pelkosektio

Pakko tilittää ahdistusta,
Olen aina ollut abortti kielteinen(omalle kohdalleni, jokainen tehköön kuten haluaa).
Kukaan meistä ei ole täydellinen,en edes minä, tein abortin synnytys"pelkoni" takia. En saanut keneltäkään tukea, sairaalassa ilmoittivat kun pyysin/anelin sektiota että ehkä tulisi kuitenkin nyt sitten harkita aborttia, jos en synnyttämään kerran kykene. Ajatus yksinkertaisesti oksettaa ja saa minut voimaan huonosti/panikoimaan. Lopulta tein raskaan ratkaisun, tapoin lapseni, enkä varmaan toivu siitä ikinä. Abortin jälkeen muutama viikko meni hyvin sekaisin tuntein, jouduin usein päivystykseen ja sain rauhottavaa suoneen. Aloin vihata lapsia, onnelisia äitejä.. Minä joka aina halusin lapsen ja oman perheen.
En kaipaa moraali saarnaa, tein väärin, uskoin tekeväni oikein, kaduin.kadun edelleen.

Nyt sitten, uusi mies, uusi elämä, olen rakastunut, ei rakastan miestäni valtavasti. Asumme lapsiperheiden suosimalla alueella, kaikki palvelut vieressä. Meillä on kaikkea,paitsi... lapsi.
Mieheni tietää minun joskus olleen raskaana, hän ei tiedä, että tapoin itse lapseni. Pelkään nyt, miten minuun suhtaudutaan, mitä jos joudun taas tekemään abortin? mieheni haluaisi minun lopettavan ehkäisyn ja haluaisin lapsen, mutta en halua enkä pysty synnyttämään. Minua ei kukaan pakota synnyttämään, taan vaikka itseni mielummin. Haluaisin vain normaalin elämän, ja täyttää sen kohdan joka ammottaa tyhjyyttään...
Mitä teen, miten toimin?

 

Nykypäivänä voi kieltäytyä synnyttämästä alateitse.. valita sektion. Kauheaa luettavaa sinällään, missä ihmeen paikassa ehdotetaan aborttia sektion sijaan.. olit ilmeisesti nuori tuolloin jos ehdotettu aborttia niin taustalla on voinut olla jokin muukin syy..?
Jos tuo kirjoitus pitää paikkansa, et mielestäni muita perusteluja tarvitse sektiolle. Ota ensimmäisellä neuvolakäynnillä jo puheeksi, niin pääset pelkopolille. Siellä kannattaa käydä juttelemassa vaikka pysyykin päätöksessään. Kirjaavat ylös ettet suostu alateitse synnyttämään.

Ehkä voisit käydä juttelemassa jo ennen raskautumisyritystä ammatti-ihimisen kanssa asiasta.
Mutta kaikkein tärkeintähän tässä on haluatko sinä lapsen todella, ei vain miehesi eikä ympäristöpaineet aja ajattelemaan lapsen tekoa.

Onnea, mitä ikinä päätätkään.

 

Pelkopoli..juu, sanonpa vaan, että voi olla hiukan "ylimainostettu juttu". Itselläni kuoli lapsi synnytykseen ja tulin lähes heti raskaaksi uudelleen. Uskoin saavani sektion ilman perusteluja, vaan eipä käynyt helposti. Lääkäri totesi, että raskaudet ja synnytykset ovat aina tapauskohtaisia. Olin noin viikon täysin shokissa tuon "pelkopolikokemuksen" jälkeen. Kävin kirjastossa ja seuraavan kerran pelkopolille "POTILASLAKI!" kainalossa. Eipä enää tarvinnut selitellä. Sektiolupa tuli ja päivämäärä sovittiin "tahtoni" mukaan. ELI voit turvallisin mielin haluta lasta / nauttia raskaudestasi, ÄLÄKÄ!!!! anna periksi!!!!! Saat sektion kunhan uskot siihen itse. Kaikki "käännytysyritykset" voit unohtaa, jos haluat sektion ja tiedät, että se on paras tapa sinulle synnyttää niin periksi et anna. Voi olla, että kohdallesi osuu ymmärtävää henkilökuntaa ja mitään ongelmia ei sektion saannin suhteen ole, toivotaan näin.

 

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

 

\

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

Näin varmasti on. On vain joskus vaikea ymmärtää, miksi kaiken takana pitäisi olla jotakin erityisempää, kuin luonnollinen mutta keskivertoa kovempi pelko synnytystä ja sen riskejä ja kipua kohtaan.Riskit on toki sektiossakin, mutta hieman erilaiset. Synnytyspelko ei (aina) ole pelkoa äitiyttä kohtaan, aiempia insesti/hyväksikäyttökokemuksia tms.

Käännytyspaikaksi sen varmasti osa toteaa, koska kokemuksia on siitä, että joissakin paikoissa syyllistetään äiti. Toisaalta mielestäni asiallista ei ole se, että kuvataan alatiesynnytys ongelmattomaksi ja kuitataan mahdolliset osalle tulevat normaalit seuraukset mitättömiksi ja kivut olemattomiksi. Tai kipu kuitataan pelkästään palkitsevana. Sektiosta puolestaan tehdään paha mörkö, vaikka hyvin lienevät suunnitellut (toki riippuu syystä) yleensä menevän. Puolueettomuus olisi tärkeää ja asiallisen informaation antaminen.

 

\

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

Etkö ymmärrä kuinka tuskallista voi olla käydä läpi vieraiden, koko ajan vaihtuvien ihmisten kanssa pelkojaan? Kuinka se ahdistaa aina yritää 20 minuutissa selitää teille se mitä ette koskaan tule käsittämäään?
Et ymmärrä kuinka turhauttavaa se on ja kuinka paljon tuskaa se aiheuttaa.

Ja mitä tapahtuu tuon 20 minuutin jälkeen?

Minut paiskataan pihalle koska "aika on täynnä". Annettaan uusi aika monen kuukauden päähän. Sielu verille revittynä, shokissa lähden kotiin ja odotan unipillereiden kanssa tuota uutta käyntiä. uutta käyntiä jolla sieluni taas revitään auki. Minulta tivataan syitä, ja ne mitätöidään, kokemukseni kielletään, pelkoni syyt mitätöidään. Tunnen itseni henkisesti pahoinpidellyksi kerta toisensa jälkeen. Enkä voi haastaa piinaajiani edes oikeuteen...

 

\

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

Ei ole hyvä selitää perinpohjin pelkoa raskaanaolevan naisen kanssa. Sitten kun on raskaana, on väärä aika ruveta käymään läpi psykoterapiaa.

 

mieti vaihtoehtona erikoismaksuluokkasektiota, mikäli et tahdo keskustella peloistasi pelkopolilla. silloin sinua hoitaa yksi lääkäri, joka tietää taustasi.

 

\

\

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

Ei ole hyvä selitää perinpohjin pelkoa raskaanaolevan naisen kanssa. Sitten kun on raskaana, on väärä aika ruveta käymään läpi psykoterapiaa.

Alkuperäinen ei ole raskaana. Ja kirjoituksen perusteella ehkä jonkinlainen terapia voisi olla paikallaan... Kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan jo nyt. Jos sitä kautta ei saa apua niin sitten suoraan sairaalaan!

 

Mutta kun sanovat että tuu sitten takas kun oot raskaana. Ei keskustella sitä ennen. Että keskustellaan vasta sitten kun oot raskaana.
Ja sitten kun on raskaana sanovat että miksi hankkiuduit raskaaksi jos et kestä synnytystä. Että abortinko aiot tehdä, kysyvät.

 

Mä suosittelen ap:lle yksityistä neuvolaa, jossa sulle annetaan aikaa kertoa asiat niinkuin ne on. Sekin helpottaa jo kummasti. Ja tosiaan erikoismaksuluokkasektiota jos muu ei auta. Tuo nyt ei ole ollenkaan reilua että ylitsepääsemättömän synnytyspelon takia joutuu tekemään abortin!

 

\

Mutta kun sanovat että tuu sitten takas kun oot raskaana. Ei keskustella sitä ennen. Että keskustellaan vasta sitten kun oot raskaana.
Ja sitten kun on raskaana sanovat että miksi hankkiuduit raskaaksi jos et kestä synnytystä. Että abortinko aiot tehdä, kysyvät.

No pidä pääsi ja sano takaisin niin kuin asia on. Vaikka sitten yksityinen neuvola?
Ihan oikeasti, abortti jos joku sitä ehdottaa? Tekisi mieli pitää saarna siitä mitä äitiys on... Ryhdistäydy!

 

Tuossa EMLässä olisi minulle vaihtoehto, kiitos kannustuksesta!
Olen aikaisemminkin pohtinut, miten asian kanssa voisi toimia, että EMLän saisi? En ole uskaltanut jättää vielä ehkäisyä pois, kun pelkään sairaalan vastaanottoa taas kerran.

 

\

\

Pelkopoli ei ole mikään käännytysyrityspaikka. Jos ihminen kärsii synnytyspelosta, on suoraan päätettu pelkosektio vain ongelman ohittaminen. Ongelmahan on, että äiti pelkää jotain kamalasti. Pelkopolin tarkoituksena on selvittää tämä ongelma tai ainakin yrittää lievittää sitä. Siksi pelkopolilla tarjotaan sekä lääkärin, kätilön, että psykologin palveluja. Perimmäisenä tarkoituksena on auttaa äitiä pelossaan. Päädytään sitten lopulta sektioon tai alatiesynnytykseen, on pelkoa hyvä selvittää perinpohjin. Tämän vuoksi sektioita ei luvata ilman pelkopolikäyntejä.

Etkö ymmärrä kuinka tuskallista voi olla käydä läpi vieraiden, koko ajan vaihtuvien ihmisten kanssa pelkojaan? Kuinka se ahdistaa aina yritää 20 minuutissa selitää teille se mitä ette koskaan tule käsittämäään?
Et ymmärrä kuinka turhauttavaa se on ja kuinka paljon tuskaa se aiheuttaa.

Ja mitä tapahtuu tuon 20 minuutin jälkeen?

Minut paiskataan pihalle koska "aika on täynnä". Annettaan uusi aika monen kuukauden päähän. Sielu verille revittynä, shokissa lähden kotiin ja odotan unipillereiden kanssa tuota uutta käyntiä. uutta käyntiä jolla sieluni taas revitään auki. Minulta tivataan syitä, ja ne mitätöidään, kokemukseni kielletään, pelkoni syyt mitätöidään. Tunnen itseni henkisesti pahoinpidellyksi kerta toisensa jälkeen. Enkä voi haastaa piinaajiani edes oikeuteen...

Pelkopolilla ainakin itse olin psykologilla ainakin 45 min kerrallaan ja kyllä ne käynnit oli tiheämmin. En mennyt polillekaan kuin ensimmäistä kertaa n. kk ennen l.a. Kätilöllä myös kauemmin, mutta tietysti lääkärissä varmaan vähemmän.

 

Minä pidin pääni alusta asti ja vaadin sektion aiemman synnytystrauman vuoksi, joka päättyi sekin sektioon.

En suostunut edes keskustelemaan asiasta, joten lääkäri sanoi, että kai minua on turha pelkopolille edes lähettää ja teki päätöksen suoraan.

Tyttö syntyi kuukausi sitten ja kaikki meni todella hienosti. Pääsimme neljäntenä päivänä leikkauksesta kotiin ja haava parani parissa viikossa.

 

\

\Etkö ymmärrä kuinka tuskallista voi olla käydä läpi vieraiden, koko ajan vaihtuvien ihmisten kanssa pelkojaan? Kuinka se ahdistaa aina yritää 20 minuutissa selitää teille se mitä ette koskaan tule käsittämäään?
Et ymmärrä kuinka turhauttavaa se on ja kuinka paljon tuskaa se aiheuttaa.

Ja mitä tapahtuu tuon 20 minuutin jälkeen?

Minut paiskataan pihalle koska "aika on täynnä". Annettaan uusi aika monen kuukauden päähän. Sielu verille revittynä, shokissa lähden kotiin ja odotan unipillereiden kanssa tuota uutta käyntiä. uutta käyntiä jolla sieluni taas revitään auki. Minulta tivataan syitä, ja ne mitätöidään, kokemukseni kielletään, pelkoni syyt mitätöidään. Tunnen itseni henkisesti pahoinpidellyksi kerta toisensa jälkeen. Enkä voi haastaa piinaajiani edes oikeuteen...

Minä kärsin suunnattomasta synnytyspelosta saatuani tietää, että odotan toista lastani. Ensimmäinen synnytykseni ei mennyt mitenkään hyvin enkä päässyt edes kunnolla puhumaan synnytyskokemuksestani. Näin painajaisiakin vielä vuosikin tämän jälkeen, no onneksi en joka yö. Vaikka ekasta synnytyksestä oli jo kuusi vuotta ni pelko kohosi sietämättömäksi kun olin uudestaan raskaana. Ajattelin että yksinkertaisesti en vaan synnytä enää alakautta ja ongelma on ratkaistu. Puhin asiasta neuvolassa heti ensikäynnillä ja pääsin pelkopolille heti alkuraskaudessa ja sitä kautta psykologille. Itsekin pidin tätä aluksi täysin turhana. Miks pitää ruveta todistelemaan vieraille ihmisille etten halua enää synnyttää alakautta! Se psykologijuttu ja keskustelut kätilön kanssa olivat kuitenki huippuhyviä! sitähän minä olin kaivannutkin. Puhetta pelostani, edellisen synnytyksen käsittelemistä. Enää se ei tunnu ollenkaan samanlaisena peikkona. Takana on nyt kolme käyntiä ja tämän lisäksi olen puhunut pelostani hyvän ystävän kanssa. Nyt viikkoja 34 ja tällä hetkellä tuntuu et paras lääke pelon voittamiseen olis onnistunut alatiesynnytyskokemus. En ois ikinä uskonut että saan näin paljon apua pelkästä puhumisesta!
Menkää siis hyvät ihmiset avoimena sinne pelkopolille! Ne ihmiset on siellä tottuneet puhumaan vaikeista asioista ja ovat täysin vaitiolovelvollisia ja uskon että pelkohoitajiksi on valittu ne empaattisimmat hoitajat. Tuntuu myös turvalliselta tietää että nyt henkilökuntakin tietää pelkoni ja osaa varmasti suhtautua siihen oikein. Sekin helpottaa että toisen synnytyksen pitäisi olla ensimmäistä helpompi kaikin puolin. Tsemppiä kaikille muillekin "pelkureille"!

 

Voi kunpa voisi valita myös toisinpäin. Kävisin mielelläni vaikka missä terapioissa mikäli saisin näin synnyttää normaalisti joutumatta sektioon. Ensimmäiseni siis syntyi kiireellisellä sektiolla ja antaisin paljon, jos seuraavan saisin synnyttää normaalisti. Harmi, ettei niin päin voida valita... :/

 

En vaan tajua miten voi olla synnytyspelko jos ei ole SYNNYTTÄNYT???
Ja kaikenkaikkiaan mitä siinä pitää pelätä??? itse olen 2 lasta synnyttänyt alateitse, eikä se kipu ollut paha, kamalasta puhumattakaan.

 

hohhoijakkaalle:

Ei sitä asioita helposti tajua niin kun ei oo kauhalla annettu...

Pelko on hyvin epärationaalista ja sitä on mahdoton selittää toiselle, etenkin vähän yksikertaisemmalle ihmiselle. Mitä iloa saat tuosta viestistäsi? Tunnet itsesi paremmaksi koska et pelännyt ekaa etkä tokaa synnytystäsi? Onko tuntemattoman pelko sinusta todella käsittämätöntä? Eikö se juuri nimenomaan ole ymmärrettävää?

Luulisi että sinulle kertoo synnytyspelon vakavuudesta jotakin se, että sitä pidetään niin vakavana asiana että sen vuoksi lääkäri myöntää sektion. Voisit ylimielisyytesi sijaan vaikka perehtyä siihen miten isosta asiasta on kyse.

Ihan vitsinä vaan, mutta oletko katsonut ohjelmaa Pelkokerroin? Et varmaan pelkäisi tehdä mitään niitä temppuja siinä koska tekisit ne ensimmäistä kertaa....?

 

Asiaan! :attn:

 

\

En vaan tajua miten voi olla synnytyspelko jos ei ole SYNNYTTÄNYT???
Ja kaikenkaikkiaan mitä siinä pitää pelätä??? itse olen 2 lasta synnyttänyt alateitse, eikä se kipu ollut paha, kamalasta puhumattakaan.

Vaikutat ERITTÄIN putkiaivoiselta kaverilta. Sori vaan!

 

sinä joka olet lähes kivuttomasti 2 kertaa alateitse synnyttänyt... oletko tullut ajatelleeksi että kaikkien synnytykset eivät ole samanlaisia kuin sinun, ihan jo lantion fyysisten kokoerojen vuoksi joku voi "pullauttaa vaikka 4-5 kiloisen vauvan ihan tuskattomasti alakautta, kun taas toinen ahtaammalla lantiolla varustettu voi kokea tuskalliseksi 2-3 kiloisen vauvan alatiesynnytyksen...
mitähän sinun päässäsi liikkuu?

 

:attn:

 

Minun mielestäni on ihan luonnollista pelätä emättimen repeämistä, välilihan saksilla silpomista, kipua, peräsuolen esiinluiskahtamista, lapsen vammautumista ja kuolemaa, omaa kuolemaa, kohdun laskeumaa, vieraiden ihmisten ronkkimista ja tuijottamista...

Ihan yhtä luonnollista on pelätä sitä, että maha leikataan auki, haavan tulehtumista, kohtutulehdusta, leikkauskomplikaatioita...

Kunnioitusta itse kunkin peloille ja tuntemuksille!

Useimmat pelkäävät jotain, eikä toisten halveksunta ja vähättely sitä yhtään auta.

 

\

En vaan tajua miten voi olla synnytyspelko jos ei ole SYNNYTTÄNYT???
Ja kaikenkaikkiaan mitä siinä pitää pelätä??? itse olen 2 lasta synnyttänyt alateitse, eikä se kipu ollut paha, kamalasta puhumattakaan.

Itse olen synnyttänyt onnistuneesti alateitse ilman suurempaa kipua ja muutakaan.Myöskään puudutteita ei ollut käytössä.Silti pelkään edessä olevaa uutta synnytystä ihan niinkuin ensimmäistäkin! HUOM en pelkää synnytystä synnytyksen takia vaan kivun! ihan niinkuin monet muutkin.
ja varmaan tiedät ettei kaikki synnytykset ole samanlaisia kuin esim.sinun??
synnytyspelkoa voi verrata mielestäni esim.korkeanpaikan kammoon,hämähäkkipelkoon jne... sanotko näille myös että "et voi pelätä jos et ole ikinä ollut tarpeeksi korkealla tai että eihän sinua ole koskaan hämähäkki purrut"...??