pelkäätkö kuolemaa?

[ev]

kuinka usein ajattelet että sinullekin koittaa se päivä kun sinua ei enää ole? miten haluaisit kuolla? mille se sinusta tuntuu?

nyt on tervetulleita ajatukset joissa kuolema pelottaa...

 

[iubv]

Minua ei varsinaisesti kuolema pelota niinkään kuin se varsinainen fyysinen kuoleminen. Sitä kun ei ole kukaan palannut kertomaan millaista se on. Olisi kamalaa olla täysin järjissään ja esim. tukehtua tai hukkua kuoliaaksi. Kaikista inhimillisintä olisi nukkua pois vaan vanhuuttaan.

 

[a.p]

Minua ei varsinaisesti kuolema pelota niinkään kuin se varsinainen fyysinen kuoleminen. Sitä kun ei ole kukaan palannut kertomaan millaista se on. Olisi kamalaa olla täysin järjissään ja esim. tukehtua tai hukkua kuoliaaksi. Kaikista inhimillisintä olisi nukkua pois vaan vanhuuttaan.

olen itse ollut tilanteessa jossa olisin vain "nukkunut" pois. en olisi tuntenut mitään, en tajunnut että nyt se on menoa.

kun heräsin tästä olin kiitollinen ettutä heräsin. mutta jotenkin se voimisti ajatustani että kuinka kamalaa on kuolla. se vaan loppuu. ei ollut valoa mitä vasten kävellä. ei ollut mitään.

 

[Mummeliisa]

En pelkää.
Kaipaan.

Mutta hyväksyn myös sen. että olen tehnyt sitoumuksia, joihin sisältyy elämänmittainen täysillä eläminen. Eli ennen aikaani en täältä (kaipuustani huolimatta) karkaa.

 

[iubv]

Minä olen uskossa joten se tietenkin helpottaa tuota kuoleman jälkeisen ajan pelkoa. Kun uskoo että elämä jatkuu kuolemisen jälkeenkin ylösnousemuksessa. Mutta onhan se kuoleminen silti pelottava asia.
Mikä tuo sinun kuolemakokemuksesi on ollut, siis joku uniko?

 

[iubv]

En pelkää.
Kaipaan.

Minusta tuntuu että elämässäni on vielä niin paljon kesken että en ole vielä valmis kuolemaan. Toivon että sitten kun kuolema alkaa olla lähellä, tuntuu jo että on saanut elää hyvän elämän ja on valmis lähtemään.

 

["vieras"]

Minua ei varsinaisesti pelota, mietin sitä kyllä toisinaan. Olen ateisti, joten minun ei tarvitse pelätä, että joutuisin helvettiin tms. Toki terveellä tavalla mietin, että mitä jos joskus joudun onnettomuuteen tai vastaavaan - onko kuolema tuskallista vai helpotus sillä hetkellä? Onko jälleensyntymää vai loppuuko se vain? Reinkarnaatio on mielenkiintoinen ajatus. Sittenhän sen näkee.

Taitaa olla ikuinen kysymys, kun ei kukaan ole palannut kertomaan, millaista se todella on.

 

[Mummeliisa]

Minusta tuntuu että elämässäni on vielä niin paljon kesken että en ole vielä valmis kuolemaan. Toivon että sitten kun kuolema alkaa olla lähellä, tuntuu jo että on saanut elää hyvän elämän ja on valmis lähtemään.

Minulla ehkä sillä lailla toinen tilanne että moni läheisistä on "rajan sillä puolen".
Joko kohtaamme aikanaan , tai sitten kuoleman jälkeen "ei ole mitään."
Kummassakin tapauksessa kaipuu lopppuu kuolemaan.

 

[a.p]

Minä olen uskossa joten se tietenkin helpottaa tuota kuoleman jälkeisen ajan pelkoa. Kun uskoo että elämä jatkuu kuolemisen jälkeenkin ylösnousemuksessa. Mutta onhan se kuoleminen silti pelottava asia.
Mikä tuo sinun kuolemakokemuksesi on ollut, siis joku uniko?

ei uni. vaan ihan oikea kuolema.

 

[Hra Majuri]

Mitä pelättävää kuolemassa on? Se on kuin valot sammuttais ja naps se oli sit siinä.

 

["vieras"]

En, mut pelkään kyl tukehtumista. Mut itse kuolemaa en.

 

[kööp]

ei pelota. toivon kuolevani nopeasti, tuskallisesti tai tuskattomasti, kunhan se käy nopeasti.

 

["Vieras"]

Lähipiirissä on juuri ollut useampi äkkikuolema ja pelkään - en omaani, vaan mieheni kuolemaa aivan hirveästi... ;(

 

[a.p]

Mitä pelättävää kuolemassa on? Se on kuin valot sammuttais ja naps se oli sit siinä.

no ei oikeestaan mitään.

mutta kyllä se jotenkin pelottaa/jännittää/ihmetyttää.

kuten sanoin olen itse ollut ns kuollut. en mä mitään valoa nähnyt tmv. se oli kuin jokaöinen uni. et vaan ole.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

En varsinaisesti.

 

["vieras"]

Kuoleminen ei pelota. Ainoastaan mitä minun kuolema aiheuttaisi läheisille. Lapset jäis ilman äitiä ja mies ilman vaimoa..

 

[Non compos mentis]

Ainoat asiat, jotka ahdistavat, ovat:

- lapseni ovat vielä alaikäisiä, miten heille käy?
- kuinka tuskainen loppu on?

Muutoin yks ja sama. Toivon, että viikatemies odottaisi sen reilut kymmenen vuotta vielä, jolloin lapseni olisivat täysi-ikäisiä kummatkin ja vastuussa omista asioistaan. Toisaalta, olen saanut Maria-Kaisa Aulalta varmistuksen siitä, miten lapsilleni kävisi, jos kuolisin ennen lasten täysi-ikäistymistä, eikä se hirvitä kamalasti. Toisekseen, rahallisesti olen heidän hyvinvointinsa jo varmistanut.

Kivut eivät voi kestää loputtomiin.

 

[versatile]

[QUOTE="Vieras";22454038]Lähipiirissä on juuri ollut useampi äkkikuolema ja pelkään - en omaani, vaan mieheni kuolemaa aivan hirveästi... ;([/QUOTE]

Mulla on sama tilanne. Helpompaa olisi oma kuolema ja niin itsekkäästi valitsisin jos olisi pakko.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Mulla on sama tilanne. Helpompaa olisi oma kuolema ja niin itsekkäästi valitsisin jos olisi pakko.

Ai?

Minä kyllä toipuisin äijän kuolemasta paremmin, kuin omastani:saint:

Mieluummin hän, kuin minä. Minulla on enemmän asioita kesken.

 

[Non compos mentis]

Ai?

Minä kyllä toipuisin äijän kuolemasta paremmin, kuin omastani:saint:

Mieluummin hän, kuin minä. Minulla on enemmän asioita kesken.

Onko kamalaa ajatella noin? Itse sanoin tänään, että olen oman elämäni tärkein henkilö.

 

[a.p]

itse ns. odotan kuolemaa ja en pelkää omaa kuolemaa. koen sen vain unena. se mitä pelkään on omaisten suru, miten he käsittelee poismenoni.

 

[Laulava Lomittaja]

Ei pelota.Tulis vaan sitten nopeasti..ei tarvis kauan letkujen varassa olla..

 

[versatile]

Ai?

Minä kyllä toipuisin äijän kuolemasta paremmin, kuin omastani:saint:

Mieluummin hän, kuin minä. Minulla on enemmän asioita kesken.

Joo. Sanotaan että oman onnellisuuden pitäisi lähteä itsestään, no mulla se ei ole ikinä lähtenyt. En koe että mulla ois mitään kesken, ja jos mun mies kuolis, niin mulle se tarkoittaisi sitä että alkaisin odottelemaan omaa kuolemaani ja toivoisin että se seuraisi pian. Meillä ei ole vielä lapsia, joten ei tarvitse niitä vielä ajatella. Jos olisi lapsia niin kai sitä pitäis yrittää jatkaa niiden vuoksi.

 

["MiNä"]

Pelkään vain että kuolen nyt pian, nuorena, 4 pientä lasta jäisi jälkeeni.
Mutta sitä fyysistä kuolemaa en pelkää, meinasin nukkua pois, se oli vain kuin nukahtaminen. Onneksi onneksi onneksi saivat minut pelastettua, parannettua.

 

[a.p]

Joo. Sanotaan että oman onnellisuuden pitäisi lähteä itsestään, no mulla se ei ole ikinä lähtenyt. En koe että mulla ois mitään kesken, ja jos mun mies kuolis, niin mulle se tarkoittaisi sitä että alkaisin odottelemaan omaa kuolemaani ja toivoisin että se seuraisi pian. Meillä ei ole vielä lapsia, joten ei tarvitse niitä vielä ajatella. Jos olisi lapsia niin kai sitä pitäis yrittää jatkaa niiden vuoksi.

näin mäkin ajattelen. ja vaikka mulla on lapsia, en sure niinkään lapsia vaan miestäni.