R
Riikka
Vieras
Onko kenelläkään samanmoisia kokemuksia tai havaintoja lähipiiristään kuin esimerkissä alla?
Meillä asuu naapurissa omakotitalossa noin 50 vuotias mies vaimonsa kanssa. Mies ei osaa sivistyneesti keskustella ainakaan meidän kanssa vaan korottaa ääntänsä ja on sanoiltaa uhkaava. Me emme ole tekemisissä ja en tervehdi kuin vaimolle jos satun katsekontaktin saamaan.
Esimerkiksi eilen mieheni kuuli kun tämä samainen mies juoksi kiinni kadulla ohi menevän äidin ja noin 4-5 vuotiaan lapsen ja alkoi huutamaan, koska lapsi oli koskenut hänen postilaatikkonsa merkkiviiriin. Naapurin postilaatikossa on siis sellainen pieni viiri joka nousee automaattisesti kun laatikkoon laittaa postia. Hän huusi tyyliin, että antaa olla viimeinen kerta kun kosket laatikkooni ja se on minun omaisuutta jne. Äiti ja lapsi jatkoivat matkaa.
Tämän jälkeen tämä naapuri kertoi kovaan ääneen kehuskellen toiselle naapurilleen kuinka hän oli komentanut ja pelotellut tätä äitiä ja lasta. Ja kuinka lapsi tuskin koskaan enään koskee hänen laatikkoonsa...
Mietin sitä pientä tyttöparkaa joka ei taatusti tiennyt mikä sen kiinnostavan viirin tarkoitus on. Miksi pitää huutaa pelottavasti? Miksi ei vain voi selittää kauniisti miksi viiri pitää pitää alhaalla tai antaa olla ja käydä laittamassa itse viiri alas kun kerran pihalla häärää?
Nyt on jäänyt mieleen sellainen pelko, että miten mahtaa olla tulevaisuudessa omien lapsieni kanssa samankaltaiset tilanteet? Me emme ole tekemisissä sattuneista syistä keskenämme, mutta yhteistä rajaa on pihojemme välissä. Voiko lapset pelkäämättä leikkiä pihallamme ja voiko huuto ja uhkailut muuttua joskus fyysiseksi?
Meillä asuu naapurissa omakotitalossa noin 50 vuotias mies vaimonsa kanssa. Mies ei osaa sivistyneesti keskustella ainakaan meidän kanssa vaan korottaa ääntänsä ja on sanoiltaa uhkaava. Me emme ole tekemisissä ja en tervehdi kuin vaimolle jos satun katsekontaktin saamaan.
Esimerkiksi eilen mieheni kuuli kun tämä samainen mies juoksi kiinni kadulla ohi menevän äidin ja noin 4-5 vuotiaan lapsen ja alkoi huutamaan, koska lapsi oli koskenut hänen postilaatikkonsa merkkiviiriin. Naapurin postilaatikossa on siis sellainen pieni viiri joka nousee automaattisesti kun laatikkoon laittaa postia. Hän huusi tyyliin, että antaa olla viimeinen kerta kun kosket laatikkooni ja se on minun omaisuutta jne. Äiti ja lapsi jatkoivat matkaa.
Tämän jälkeen tämä naapuri kertoi kovaan ääneen kehuskellen toiselle naapurilleen kuinka hän oli komentanut ja pelotellut tätä äitiä ja lasta. Ja kuinka lapsi tuskin koskaan enään koskee hänen laatikkoonsa...
Mietin sitä pientä tyttöparkaa joka ei taatusti tiennyt mikä sen kiinnostavan viirin tarkoitus on. Miksi pitää huutaa pelottavasti? Miksi ei vain voi selittää kauniisti miksi viiri pitää pitää alhaalla tai antaa olla ja käydä laittamassa itse viiri alas kun kerran pihalla häärää?
Nyt on jäänyt mieleen sellainen pelko, että miten mahtaa olla tulevaisuudessa omien lapsieni kanssa samankaltaiset tilanteet? Me emme ole tekemisissä sattuneista syistä keskenämme, mutta yhteistä rajaa on pihojemme välissä. Voiko lapset pelkäämättä leikkiä pihallamme ja voiko huuto ja uhkailut muuttua joskus fyysiseksi?