Parisuhdeongelma... sanokaa mielipidettä

[vieras]

Eli meillä on avioeron harkinta-aika meneillään. Monenmoista muutakin on, mutta ollaan puhuttu sitten tälläisistä ns. perusongelmista tässä.

Suurin ongelma on se, että minä olen kokenut henkistä väkivaltaa tässä suhteessa. Mies ihan arkisissakin tilanteissa puhuu todella halveksivasti ja vähättelevästi esim. jos tulen kaupasta ja kannan kassit sisälle niin saatan ehkä kolme kertaa vuodessa pyytää miestä tyhjentämään kauppakassit. Mies vastaa "etkö sinä helvetti voi niitä tyhjentää jos olet ne kaupasta tänne asti saanut". Ja minä siis suoritan kaikki kauppaostokset ja teen ruuat aina. Eli ei paljon pyydetty minusta, vaikka pyytäisin sitä joka kerta.

Mutta siis noita vastaavia esimerkkejä on paljon.

Miehen mielestä taas ongelma on se, että minä jätän asioita kesken enkä tee niitä niinkuin hän tahtoo ja se taas ajaa hänet tuohon käytökseen. Minä taas saoin, että paljon mieskin jättää asioita puolitiehen, mutta minä hoidan ne koska ne ärsyttää minua ja en viitsi aina mainita kaikesta, koska se pitää paremmin yllä sopua. Esim. likaiset sukat ja kalsarit vituttaa minua, mutta minä noukin ne ja vien pyykkiin sensijaan, että nostaisin niistä äläkän.

Mies on tottunut kotonaan siihen, että äiti on aina siivonnut kaiken viimeisen päälle tip top. Minä taas en ole ihan niin tiptop ihminen, vaikka ihan siisti ja kolme pientä lasta joten ihan realistista, että on jossain jotain roinaakin. Ja monet ystäväni pitävät minua tosi siistinä, itse ajattelen olevani ihan tavallinen kotiäiti, jolla on välillä koti rempallaan ja välillä oikeinkin siistiä. Välillä kiinnostaa siivous enemmä ja välillä taas ei niinkään.

Mielestäni se menee niin, että jos mies vaatii ja edellyttää, että on selvästi siistimpää niin hänen pitäisi itse panostaa asiaan enemmän. Ajattelen siis, että se joka tahtoo siisteyttä niin se myös näkee asian suhteen enemmän vaivaa. Sen sijaan kuin, että todella tökerösti loukkaa sanomisillaan toista.

Ja sitäpaitsi kun mielestäni lähes joka talossa on se lipaston päälien tms. paikka mihin kerääntyy ärsyttävää roinaa.

Mutta miten te koette nämä?

 

[ap]

nosto

 

[hm]

oletteko käyneet keskustelmassa jossain asioistanne tai siis saaneet ulkopuolista apua?
Kuulostaa että siitä voisi olla hyötyä

 

[elli]

kuulostaa tutulta..

 

[juuh]

Pikku juttuja nuo on.. Eikö noita oikeasti saa puhumalla hoidetuksi? :O

 

[ap]

oletteko käyneet keskustelmassa jossain asioistanne tai siis saaneet ulkopuolista apua?
Kuulostaa että siitä voisi olla hyötyä

Minä olen käynyt kerran, mutta siis miehen mielestä se on ihan ehdotonta, että hän voi muuttaa käytöstään vain, jos minä en anna hänelle syytä tuolle tiuskimiselle. :/

 

[ap]

Pikku juttuja nuo on.. Eikö noita oikeasti saa puhumalla hoidetuksi? :O

Siis noi tavarat on pikkujuttuja, mutta se ei ole pikkujuttu, että minä olen kokeut tuota henkistä väkivaltaa tässä useamman vuoden enemmän tai vähemmän. Ja se on koskenut myös lapsia. En voi sietää sitä, että mies sanoo lapselle että "nyt turpa kiinni" tai "olkaa nyt jumalauta hiljaa jo".

 

[vieras]

Kyllä sen mihenkin pitäisi laittaa kortensa kekoon koko perheen hyväksi. Kyllä nyt tuntuu olevan siinä miehessä vika, ei sinussa. Et saa yksin pelastettua liittoa vaan kyllä hänen pitäsi yhtälailla osallistua arkeen eikä syyllistää sinua ja puhumalla kuin "kansanedustaja". Tsemppiä kovasti sinulle!

 

[Kreecher]

oletteko käyneet keskustelmassa jossain asioistanne tai siis saaneet ulkopuolista apua?
Kuulostaa että siitä voisi olla hyötyä

Minä olen käynyt kerran, mutta siis miehen mielestä se on ihan ehdotonta, että hän voi muuttaa käytöstään vain, jos minä en anna hänelle syytä tuolle tiuskimiselle. :/

Aika surkealta kuulostaa tilanne, jos miehellä ei ole mielestään mitään syytä muuttua itse.

 

[ap]

Kyllä sen mihenkin pitäisi laittaa kortensa kekoon koko perheen hyväksi. Kyllä nyt tuntuu olevan siinä miehessä vika, ei sinussa. Et saa yksin pelastettua liittoa vaan kyllä hänen pitäsi yhtälailla osallistua arkeen eikä syyllistää sinua ja puhumalla kuin "kansanedustaja". Tsemppiä kovasti sinulle!

Joo mies siis myöntää omat vikansa, mutta kun hän syyttää niistä monista jutuista minua. Elisiis, että jos minä en laita heti makaronipusseja oikeaan paikkaan niin minä ikäänkuin pakotan hänet puhumaan tylysti. Myönnän olevani suurpiirteisempi mitä mies tahtoisi, mutta minusta se tosiaan menee niin, että se joka vaatii tarkempaa siisteyttä niin siivoaa sitte itse. Ja kun tosiaan minä en ole mikään saastakasa vaan ihan tavallinen kotiäiti, joka ei vaa joka hetki ja joka asiassa jaksa olla kovin jämpti.

Ja kun tosiaan mies tekee tuota ihan samaa eli jättää puolitiehen asioita, jotka minua ärsyttää. Mutta minusta se menee niin, että koska ne likaiset kalsarit lattialla vituttaa minua niin ne on paljon helpompi heittää itse pyykkiin kuin alkaa vittuilla niistä.

 

[vieras]

Voin kokemuksesta sanoa, että mies tuosta tuskin miksikään muuttuu, ainakaan meillä näin ei ollut ja nyt ollaan erottu. Miehen mielestä se riitti, että hän käy töissä, joten silloin minun joka hänen mielestään vaan harrastaa työntekoa, eli tein lyhyempää päivää, niin mun olisi pitänyt tehdä kotona kaikki, siis ihan kaikki, mies vain oli, kun hänellä kuitenkin on niin raskas työ. Siitä siivottomuudesta kuitenkin saattoi napista ja valittaa ja monesti sanoinkin, että ei minuakaan huvita mitään tehdä, kun toinen ei pistä itse tikkua ristiin minkään asian takia, ei kuulemma kannata, kun kuitenkin on aina niin sotkuista. Yritin sanoa, että siistimpää olisi, jos mies tekisi oman osuustensa.

 

[ap]

Voin kokemuksesta sanoa, että mies tuosta tuskin miksikään muuttuu, ainakaan meillä näin ei ollut ja nyt ollaan erottu. Miehen mielestä se riitti, että hän käy töissä, joten silloin minun joka hänen mielestään vaan harrastaa työntekoa, eli tein lyhyempää päivää, niin mun olisi pitänyt tehdä kotona kaikki, siis ihan kaikki, mies vain oli, kun hänellä kuitenkin on niin raskas työ. Siitä siivottomuudesta kuitenkin saattoi napista ja valittaa ja monesti sanoinkin, että ei minuakaan huvita mitään tehdä, kun toinen ei pistä itse tikkua ristiin minkään asian takia, ei kuulemma kannata, kun kuitenkin on aina niin sotkuista. Yritin sanoa, että siistimpää olisi, jos mies tekisi oman osuustensa.

Meillä on tässä sopassa vielä muitakin juttuja... Ensinnäkin se, että mies on pettänyt minua kerran ja se asia on painanut minua paljon. Lisäksi me olemme muutenkin vuosien varrella ns. kasvaneet erilleen. Kipinää ei ole ollut. Seksi ei minua kiinnosta. Ja pisteenä iin päälle menin itse rakastumaan toiseen. Olin jo muuttamassa tästä pois, mutta päätimme vielä katsoa, että onko mitään korjattavissa. Rakastan edelleen tätä toista ja tämä myös minua. Mieheni tietää sen.

Suurin ongelma tässä onkin mielestäni tällä hetkellä se, että vaikka kaikki nämä arkiset ongelmat järjestyisi niin mistä saisin sen rakkauden tunteen tuota miestä kohtaan ja sen kipinän? Tällä hetkellä en voi edes kuvitella harrastavani hänen kanssaan seksiä, koska kokisin siinä vain pettäväni tätä toista miestä, jolle sydämeni siis sykkii.

 

[ap]

up

 

[ap]

nosto

 

[vieras]

Voin kokemuksesta sanoa, että mies tuosta tuskin miksikään muuttuu, ainakaan meillä näin ei ollut ja nyt ollaan erottu. Miehen mielestä se riitti, että hän käy töissä, joten silloin minun joka hänen mielestään vaan harrastaa työntekoa, eli tein lyhyempää päivää, niin mun olisi pitänyt tehdä kotona kaikki, siis ihan kaikki, mies vain oli, kun hänellä kuitenkin on niin raskas työ. Siitä siivottomuudesta kuitenkin saattoi napista ja valittaa ja monesti sanoinkin, että ei minuakaan huvita mitään tehdä, kun toinen ei pistä itse tikkua ristiin minkään asian takia, ei kuulemma kannata, kun kuitenkin on aina niin sotkuista. Yritin sanoa, että siistimpää olisi, jos mies tekisi oman osuustensa.

Meillä on tässä sopassa vielä muitakin juttuja... Ensinnäkin se, että mies on pettänyt minua kerran ja se asia on painanut minua paljon. Lisäksi me olemme muutenkin vuosien varrella ns. kasvaneet erilleen. Kipinää ei ole ollut. Seksi ei minua kiinnosta. Ja pisteenä iin päälle menin itse rakastumaan toiseen. Olin jo muuttamassa tästä pois, mutta päätimme vielä katsoa, että onko mitään korjattavissa. Rakastan edelleen tätä toista ja tämä myös minua. Mieheni tietää sen.

Suurin ongelma tässä onkin mielestäni tällä hetkellä se, että vaikka kaikki nämä arkiset ongelmat järjestyisi niin mistä saisin sen rakkauden tunteen tuota miestä kohtaan ja sen kipinän? Tällä hetkellä en voi edes kuvitella harrastavani hänen kanssaan seksiä, koska kokisin siinä vain pettäväni tätä toista miestä, jolle sydämeni siis sykkii.

Tässä taas tyypillisesti valitetaan jostain sukista, vaikka oikea ongelma on ap:n rakastuminen toiseen. Tottakai silloin kaikki omassa miehessä ärsyttää.

 

[ap]

Voin kokemuksesta sanoa, että mies tuosta tuskin miksikään muuttuu, ainakaan meillä näin ei ollut ja nyt ollaan erottu. Miehen mielestä se riitti, että hän käy töissä, joten silloin minun joka hänen mielestään vaan harrastaa työntekoa, eli tein lyhyempää päivää, niin mun olisi pitänyt tehdä kotona kaikki, siis ihan kaikki, mies vain oli, kun hänellä kuitenkin on niin raskas työ. Siitä siivottomuudesta kuitenkin saattoi napista ja valittaa ja monesti sanoinkin, että ei minuakaan huvita mitään tehdä, kun toinen ei pistä itse tikkua ristiin minkään asian takia, ei kuulemma kannata, kun kuitenkin on aina niin sotkuista. Yritin sanoa, että siistimpää olisi, jos mies tekisi oman osuustensa.

Meillä on tässä sopassa vielä muitakin juttuja... Ensinnäkin se, että mies on pettänyt minua kerran ja se asia on painanut minua paljon. Lisäksi me olemme muutenkin vuosien varrella ns. kasvaneet erilleen. Kipinää ei ole ollut. Seksi ei minua kiinnosta. Ja pisteenä iin päälle menin itse rakastumaan toiseen. Olin jo muuttamassa tästä pois, mutta päätimme vielä katsoa, että onko mitään korjattavissa. Rakastan edelleen tätä toista ja tämä myös minua. Mieheni tietää sen.

Suurin ongelma tässä onkin mielestäni tällä hetkellä se, että vaikka kaikki nämä arkiset ongelmat järjestyisi niin mistä saisin sen rakkauden tunteen tuota miestä kohtaan ja sen kipinän? Tällä hetkellä en voi edes kuvitella harrastavani hänen kanssaan seksiä, koska kokisin siinä vain pettäväni tätä toista miestä, jolle sydämeni siis sykkii.

Tässä taas tyypillisesti valitetaan jostain sukista, vaikka oikea ongelma on ap:n rakastuminen toiseen. Tottakai silloin kaikki omassa miehessä ärsyttää.

Ahaa.... siis oikea ongelma on minun rakastumiseni? Ei se, että miehen henkinen väkivalta on kestänyt jo vuosia ja kohdistunut sekä minuun että lapsiin plus että mies on pettänyt minua vuosi sitten. Ei. Ne ei ole ongelmia. Vaan siis minun rakastumiseni on ongelma.

Enkä minä valittanut sukista vaan totesin nimenomaan, että EN ole valittanut niistä.

 

[juokse]

Enpä juuri katselisi tuollaista miestä. Parempi ilman!

 

[vieras]

Tietääkö mies tuosta sivusuhteestasi (sivusuhdehan se on jos molemminpuolisia rakkaudentunnustuksia on tehty ja olette tekemisissä, vaikka seksiä ette olisi harrastaneetkaan - useimpia ihmisiä luultavasti tuo loukkaisi huomattavasti enemmän kuin pelkkä kännipettäminen ilman tunteita)? Oletko ajatellut, että sillä kenties olisi

En nyt tarkemmin tiedä, mutta minusta miehesi käytös (siis ihan nuo antamasi esimerkit vaan) kuulostaa enemmän ihan tavalliselta ärtyneen ihmisen käytökseltä, ei henkiseltä väkivallalta. Kotitöiden tekemättä jättäminenkin toki on ilkeää ja huonotapaista, mutta en nyt sentään sitä henkisenä väkivaltana pidä. Enpä tunne yhtäkään vanhempaa, joka ei joskus olisi vähän rumemmin käskenyt lapsiakin olemaan hiljaa.

Jotenkin tekstistäsi tulee semmoinen mielikuva, että teillä kummallakaan ei ole aitoa motivaatiota yrittää yhdessä enää. Ja kumpikin sysäilee vastuuta suhteen tilasta toiselle. En tiedä, onko niistä lähtökohdista kauheasti tehtävissä. Miehesi e i halua muuttua ja sinäkään et näytä tosissasi sydämestäsi haluavan laittaa peliä poikki tämän toisen miehen kanssa ja tehdä päätöstä, että kertakaikkiaan unohdat hänet ja keskityt omaan mieheesi. Ei mitään rakkautta häntä kohtaan voi herätä niin kauan kun annat jollekin muulle ensimmäisen sijan ajatuksissasi.

 

[vieras]

niin piti siis sanoa, että oletko ikinä ajatellut, että tällä sivusuhteellasi olisi aika paljonkin merkitystä siihen, miten miehesi kohtelee sinua?

 

[ap]

Siis mieheni tietää sivusuhteesta ja aloimme työstää eroa samantien, kun rakastuin ja kerroin miehelleni tästä. Eli salassa en ole sitä pitänyt. Ja sivusuhde on vasta tuore juttu, tuo kaikki miehen käytös, pettäminen jne on jatkunut useita vuosia. Itseasiassa tuon suhteeni jälkeen kaikki on ollut hiukan paremmin, koska aloitimme tosiaan eroprosessin ja mies on hiukan kohentanut käytöstään. Mies hyväksyi täysin tämän uuden suhteeni ja ns. luopui minusta, vaikka samassa talossa on koko ajan asuttukin. Eli siis tiivistettynä minun suhteeni on saanut miehen käyttäytymään paremmin ja elämäni sujumaan tässä paremmin kuin aiemmin.

 

[nöppäri]

Ja kun menet ja teet lopun ns sivusuhteestasi, voikin miehesi palata takaisin vanhaan käytösmalliin, joka todennäköisesti vielä pahenee.

Jos olisi minun tilanne, lähtisin pois, onmaan kotiin ja katselisin pikkuhiljaa sen uuden kumppanin kanssa tuleeko siitä jotakin, ilman mitään kiirettä. Sinulla kuitenkin on ne kolme muksua jotka pitäisi näissä asioissa myöskin huomioida.

 

[a]

Ja kun menet ja teet lopun ns sivusuhteestasi, voikin miehesi palata takaisin vanhaan käytösmalliin, joka todennäköisesti vielä pahenee.

Jos olisi minun tilanne, lähtisin pois, onmaan kotiin ja katselisin pikkuhiljaa sen uuden kumppanin kanssa tuleeko siitä jotakin, ilman mitään kiirettä. Sinulla kuitenkin on ne kolme muksua jotka pitäisi näissä asioissa myöskin huomioida.

Kyllä ja olen puhunut myös parisuhdeterapeutin kanssa. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitäisi tarttua uuteen onneen ja saada lapsillekin paremmat perheolot. Vaikka mies siis on hyvä isä kyllä ja tykkää touhuta lasten kanssa jne. Siitä ei ole mitään epäilystäkään.

Mutta mietin eniten sitä, että kun ole kokonut nyt jotain todella suurta. Siis tarkoitan tätä rakastumistani toiseen mieheen. Se ei ole mikään pieni tunne. Tuntuu siltä, että vähempi ei voi enää riittää. Pystynkö mitenkään saamaan jo kaverilliseksi muuttuneessa parisuhteessani takaisin sitä kipinää?

 

[Mama the strange]

Minä tuossa tilanteessa jättäisin miehen. Ei kukaan jaksa kuunnella valitusta päivästä toiseen.
Ei myöskään mikään ihme, että ap on tilanteessaan rakastunut toiseen.

 

[olkoonsottastavaan]

Eli meillä on avioeron harkinta-aika meneillään. Monenmoista muutakin on, mutta ollaan puhuttu sitten tälläisistä ns. perusongelmista tässä.

Suurin ongelma on se, että minä olen kokenut henkistä väkivaltaa tässä suhteessa. Mies ihan arkisissakin tilanteissa puhuu todella halveksivasti ja vähättelevästi esim. jos tulen kaupasta ja kannan kassit sisälle niin saatan ehkä kolme kertaa vuodessa pyytää miestä tyhjentämään kauppakassit. Mies vastaa "etkö sinä helvetti voi niitä tyhjentää jos olet ne kaupasta tänne asti saanut". Ja minä siis suoritan kaikki kauppaostokset ja teen ruuat aina. Eli ei paljon pyydetty minusta, vaikka pyytäisin sitä joka kerta.

Mutta siis noita vastaavia esimerkkejä on paljon.

Miehen mielestä taas ongelma on se, että minä jätän asioita kesken enkä tee niitä niinkuin hän tahtoo ja se taas ajaa hänet tuohon käytökseen. Minä taas saoin, että paljon mieskin jättää asioita puolitiehen, mutta minä hoidan ne koska ne ärsyttää minua ja en viitsi aina mainita kaikesta, koska se pitää paremmin yllä sopua. Esim. likaiset sukat ja kalsarit vituttaa minua, mutta minä noukin ne ja vien pyykkiin sensijaan, että nostaisin niistä äläkän.

Mies on tottunut kotonaan siihen, että äiti on aina siivonnut kaiken viimeisen päälle tip top. Minä taas en ole ihan niin tiptop ihminen, vaikka ihan siisti ja kolme pientä lasta joten ihan realistista, että on jossain jotain roinaakin. Ja monet ystäväni pitävät minua tosi siistinä, itse ajattelen olevani ihan tavallinen kotiäiti, jolla on välillä koti rempallaan ja välillä oikeinkin siistiä. Välillä kiinnostaa siivous enemmä ja välillä taas ei niinkään.

Mielestäni se menee niin, että jos mies vaatii ja edellyttää, että on selvästi siistimpää niin hänen pitäisi itse panostaa asiaan enemmän. Ajattelen siis, että se joka tahtoo siisteyttä niin se myös näkee asian suhteen enemmän vaivaa. Sen sijaan kuin, että todella tökerösti loukkaa sanomisillaan toista.

Ja sitäpaitsi kun mielestäni lähes joka talossa on se lipaston päälien tms. paikka mihin kerääntyy ärsyttävää roinaa.

Mutta miten te koette nämä?

mä en siivoo enää ollenkaan (paitsi pyykkään).jätän roskat lojumaan pitkin pöytiä enkä imuroi jne.käyttäydyn samalla tavalla ku mieheni.katotaan miten homma etenee.v*ttu mä kenenkää piika oo (enää ku tulin järkiini).

 

[ap]

Minä tuossa tilanteessa jättäisin miehen. Ei kukaan jaksa kuunnella valitusta päivästä toiseen.
Ei myöskään mikään ihme, että ap on tilanteessaan rakastunut toiseen.

Niin ja minä en mitenkään etsinyt mitään suhdetta. Samoin ei tämä mies johon rakastuin. se tuli molemmille ihan puun takaa. Jo sekin, että molemmat koki niin yllättäin niin vahvoja tunteita niin on sellaista, että tuntuu mahdottomalta ohittaa asia.