, mutta kyllä aina joutuu miettiä "ostanko tämä vai tämä" ja ainakin minä äitinä jätän "omat jutut" ostamatta.... lapsille ostan, ja miehelle työvaatteita yms. "pakko juttuja" mutta itelle harvoin yhtään mitään..... olis kiva kun joskus sais "ylimääräistä" että vois jotain kivaa ostaa... tai tehdä...

 

[Vieras]

Meillä säästetään vaipoista! Käytetään sitkeesti kestoja vaikka väliin tympiikin.Mutta pitkä penni on sillä säästetty.
Pakastearkku on mahtava hankinta!!!! Marjat ja lihat syksyllä pakkaseen niin pärjää koko talven niillä. Ostetaan tuottajalta suoraan sianlihaa ja hirviporukalta hirvenlihaa pakkaseen.Marjat saa poimittua metsästä ja mehut keitettyä itse.
Leivon lähes kaiken leivän ja pullan ja samalla säästää sähköä ku lämmittää leivinuunia. Puuhellalla teen kans aika usein ruokaa ja isoja määriä kerralla.
Perunat ja porkkanat kasvatetaan itse ja säilötään.

Monesti minua ihmetyttää se että ihmiset eivät ennakoi ja varaudu ''pahanpäivän varalle''. Jos meillä ei olis yhtään rahaa ostaa ruokaa niin aina löytyy pakkasesta sen verran että viikko pärjätään hyvin.

 

[vieras]

Siis ei me "ilman rahaa" eletä loppukuustakaan, mutta kyllä aina joutuu miettiä "ostanko tämä vai tämä" ja ainakin minä äitinä jätän "omat jutut" ostamatta.... lapsille ostan, ja miehelle työvaatteita yms. "pakko juttuja" mutta itelle harvoin yhtään mitään..... olis kiva kun joskus sais "ylimääräistä" että vois jotain kivaa ostaa... tai tehdä...

Kyllä sitä sitten on ku pääset taas työelämään kiinni. Aikasa kutakin.

 

[ap]

Kyllä sitä sitten on ku pääset taas työelämään kiinni. Aikasa kutakin.

Niinpä... mutta kun välillä tuntuu kuin olis pakko mennä NYT töihin että sitä rahaa olis
vaikka rahalla ei voi korvata kaikkea kivaa mitä lasten kanssa voi tehdä nyt... sitä ei voi millään "ostaa" sit myöhemmin....

Ja oppiihan nyt elämään vähemmällä, niin sit kun on enemmän voi säästää taas tulevaisuutta varten

Kiinnostaa vaan miten muut ovat keksineet "säästää" ja venytellä rahansa....

 

[vieras]

Kyllä sitä sitten on ku pääset taas työelämään kiinni. Aikasa kutakin.

Niinpä... mutta kun välillä tuntuu kuin olis pakko mennä NYT töihin että sitä rahaa olis
vaikka rahalla ei voi korvata kaikkea kivaa mitä lasten kanssa voi tehdä nyt... sitä ei voi millään "ostaa" sit myöhemmin....

Ja oppiihan nyt elämään vähemmällä, niin sit kun on enemmän voi säästää taas tulevaisuutta varten

Kiinnostaa vaan miten muut ovat keksineet "säästää" ja venytellä rahansa....

Luopumalla kaikesta entisestä kivasta ''turhuudesta''

 

[loukkaantunut]

Minä olen kotihoidontuella ja joudun käymään sossusta hakemassa toimeentulotukea. Kerroin sen täällä palstalla, ja olen loukkaantunut. Minua sanottiin laiskaksi verorahojen väärinkäyttäjäksi, "kuulun siihen ihmisryhmään" joka antaa lapsilleen mallin eläköityä ja jäädä sossun elätettäväksi elämänsä ajaksi.Yms... Siitä syystä että mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä ja minä kotihoidontuella.
En saisi kuulemma pitää hoitovapaata kun emme ole siihen riittävän varakkaita. Ihan kuin se olisi vain rikkaille suotu "ylellisyys".
Minua loukkasi syvästi nimitys "johonkin ihmisryhmään" kuulumisesta, kun en ollut itsestäni antanut tietoja jotka edellyttäisivät sellaiseen analyysiin. Kerronpa...
Isäni kuoli kun oli 12v. Aloin käydä koulun ohella töitä 13v, päivisin siivoilin, yöllä jaoin lehtiä.
Kun peruskoulu loppui, menin töihin.(syntilistaani kuului kouluttamattomuuskin). Sain ensimmäisen lapseni 20v, äitiysloman jälkeen olin työtön. Elämä jatkui, sain lapsia, yhden hautasin, mieheni sairastui vakavasti, meinasi kuolla, elämä kuitenkin voitti, työkyky meni.
Tarrasin tiukasti elämään kiinni, kävin raskaassa kolmivuorotyössä tehtaassa, olin saada keskenmenon. Sairaalareissun jälkeen takaisin sorvin ääreen, äitiysloman jälkeen ei työpaikkaa enää ollutkaan.,
Uusi työpaikka, uusi raskaus. Jäin äitiyslomalle, uhka että jollen tule ennen loman loppua töihin, työt menee. Sydäntä raastoi irrottaa usein tissiltä 7 kk. ikäinen vauva, ja lähteä aamuyöllä töihin, sisko jäi hoitamaan itkevää vauvaa. No, työpaikka meni ennenkuin lapsi oli 3v.
Nyt, elämämme kaikinpuolin kirkastuttua, monien tässä kertomatta jääneiden traagistenkin vaiheiden jälkeen, olen sydän onnea täynnä hoidellut iltatähteämme. Kotihoidontuella siis olen, ja tulomme jäävät alle normien, joten olen ylittänyt oman ylpeyteni ja hakenut sossusta rahaa.
Täysi-ikäiset lapsemme ovat koulutettuja ja työssäkäyviä kunnon ihmisiä.
Siksi loukkaa syvästi, että täällä tuntemattomat ihmiset leimaavat minut pummiksi joka kasvattaa seuraavaa pummisukupolvea itse kotona laiskotellen toisten rahoilla eläen.
Anteeksi vuodatus, helpotti.

 

[vieras]

Kerro säästövinkkisi!

Miten paljon menee teillä laskujen, asuntolainan ja ruoka-ostosten maksuun???

Meillä tulot yhteensä noin 2200? ja lainat syö noin 1000?... kuiteskin loppukuusta saa venytellä eurot että riittää ennen kuin miehen tili ja kht. tulee... (ja menee taas)

tulot 2800e->
lainat 800e
laskut 1000e
loppu 1000e ruokaan, bensaan, vaatteisiin ym.

tiukkaa tekee mutta on pakko pärjätä

 

[ideaköyhä]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

 

[Kovajänis]

No senpä takia teenkin satunnaisvuoroja töissä, muuten oltaisiin aikasta pissassa :/

 

[vieras]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

 

[ideaköyhä]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

No kyllä sitä pärjää kun luopuu kaikesta ylimääräisestä.

 

[vieras]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

Mä olin liitonrahalla ja työttömänä,niin minulle ehdotettiin työvoimapolittista koulutusta.olisin saanut sen saman minkä työttämänäkin liitosta,mutta kieltäydyin ku olin raskaana ja sitä koulusta ei voi keskeyttää.
Suosittelen tuommosta vaihtoehtoa.

 

[vieras]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

No kyllä sitä pärjää kun luopuu kaikesta ylimääräisestä.

toisaalta opinnot vie varmaan niin paljon aikaa ettei turhia kerkeä tuhlaamaan. eniten huolettaa lasten päivähoitomaksu, se kun on 300e ja opintotuki ei siihen riitä. sitten vielä matkoihin 200e ja kirjat, ruoka ym. koulutarvikkeet. tuntuu aika inhottavalta heittäytyä miehen siivellä eläjäksi.

 

[Ainomieli]

Minä olen kotihoidontuella ja joudun käymään sossusta hakemassa toimeentulotukea. Kerroin sen täällä palstalla, ja olen loukkaantunut. Minua sanottiin laiskaksi verorahojen väärinkäyttäjäksi, "kuulun siihen ihmisryhmään" joka antaa lapsilleen mallin eläköityä ja jäädä sossun elätettäväksi elämänsä ajaksi.Yms... Siitä syystä että mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä ja minä kotihoidontuella.
En saisi kuulemma pitää hoitovapaata kun emme ole siihen riittävän varakkaita. Ihan kuin se olisi vain rikkaille suotu "ylellisyys".
Minua loukkasi syvästi nimitys "johonkin ihmisryhmään" kuulumisesta, kun en ollut itsestäni antanut tietoja jotka edellyttäisivät sellaiseen analyysiin. Kerronpa...
Isäni kuoli kun oli 12v. Aloin käydä koulun ohella töitä 13v, päivisin siivoilin, yöllä jaoin lehtiä.
Kun peruskoulu loppui, menin töihin.(syntilistaani kuului kouluttamattomuuskin). Sain ensimmäisen lapseni 20v, äitiysloman jälkeen olin työtön. Elämä jatkui, sain lapsia, yhden hautasin, mieheni sairastui vakavasti, meinasi kuolla, elämä kuitenkin voitti, työkyky meni.
Tarrasin tiukasti elämään kiinni, kävin raskaassa kolmivuorotyössä tehtaassa, olin saada keskenmenon. Sairaalareissun jälkeen takaisin sorvin ääreen, äitiysloman jälkeen ei työpaikkaa enää ollutkaan.,
Uusi työpaikka, uusi raskaus. Jäin äitiyslomalle, uhka että jollen tule ennen loman loppua töihin, työt menee. Sydäntä raastoi irrottaa usein tissiltä 7 kk. ikäinen vauva, ja lähteä aamuyöllä töihin, sisko jäi hoitamaan itkevää vauvaa. No, työpaikka meni ennenkuin lapsi oli 3v.
Nyt, elämämme kaikinpuolin kirkastuttua, monien tässä kertomatta jääneiden traagistenkin vaiheiden jälkeen, olen sydän onnea täynnä hoidellut iltatähteämme. Kotihoidontuella siis olen, ja tulomme jäävät alle normien, joten olen ylittänyt oman ylpeyteni ja hakenut sossusta rahaa.
Täysi-ikäiset lapsemme ovat koulutettuja ja työssäkäyviä kunnon ihmisiä.
Siksi loukkaa syvästi, että täällä tuntemattomat ihmiset leimaavat minut pummiksi joka kasvattaa seuraavaa pummisukupolvea itse kotona laiskotellen toisten rahoilla eläen.
Anteeksi vuodatus, helpotti.

Harmi että sua on haukuttu täällä. Ei se sun vika ole, jos Kelan kht- ja eläke ei ole riittäviä.
Ap:lla kuitenkin lainat söi suuren osan tuloista, ja niitä ei sossu huomioi menona.

Ap:lle: Ruoka vie hirveän osan tuloista, yleensä ainakin. Eli siinä säästäminen kannattaa. Lisäksi suunnitelmallisuus: Budjetti paperille, ja laske ruoan osuus joka viikolle. Ei heräteostoksia.

 

[vieras]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

Mä olin liitonrahalla ja työttömänä,niin minulle ehdotettiin työvoimapolittista koulutusta.olisin saanut sen saman minkä työttämänäkin liitosta,mutta kieltäydyin ku olin raskaana ja sitä koulusta ei voi keskeyttää.
Suosittelen tuommosta vaihtoehtoa.

se olisi tosi hyvä vaihtoehto, mutta koulutusta johon haluan ei järjestetä työvoimapoliittisena koulutuksena. ainakaan vielä, iso harmi.

 

[vieras]

Siis ei me "ilman rahaa" eletä loppukuustakaan, mutta kyllä aina joutuu miettiä "ostanko tämä vai tämä" ja ainakin minä äitinä jätän "omat jutut" ostamatta.... lapsille ostan, ja miehelle työvaatteita yms. "pakko juttuja" mutta itelle harvoin yhtään mitään..... olis kiva kun joskus sais "ylimääräistä" että vois jotain kivaa ostaa... tai tehdä...

Kyllä sitä sitten on ku pääset taas työelämään kiinni. Aikasa kutakin.

Siltikin voi tulot olla samaa luokkaa.Jos esim 2-3 lapsesta maksaa tarhamaksun tai maksaa koululaisen iltapäiväkerhomaksua tai molempia päällekäin ja tulot ei päätä huimaa.+ muut kulut päälle esim bensa/bussimatkat.

 

[vieras]

Sikäli jännä juttu, aiheesta poiketen, että meidän perhe ei ikinä ole ollut niin köyhä kuin nyt kun minä opiskelen (olen siis opintotuella ) . Silloin kun olin vielä kotihoidontuella ei tarvinnut pihistellä, eikä mies ole edelleenkään mitenkään huipputuloinen.

minulla on kouluun meno edessä ja ihan päätä huimaa tämä tuleva tulojen tippuminen. miten ihmeessä sitten pärjää, iik!!!

Mä olin liitonrahalla ja työttömänä,niin minulle ehdotettiin työvoimapolittista koulutusta.olisin saanut sen saman minkä työttämänäkin liitosta,mutta kieltäydyin ku olin raskaana ja sitä koulusta ei voi keskeyttää.
Suosittelen tuommosta vaihtoehtoa.

se olisi tosi hyvä vaihtoehto, mutta koulutusta johon haluan ei järjestetä työvoimapoliittisena koulutuksena. ainakaan vielä, iso harmi.

Niin no se. Nehän kouluttaa sellasille aloille misä nyt on todellista tarvetta ja pulaa työntekijöistä.

 

[vieras]

Siis ei me "ilman rahaa" eletä loppukuustakaan, mutta kyllä aina joutuu miettiä "ostanko tämä vai tämä" ja ainakin minä äitinä jätän "omat jutut" ostamatta.... lapsille ostan, ja miehelle työvaatteita yms. "pakko juttuja" mutta itelle harvoin yhtään mitään..... olis kiva kun joskus sais "ylimääräistä" että vois jotain kivaa ostaa... tai tehdä...

Kyllä sitä sitten on ku pääset taas työelämään kiinni. Aikasa kutakin.

Siltikin voi tulot olla samaa luokkaa.Jos esim 2-3 lapsesta maksaa tarhamaksun tai maksaa koululaisen iltapäiväkerhomaksua tai molempia päällekäin ja tulot ei päätä huimaa.+ muut kulut päälle esim bensa/bussimatkat.

niin mutta eihän sitä tarvi tarhamaksua maksaa jos on kodinhoidontuella kotona itse.Miksi silloin pitää tarhaan viedä? Nyt en käsittäny...ja eikö jos on koulussa ja pienet tulos niin ole ilmainen hoito?

 

[loukkaantunut]

Minä olen kotihoidontuella ja joudun käymään sossusta hakemassa toimeentulotukea. Kerroin sen täällä palstalla, ja olen loukkaantunut. Minua sanottiin laiskaksi verorahojen väärinkäyttäjäksi, "kuulun siihen ihmisryhmään" joka antaa lapsilleen mallin eläköityä ja jäädä sossun elätettäväksi elämänsä ajaksi.Yms... Siitä syystä että mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä ja minä kotihoidontuella.
En saisi kuulemma pitää hoitovapaata kun emme ole siihen riittävän varakkaita. Ihan kuin se olisi vain rikkaille suotu "ylellisyys".
Minua loukkasi syvästi nimitys "johonkin ihmisryhmään" kuulumisesta, kun en ollut itsestäni antanut tietoja jotka edellyttäisivät sellaiseen analyysiin. Kerronpa...
Isäni kuoli kun oli 12v. Aloin käydä koulun ohella töitä 13v, päivisin siivoilin, yöllä jaoin lehtiä.
Kun peruskoulu loppui, menin töihin.(syntilistaani kuului kouluttamattomuuskin). Sain ensimmäisen lapseni 20v, äitiysloman jälkeen olin työtön. Elämä jatkui, sain lapsia, yhden hautasin, mieheni sairastui vakavasti, meinasi kuolla, elämä kuitenkin voitti, työkyky meni.
Tarrasin tiukasti elämään kiinni, kävin raskaassa kolmivuorotyössä tehtaassa, olin saada keskenmenon. Sairaalareissun jälkeen takaisin sorvin ääreen, äitiysloman jälkeen ei työpaikkaa enää ollutkaan.,
Uusi työpaikka, uusi raskaus. Jäin äitiyslomalle, uhka että jollen tule ennen loman loppua töihin, työt menee. Sydäntä raastoi irrottaa usein tissiltä 7 kk. ikäinen vauva, ja lähteä aamuyöllä töihin, sisko jäi hoitamaan itkevää vauvaa. No, työpaikka meni ennenkuin lapsi oli 3v.
Nyt, elämämme kaikinpuolin kirkastuttua, monien tässä kertomatta jääneiden traagistenkin vaiheiden jälkeen, olen sydän onnea täynnä hoidellut iltatähteämme. Kotihoidontuella siis olen, ja tulomme jäävät alle normien, joten olen ylittänyt oman ylpeyteni ja hakenut sossusta rahaa.
Täysi-ikäiset lapsemme ovat koulutettuja ja työssäkäyviä kunnon ihmisiä.
Siksi loukkaa syvästi, että täällä tuntemattomat ihmiset leimaavat minut pummiksi joka kasvattaa seuraavaa pummisukupolvea itse kotona laiskotellen toisten rahoilla eläen.
Anteeksi vuodatus, helpotti.

Harmi että sua on haukuttu täällä. Ei se sun vika ole, jos Kelan kht- ja eläke ei ole riittäviä.
Ap:lla kuitenkin lainat söi suuren osan tuloista, ja niitä ei sossu huomioi menona.

Ap:lle: Ruoka vie hirveän osan tuloista, yleensä ainakin. Eli siinä säästäminen kannattaa. Lisäksi suunnitelmallisuus: Budjetti paperille, ja laske ruoan osuus joka viikolle. Ei heräteostoksia.

Kiitos, sanasi lohduttivat. Olen nyt jotenkin niin ihmeellisen ja harvinaisen herkässä mielentilassa, että oikein imen itseeni kaiken lohdun...

 

[MinäÄiti]

Minä olen kotihoidontuella ja joudun käymään sossusta hakemassa toimeentulotukea. Kerroin sen täällä palstalla, ja olen loukkaantunut. Minua sanottiin laiskaksi verorahojen väärinkäyttäjäksi, "kuulun siihen ihmisryhmään" joka antaa lapsilleen mallin eläköityä ja jäädä sossun elätettäväksi elämänsä ajaksi.Yms... Siitä syystä että mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä ja minä kotihoidontuella.
En saisi kuulemma pitää hoitovapaata kun emme ole siihen riittävän varakkaita. Ihan kuin se olisi vain rikkaille suotu "ylellisyys".
Minua loukkasi syvästi nimitys "johonkin ihmisryhmään" kuulumisesta, kun en ollut itsestäni antanut tietoja jotka edellyttäisivät sellaiseen analyysiin. Kerronpa...
Isäni kuoli kun oli 12v. Aloin käydä koulun ohella töitä 13v, päivisin siivoilin, yöllä jaoin lehtiä.
Kun peruskoulu loppui, menin töihin.(syntilistaani kuului kouluttamattomuuskin). Sain ensimmäisen lapseni 20v, äitiysloman jälkeen olin työtön. Elämä jatkui, sain lapsia, yhden hautasin, mieheni sairastui vakavasti, meinasi kuolla, elämä kuitenkin voitti, työkyky meni.
Tarrasin tiukasti elämään kiinni, kävin raskaassa kolmivuorotyössä tehtaassa, olin saada keskenmenon. Sairaalareissun jälkeen takaisin sorvin ääreen, äitiysloman jälkeen ei työpaikkaa enää ollutkaan.,
Uusi työpaikka, uusi raskaus. Jäin äitiyslomalle, uhka että jollen tule ennen loman loppua töihin, työt menee. Sydäntä raastoi irrottaa usein tissiltä 7 kk. ikäinen vauva, ja lähteä aamuyöllä töihin, sisko jäi hoitamaan itkevää vauvaa. No, työpaikka meni ennenkuin lapsi oli 3v.
Nyt, elämämme kaikinpuolin kirkastuttua, monien tässä kertomatta jääneiden traagistenkin vaiheiden jälkeen, olen sydän onnea täynnä hoidellut iltatähteämme. Kotihoidontuella siis olen, ja tulomme jäävät alle normien, joten olen ylittänyt oman ylpeyteni ja hakenut sossusta rahaa.
Täysi-ikäiset lapsemme ovat koulutettuja ja työssäkäyviä kunnon ihmisiä.
Siksi loukkaa syvästi, että täällä tuntemattomat ihmiset leimaavat minut pummiksi joka kasvattaa seuraavaa pummisukupolvea itse kotona laiskotellen toisten rahoilla eläen.
Anteeksi vuodatus, helpotti.

Ole ylpeä itsestäsi ja perheestäsi.
Ja sen verran kuiskaan,että aina eikannata kaikkea kertoa muille...jotain kannattaa salata.
Mutta nauti nyt iltatähdestä ja elä täysillä mitä voit. voimia teille ja sinulle.

 

[loukkaantunut]

Minä olen kotihoidontuella ja joudun käymään sossusta hakemassa toimeentulotukea. Kerroin sen täällä palstalla, ja olen loukkaantunut. Minua sanottiin laiskaksi verorahojen väärinkäyttäjäksi, "kuulun siihen ihmisryhmään" joka antaa lapsilleen mallin eläköityä ja jäädä sossun elätettäväksi elämänsä ajaksi.Yms... Siitä syystä että mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä ja minä kotihoidontuella.
En saisi kuulemma pitää hoitovapaata kun emme ole siihen riittävän varakkaita. Ihan kuin se olisi vain rikkaille suotu "ylellisyys".
Minua loukkasi syvästi nimitys "johonkin ihmisryhmään" kuulumisesta, kun en ollut itsestäni antanut tietoja jotka edellyttäisivät sellaiseen analyysiin. Kerronpa...
Isäni kuoli kun oli 12v. Aloin käydä koulun ohella töitä 13v, päivisin siivoilin, yöllä jaoin lehtiä.
Kun peruskoulu loppui, menin töihin.(syntilistaani kuului kouluttamattomuuskin). Sain ensimmäisen lapseni 20v, äitiysloman jälkeen olin työtön. Elämä jatkui, sain lapsia, yhden hautasin, mieheni sairastui vakavasti, meinasi kuolla, elämä kuitenkin voitti, työkyky meni.
Tarrasin tiukasti elämään kiinni, kävin raskaassa kolmivuorotyössä tehtaassa, olin saada keskenmenon. Sairaalareissun jälkeen takaisin sorvin ääreen, äitiysloman jälkeen ei työpaikkaa enää ollutkaan.,
Uusi työpaikka, uusi raskaus. Jäin äitiyslomalle, uhka että jollen tule ennen loman loppua töihin, työt menee. Sydäntä raastoi irrottaa usein tissiltä 7 kk. ikäinen vauva, ja lähteä aamuyöllä töihin, sisko jäi hoitamaan itkevää vauvaa. No, työpaikka meni ennenkuin lapsi oli 3v.
Nyt, elämämme kaikinpuolin kirkastuttua, monien tässä kertomatta jääneiden traagistenkin vaiheiden jälkeen, olen sydän onnea täynnä hoidellut iltatähteämme. Kotihoidontuella siis olen, ja tulomme jäävät alle normien, joten olen ylittänyt oman ylpeyteni ja hakenut sossusta rahaa.
Täysi-ikäiset lapsemme ovat koulutettuja ja työssäkäyviä kunnon ihmisiä.
Siksi loukkaa syvästi, että täällä tuntemattomat ihmiset leimaavat minut pummiksi joka kasvattaa seuraavaa pummisukupolvea itse kotona laiskotellen toisten rahoilla eläen.
Anteeksi vuodatus, helpotti.

Ole ylpeä itsestäsi ja perheestäsi.
Ja sen verran kuiskaan,että aina eikannata kaikkea kertoa muille...jotain kannattaa salata.
Mutta nauti nyt iltatähdestä ja elä täysillä mitä voit. voimia teille ja sinulle.

No, kiitos sullekkin! En enää vatvo tätä mielessäni