Täällä menossa pp 7 ja ei minkäänlaisia tuntemuksia suuntaan tai toiseen :| En aio testatakaan vasta kuin viikonloppuna, en kuitenkaan usko, että tästä nyt plussaa tulisi. Olen elänyt nyt tämän piinaviikon yllättävän rauhallisissa tunnelmissa, melkein olen unohtanut koko siirron ja parina päivänä on ollut muistamista lääkkeiden ottamisessa, on melkein unohtunut! Olen vaan nauttinut näistä ihanan aurinkoisista päivistä ja grillannut itseäni takapihalla esikoisen nukkuessa päiväunia
Me olemme hoidossa Väestöliitossa. Yksi olki on siittiöitä jäljellä lahjoittajalta, joten yhteen hoitokertaan siittiöt riittävät, jos vaan eivät räjähdä tms sulattaessa. Toivotaan, että näin ei käy ja että niistä siittiöistä toinen raskaus lähtee käyntiin, sitten täytyykin miettiä tarkemmin asiaa, jos uutta luovuttajaa joudumme käyttämään, koska sitten lapsemme ovat eriarvoisessa asemassa, kun toinen saa tietää luovuttajan ja toinen ei. Minäkin olen ajatellut luovuttaa munasoluja, kunhan omat lapset on tehty. Ei huoleta rekisteröinti minuakaan. Mietin vaan, että loppuuko aika kesken, kun ikää on jo 31 ja jos toisen lapsen saamiseen menee 4 vuotta, kuten esikoisen, niin sitten olen jo yli sen 35-vuotta, jota pidetään rajana luovuttamiselle. Toivotaan, että näin ei käy!
Tsemppiä taas kaikille!!
