parisuhdeväkivalta ja parishde, pettäminen...???

  • Viestiketjun aloittaja hjelp
  • Ensimmäinen viesti
hjelp
toisesta ketjusta kopsattu:

mä olin ihastunuttyökaveriini, koskaan se ei johtanut mihkään, ei edes asiasta keskusteluun. tunne taisi olla molemminpuolinen. Nyt tapasin miehen, jonka kanssa juttelin. (vaahtosin tästä jo eilen täällä toisessa ketjussa) Kaivoin hänen numeron ja viestittelin google+:n kautta. Mieheni löysi sitten sähköpostin, jossa olin keskustellut erään kanssa näistä jutuista (kysyin apua selvännäkijältä, joka auliisti myös sanoin muutaman sanan parishteestani, joka ei tod. ole ok) ja mieheni suuttui tästä niin paljon. Tietty oli loukkaantunut, koska ei hyväksuy mitään baarissa keskustelun jälkeistä yhteydenpitoa kehenkään, koska se voi johtaa suhteeseen. Itse olen niin läpinäkyvä näissä ihastumisjutuissa, että sanoi vielä arvanneensa mun ihastuneen.
Antoi anteeksi, mutta ei tiedä miten voi luottaa muhun, et otankin/ pidän johonkin toiseen mieheen yhteyttä. Rakastaa mua paljon, eikä halua et tää suhde kariutuu. Tää on nyt toinen yhteenotto eroamisasioissa yms vuoden sisään. eroa olen miettinyt o kauan. Mieheni suostuu parisuhdeterapeutille mennä minun mieliksi, mutta en tiedä tuleeko sekään auttamaan vaikka kuinka yrittäis.

Oliko tekoni teistä pettämistä/uskottomuutta?? minusta ei.

Jatkan vielä, että koska mieheni raivostui, hän tietty oli sitten uhkaava, aggressiivinen, potki minua ja kuristi. Ymmärrän et toi tunne ja yllätys sai sen raivon valtaan ja siksi toimi noin, mutta en tiedä uskallanko tuon takia enää luottaa häneen. Soitan tänään turvakotiin, jos voisin jonkun kanssa jutella tästä väkivallasta, vai onko se väkivaltaa tässä tilanteessa??
 
aloitt..
Auttaako tässä oikeesti mikään yrittäminen enää, parisuhdeterpia.. Voinko luottaa enää itseeni, etten haksada jossain baarissa tekee jotain sopimatonta (kuten pussailla) tai jos ihastunkin taas jossain töissä johonkin mieheen enkä saa itseäni enää maan kamaralle? Jos kaikki oikeesti johtuu vaan musta? Niin miten voisin tietää miten hän seuraavalla kerralla reagoi, jos itsekään en kyllä luota itseeni?
 
Miten pääsen tästä tilanteesta pois??
Hommaat vähin äänin uuden asunnon ja muutat, sanot sitten miehelle että syynä on hänen väkivaltaisuutensa ja mustasukkaisuutensa. Ja sen jälkeen mieti ihan rauhassa kuka olet ja mitä haluat, ennen kuin alat uusiin suhteisiin. Tekee hyvää itsellesi oppia olemaan yksin ja tulla henkisestikin toimeen omillaan ja sitten olet vahvempi menemään myös uuteen suhteseen. Ja eipä eksä pääse kiukuttelemaan että joku muu mies olisi syypää eroonne.
 
"vieras"
Älä edes harkitse jääväsi tuollaiseen suhteeseen. Usko oikeasti mua, kokemusta on.
Tossa nimimerkki Sanna80 antoi hyviä neuvoja.
Nyt mietit rauhassa miten hoidat itelles kämpän, ja sit toteutat sen. Piste.
Mussa tapauksessa sulla menee vuosikausia ja mahdollisesti loppuelämä
pilalle kammottavan suhteen takia, kun vaihtoehtona olisi etsiä ensin itsesi ja sitten sellainen
mies joka on tasapainoinen. Kenenkään ei kuulu sietää väkivaltaa eikä puolustella sitä.
Muakin on kuristettu ja melkein kuolin, eikä ollut kiva miettiä mitä esim. äiti sanoisi
jos sille ilmotettais että mut on ukko tappanut. Olis surullinen ja miettis eikö hän paremmin
mua kasvattanut.
 
"diu"
Joo et sä nyt ihan oikein toiminut mutta et todellakaan niin pahasti että ansaitsisit kuristamista ym.! Ei edes pettäminen oikeuta käymään käsiksi. Sinuna en todellakaan miettisi suhteen pelastamista enää vaan tavarat jakoon.
 
Kiitos teille vastauksista. Tänään keskustelin kyllä asiasta. Mies yrittää vähätellä tätä käsiksi käymistä, "kun ei se nyt niin lujaa edes". Mutta vaikka ei jäänyt mustelmia, jäi silti sellanen pelko persuksiin tulevaisuutta ajatellen. Puhuin kyllä jo ihan avoimesti eroamisesta, mutta se on hankalaa. Niin hankalaa. Miksi ei voi olla jotain tyyppiä olemassa (isoa) joka tulis ja nostais mut tästä painajaisesta johonkin toiseen elämään?
Pakko kai se on vaan yrittää -ihan tosissaan-, vaikka tosin, ja sanoinkin, että intuitiivisena ihmisenä tiedä meneväni vielä naimisiin, eikä tämä nykyinen ole se jonka kanssa menen. Kai mä alan hokemaan tätä mantraa hälle tulevaisuudessa, jos sitten tajuais. Ei tuo mieskään kyllä muhun voi hirveesti luottaa, jos ihastun johonkin, ja se pelkää et petän sitä (vaikka en ole siis pettänyt koskaan) mutta se pelkää sitä.
 

Yhteistyössä