Paskin anoppi-kisa!!!!

["amanda"]

Minun anoppini puuttuu jokaisen ihmisen elämään. Vietä aikaa anoppini kanssa ja huomaat, että yhtäkkiä käyt joka sunnuntai kirkossa ja torstai lähetysillassa, olet vaihtanut työpaikkaa, autoa, kaurapuuron merkkiä, astiastoa ja vessapaperikin laitetaan telineeseen eri päin kuin ennen. Hänellä on aivan uskomaton taito puuttua jokaisen lähipiirissä olevan ihmisen elämään ja manipuloida heidät käyttäytymään toivomallaan tavalla.

Anoppinihan on siis harras uskovainen ja kiinnostunut mitä erilaisemmista yhteiskristillisistä herätysliikkeistä. Olemme mieheni kanssa joutuneet monet ja taas monet kerrat kieltämään anoppia viemästä lapsiamme väkisin näihin kokouksiin - välillä on jälkikäteen selvinnyt lasten suusta, ettei uimareissu suunnannutkaan läheiselle uimarannalle, vaan oli vaan peitetarina viedä lapset karismaattiseen kokoukseen. Ja syynä oli sitten ollut se, että siellä saisi kuopuksen allergiat parannettua.

Anoppi on myös hirvittävän sukurakas ihminen. Olimme mieheni ja lasteni kanssa varanneet viime kesäksi lomamatkan Italiaan ja anoppi oli lupautunut kukkien kastelijaksi matkan ajaksi. Palasimme matkalta eräs kaunis lauantaiaamu ja kotipihaan aamukasteessa ajaessamme ihmettelimme, miksi ihmeessä talomme piha on täynnä autoja. Kauaa ei tarvinnut mietiskellä kun jäljet tuntuivat johtavan sylttytehtaalle... Kotiimme kun astuimme sisään, selvisi, että siellä oli muutamana viime yönä asustanut kaikenkarvaisia setiä, tätejä ja serkkuja, kun anopista oli niin kiva kutsua sukua koolle kun kerrankin kaikille oli yösijaa tarjolla. Ainut vaan, että nämä sukulaisloiset oli kutsuttu pidemmäksikin aikaa eli sukua sai kestitä vielä muutaman päivän kotiintulon jälkeenkin...

Herran jumala, onkohan meillä sama anoppi :O Siis aivan kuin omasta suustani kuopuksen allergioiden parantamisesta sukulaisvierailuihin :O Me ei tosin oltu Italiassa, vaan Norjassa sukuloimassa, mutta sillä välin oli kuitenkin pidetty jos jonkinlaista kokousta majoituksineen kotonamme.

Anopin viimeisin tempaus ajoittui kesälomareissuumme. Mieheni serkku on oikein kunnon sosiaalipummi, milloin päällä on ryyppyputki, milloin vahvemmat aineet käytössä. Ja tämän serkun parikymppinen poika on samaa kastia. Anoppi on sitten hyysännyt näitä pummeja niin hurskaana ja laupeana ihmisenä milloin kotonaan, milloin suvun yhteisellä kesämökillä. Kantaa heille ruokaa ja paapoo, kun Jumala heitä nyt niin koettelee, mutta hänen uskonsa varmasti antaa heillekin toivoa. Ja itse toki saa laupeuspisteet seuroissaan.

Lähdimme sitten tänä kesänä kolmeksi viikoksi kiertelemään Pohjoismaita ja anoppi lupautui kukkien kastelijaksi ja huolehtimaan postista. Vaan enpä olisi arvannut mitä avainten luovutus tuo tullessaan. Sain puolivälissä reissua soiton mieheni siskolta, joka kertoi äitinsä soittaneen tohkeissaan, että onkin ihana kun saa mieheni serkku poikansa kanssa melkein kuukaudeksi ihan oman asunnon. Ja tämä asunto oli sitten toki meidän. Siihen sitten tyssäsi meidän reissu - ja hyvä niin! Siinä reilussa viikossa kun oli saatu meidän vastaremontoitu talomme varsin mielenkiintoiseen kuntoon, naapurit vihaisiksi ja kaiken kukkuraksi näitä miehen serkun yösijaa vailla olevia "ystäviä" hätistellään vieläkin silloin tällöin ovemme takaa. Serkku kun oli kavereilleen kertoillut lottovoitosta ja omasta talosta - ovet toki on aina sepposen selällään ystäville. Jäävuoren huippuna anoppi pahoitti kovasti mielensä, kun olin niin ilkeä ihminen, kun häädin tämän serkun poikansa kanssa pois asunnostamme, meille kun olisi hyvin mahtunut nämä herran koettelemat vierashuoneeseen paljon paremmin kuin heille. Ilman muuta minun olisi pitänyt ilolla ottaa nämä pössyttelijät samaan aamupalapöytään pienten lastemme kanssa. Saatesanoiksi tuli vielä otteita raamatusta, kuinka kamala olinkaan kun olin kääntänyt heille selkäni, kyllä sen saan vielä taivaan portilla tuntea!

 

[mieee]

Mun anoppi on kohtelias ja kiltti sekä hyväsydäminen.
Mutta mielisairas...Tulee kylään klo 22 yöllä kun ollaan jo nukkumassa,ja hänen pitää saada käydä meillä kylässä ilmoittamatta. Mies vaan sattuu olemaan vuorotyössä joten erittäin hankalaa joutua heräämään yövuoron jälkeen (kun ei sitten saa unta välttämättä enää).
Ja minä valvon usein vauvan kanssa, ja aamulla nukuttaisi pidempään kuin klo 8.

Kerran kokeilin etten aukeise ovea kun mies nukkui; kävi hakkaamassa ovea vartin välein, ja meni odottelemaan puutarhakiikkuun.Lopulta piti aukaista.

 

[huoh..]

Mun anoppi ostaa mulle jostain syystä aina vaatteita. Aina, kun hän ojentaa minulle kassin sanoo hän "nää on sulle sit varmaa liian pieniä". Niinhän ne onkin, miksi tuhlata rahaa johonki mitä en voi pitää, vaan jotta pääsee haukkumaan läskiksi.

 

["vieras"]

Meillä anoppi manipuloi koko ajan ihmisiä hänen puolelleen ja aina se kuka lapsista ja heidän puolisoistaan on pois niin siitä jauhetaan paskaa ja me ollaan niitä enimmäkseen joista puhutaan.
Se on sairas...en edes viitti kaikkea tähän kirjottaa....paras oli se kun se yrittää meitä saada käyttäytymään niinkuin hän haluaa ja palvomaan häntä niin uhkasi ETTÄ JOS ETTE KUNNIOITA HÄNTÄ NIIN SIUNAUS MENEE MEIDÄN LIITOLTA/PERHEELTÄ..ja hänhän sen siunauksen päättää
Voi ois kirjan verran kertomista...eräs tuttu(terveydenhuollon ammattilainen on daignoinut sen paha narsistinen häiriö) mutta anoppi pitää itseään maailman parhaana ihmisenä.

Itsellä myös tällainen anoppi. Moni läheinen on hänestä päätellyt että on todnäk narsisti tai vähintään omaa sellaisia piirteitä. Hänestäkin voisi kirjoittaa kirjan, niin plajon riittää kaikenlaisia tempauksia. Hän on riidoissa omien lastensa kanssa, on harvan ihmisen kanssa tekemisissä.

 

[miniä myös]

nosto, pitkästä aikaa

 

[anoppini mun]

Minun anoppi on alkoholisti ja asuu ONNEKSI useamman sadan kilometrin päässä. 25-vuotta sen touhuja katselleena ja kärsineenä en soita tai käy! No, ehkä kerran joka toinen vuosi, kun on ihan pakko jonkin miehen sukulaisen juhlien takia. Selvinpäin anoppi on ihan mukava, mutta niitä hetkiä ei ole viime aikoina ollut ollenkaan.

Mies vihaa äitinsä juomista ja kaikkia lieveilmiöitä, mitä siihen on hänen lapsuudesta asti liittynyt. Anopin "poikaystävät" ovat toinen toistaan iljettävämpiä juoppoja ja mummoa nuorempia joko hyväksikäyttäjiä tai muuten sairaita korvienvälistä. Ohareita tämä anoppi on tehnyt enemmän kuin jaksan muistaa. Viimeisin oli kun anoppi kutsui 17-v teinityttömme ja tytön serkun mummon luokse. Anoppi ei edes muistanut, että oli kutsunut tytöt, pummasi tytöiltä rahaa ja käski hakea paikallisesta kuppilasta pitsaa. Hän luulemma maksaa takaisin ruuat. No, ei maksanut. Eikä muuten tyttökään ole enää mielaillut mummon luo.

Samalla paikkakunnalla asuva miehen sisko on yrittänyt vierittää meidän käymättömyyttä minun syyksi. En kuulemma anna mieheni mennä äidilleen ( Ei lähde, vaikka pakottaisin, enkä viitti teräasein uhata). MINUN pitäisi soittaa anopille, kun tämä on niin yksinäinen, masentunut ja kokee olevansa ulkopuolella, syrjässä meidän elämästä. Joo, kun vielä soittelin, puhelimeen saattoi vastata kännissä oleva anoppi, joka ei tiennyt kuin ehkä oman nimensä tai anopin silloinen poikakaveri, joka vihasi minua kuin ruttoa. Anopin juominen on "TABU" joka on olemassa, mutta siitä ei puhuta muuta kuin silloin kun anoppi on "ihan jees" eli hmm... päivän tai kaksi juomatta.

Kaukaa näkee tilanteet paremmin ja olemme olleet tietoisia anopin pahasta ja pahenevasta alkoholiongelmasta jo parikymmentä vuotta ja viime vuosina on miehen siskollekin tilanne alkanut valkenemaan...

 

[vierailija]

Minun anoppi on alkoholisti ja asuu ONNEKSI useamman sadan kilometrin päässä. 25-vuotta sen touhuja katselleena ja kärsineenä en soita tai käy! No, ehkä kerran joka toinen vuosi, kun on ihan pakko jonkin miehen sukulaisen juhlien takia. Selvinpäin anoppi on ihan mukava, mutta niitä hetkiä ei ole viime aikoina ollut ollenkaan.

Mies vihaa äitinsä juomista ja kaikkia lieveilmiöitä, mitä siihen on hänen lapsuudesta asti liittynyt. Anopin "poikaystävät" ovat toinen toistaan iljettävämpiä juoppoja ja mummoa nuorempia joko hyväksikäyttäjiä tai muuten sairaita korvienvälistä. Ohareita tämä anoppi on tehnyt enemmän kuin jaksan muistaa. Viimeisin oli kun anoppi kutsui 17-v teinityttömme ja tytön serkun mummon luokse. Anoppi ei edes muistanut, että oli kutsunut tytöt, pummasi tytöiltä rahaa ja käski hakea paikallisesta kuppilasta pitsaa. Hän luulemma maksaa takaisin ruuat. No, ei maksanut. Eikä muuten tyttökään ole enää mielaillut mummon luo.

Samalla paikkakunnalla asuva miehen sisko on yrittänyt vierittää meidän käymättömyyttä minun syyksi. En kuulemma anna mieheni mennä äidilleen ( Ei lähde, vaikka pakottaisin, enkä viitti teräasein uhata). MINUN pitäisi soittaa anopille, kun tämä on niin yksinäinen, masentunut ja kokee olevansa ulkopuolella, syrjässä meidän elämästä. Joo, kun vielä soittelin, puhelimeen saattoi vastata kännissä oleva anoppi, joka ei tiennyt kuin ehkä oman nimensä tai anopin silloinen poikakaveri, joka vihasi minua kuin ruttoa. Anopin juominen on "TABU" joka on olemassa, mutta siitä ei puhuta muuta kuin silloin kun anoppi on "ihan jees" eli hmm... päivän tai kaksi juomatta.

Kaukaa näkee tilanteet paremmin ja olemme olleet tietoisia anopin pahasta ja pahenevasta alkoholiongelmasta jo parikymmentä vuotta ja viime vuosina on miehen siskollekin tilanne alkanut valkenemaan...

 

[epek]

Mulla on, tai siis oli kun erottu jo niin ihan ihana anoppi. Edelleenkin on ihana vaikka erosinkin exästä jo vuosia sitten.