Pelkkää iltatyötä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja blaah
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

blaah

Vieras
Tekeekö kukaan, pienen lapsen äiti, pelkkää ilta-, viikonloppu ja yötyötä? Miltä tuntuu? Mulla on alkanut nyt em. työt ja tuntuu ettei lapsen kanssa kerkeä olemaan juurikaan ja lapsi on reagoinut tosi voimakkaasti siihen että käy nukkumaan aina ilman että äiti on kotona. Ja uskon että sekin vaikuttaa että näkee kun minä lähden, muttei näe että tulen takaisin koska nukkuu silloin. Nyt vielä isä jäi kotiin lapsen kanssa vähäksi aikaa, mutta entä kun tuleekin aika päiväkodille? Miehellä tulee olemaan myös vuorotyö.
Mä nyt mietin että jatkanko työtä vai irtisanoudunko....
 
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
 
Mä tein puolisen vuotta pääasiassa iltavuoroja, kun lapsi oli noin 4-5 v. Kyllä oli itselle myös tosi rankkaa, koska ei nähnyt lasta. Ei se mitään elämää ollut. Olin vielä yh, ja lapsi oli usein monta tuntia ainut lapsi vuoropäiväkodissa...siitä hän ei tykännyt ollenkaan.
Tyttö oli kyllä paljon isälläänkin silloin, aina vaan kun isän vuorotyön ehdoilla sopi. Itseasiassa isäsä näki häntä paljon enemmän kuin minä...
En jaksanut sitä puol vuotta kauempaa, ja tuntuu vieläkin että se aika meni hukkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.

Meillä on mies halunnut nyt jäädä kotiin ja se hänelle suotakoon pitkän opiskelun jälkeen. Eli ei ole mahd.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.

Meillä on mies halunnut nyt jäädä kotiin ja se hänelle suotakoon pitkän opiskelun jälkeen. Eli ei ole mahd.

Oletko hoitoalalla? Jos olet , kannattaa miettiä pelkkää keikkailua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.

Meillä on mies halunnut nyt jäädä kotiin ja se hänelle suotakoon pitkän opiskelun jälkeen. Eli ei ole mahd.

Oletko hoitoalalla? Jos olet , kannattaa miettiä pelkkää keikkailua.
Olen kyllä, sosiaalipuolella. olen miettinyt tuota keikkailua, tosin nyt pitäisi toistaiseksi saada vähän pidempi sijaisuus tai varmuus että keikkoja olisi, jotta voisin irtisanoutua

 
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.

Meillä on mies halunnut nyt jäädä kotiin ja se hänelle suotakoon pitkän opiskelun jälkeen. Eli ei ole mahd.

Oletko hoitoalalla? Jos olet , kannattaa miettiä pelkkää keikkailua.
Olen kyllä, sosiaalipuolella. olen miettinyt tuota keikkailua, tosin nyt pitäisi toistaiseksi saada vähän pidempi sijaisuus tai varmuus että keikkoja olisi, jotta voisin irtisanoutua

Minä olen nyt tehnyt tosiaan vuoden päivät keikkaa ja voin sanoa, että sitä riittää. Kaikista keikkapaikoista on tarjottu pitempääkin pätkää, mutta niihin en ole alkanut. Tarjolla on ollut myös yksi pitkäaikainen sijaisuus ja yksi vakipaikka, joihin en kuitenkaan ole ryhtynyt. Minullahan on oma vakipaikka.

Ilmottaudu lähialueesi paikkoihin ja käy näyttäytymässä. Kotielämän pyörittäminen on huomattavasti helpompaa, kun voi itse valita ne vuorot, jotka itselle sopii parhaiten. En voi kun suositella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaah:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti täälläkin:
Minulla olisi ollut tuo edessä ja sitä jo aiemmin tehneenä ,päätin, etten siihen ryhdy. Meillä kärsi tuosta koko perhe, niin isommat koululaiset kuin pienetkin ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ollut kotona.

Töitä teen kyllä, mutta keikkaluonteisesti, pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Aloin tehdä töitä, ennen kuin tuo pienin täytti vuottakaan. Ei kärsi yötöistäni, kun valvon aina vain yhden yön, enkä nuku seuraavana päivänä.

Mä olin nyt parisen viikkoa töistä ja nyt olen ahdistuksen takia sairaslomalla (siihen vaikuttaa ennen äitiyslomaa käynyt väkivaltatilanne, joka nyt laukesi kun palasin töihin). Toki töitä tekisin mielelläni, mutta ehkä ns. normaalina työaikana... tää ratkaisun teko on vaan niin pirun vaikeeta, kun muuten työstäni tykkään.
Olisiko sinulla mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen? Minä olin sillä ennen äippälomaa. Se helpotti todella paljon elämää.

Meillä on mies halunnut nyt jäädä kotiin ja se hänelle suotakoon pitkän opiskelun jälkeen. Eli ei ole mahd.

Oletko hoitoalalla? Jos olet , kannattaa miettiä pelkkää keikkailua.
Olen kyllä, sosiaalipuolella. olen miettinyt tuota keikkailua, tosin nyt pitäisi toistaiseksi saada vähän pidempi sijaisuus tai varmuus että keikkoja olisi, jotta voisin irtisanoutua

Minä olen nyt tehnyt tosiaan vuoden päivät keikkaa ja voin sanoa, että sitä riittää. Kaikista keikkapaikoista on tarjottu pitempääkin pätkää, mutta niihin en ole alkanut. Tarjolla on ollut myös yksi pitkäaikainen sijaisuus ja yksi vakipaikka, joihin en kuitenkaan ole ryhtynyt. Minullahan on oma vakipaikka.

Ilmottaudu lähialueesi paikkoihin ja käy näyttäytymässä. Kotielämän pyörittäminen on huomattavasti helpompaa, kun voi itse valita ne vuorot, jotka itselle sopii parhaiten. En voi kun suositella.
Juu, olen näin tehnyt... Moni ei minua ota sijaiseksi kun on 2 viikon irtisanomisaika kun eihän sitä sijaisuuden tarvetta usein tiedetä noin aikaisin. Mutta toivon että asiat alkavat luistaa ja saisin viettää enemmän aikaa (kun 2-3h/pv) lapsen kanssa.
 
Mie olin lomitushommissa 7kk eli aamulla 6-10 navetalla ja illalla 15-20
mies oli illat tytön kanssa kotona ,näin vain tyttöä silloin kun aamulla vein hoitoon ja hain pari tuntia ja päikkäreille..ihan kamalaa oli ja ne lähe enää!
 
Minä teen ajoittain juuri ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroja ja se on ollut sopiva määrä. Vakituista yövuoroa tarjottiin parikin kertaa mutta päätin lopulta kieltäytyä juuri siitä syystä että olisi taatusti jatkuvana rankkaa kun vielä 3 lasta on.
 
Minä työskentelen iltaisin ja viikonloppuisin. Meillä lapset 3v ja 1v.3kk:tta. olen oikeasta työstäni hoitovapaalla ja teen tätä osa-aikatyötä siis hoitovapaalla. Minulla on tuntimäärä 57h/3vko:a ja se on tuntunut tosi sopivalta : ) Työskentelen yleensä 3-4 iltaa viikossa työaika 18-23 ja viikonloppuisin teen joskus aamuvuoroja 7-15. Mutta sitten jos teen aamuvuoron niin eipä siitä enään tuntejä muille viikonpäiville sillä viikolla riitäkkään. Tämä järjestely on sopinut meille todella hyvin enkä ole kokenut sen rasittavan perhettä. En koe työtä kovin raskaaksi eli sillä on tietysti vaikutusta asiaan. Toimin siis henkilökohtaisena avustajana. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni. Vaikea päätös oli mutta se kannatti. Tämä huomattavasti vähemmän stressiä aiheuttava kuin kolmivuorotyö työpaikassa jossa ei mikään ihmeellinen tuo työilmapiiri : )
 

Yhteistyössä