K
kummajainen
Vieras
Ollaan oltu naimisissa 7 vuotta ja meillä on 2 lasta. Suhde on hyvä, mutta ikäväkseni lähes alusta alkaen enemmän sellainen ystävyyssuhde. Alussa mies halusi enemmän seksiä kuin minä ja valitti seksin puutteesta ja siitä kun en tee aloitetta. Dilemmana meillä on alusta asti ollut se, että mies kaipaa seksiä, muttei juuri muuta läheisyyttä ja minä taas kaipaan haleja, silityksiä, pusuja jne että voisin alkaa haluta seksiä.
NYt viimeinen vuosi on ollut todellakin melkein pelkkää ystävyyttä. Parisuhteemme toimii hyvin sinänsä, että hoidamme yhdessä kotityöt ja lapset, molemmat käyvät lisäksi töissä. Rakastan miestäni. Mutta kaipaan sitä läheisyyttä ja hellyyttä, edes jotain pientä joskus. Nyt eilen mietin, etten edes tiedä, rakastaako mieheni enää minua vai ei. Minä laitan joskus hänelle tekstariin "rakastan sinua" tms, jonkin kerran olen vokotellut seksin toivossa, mutta turhaan. Mies sanoo aina olevansa väsynyt tai että on huono hetki. Viimeisen vokottelukerran jälkeen päätin, että odotan miehen tekevän seuraavaksi aloitteen - siitä on nyt varmaan kohta 2kk aikaa...
Eilen illalla nukkumaan mennessä kysyin mieheltä, rakastaako hän minua. Edeltävästi oli ollut illalla meillä vähän kränää ihan turhanpäiväisyyksistä ja väärinymmärryksistä. Mies totesi vaan, ettei todellakaan aio alkaa sillä hetkellä puimaan sellaisia asioita. Pahoitin mieleni, sillä minusta kuulostaa oudolta jos pitää "puida" sitä että rakastaako vai ei. Aamulla mies sitten herättyään halasi ja sanoi että tottakai rakastaa. No, ylpeyksissäni sanoin siihen, ettei se siltä tunnu, mistä ukko tokaisi:"Samoin!" ja lähti ovet paukkuen töihin.
En oikein tiedä, miten suhtautua... Tiedän, että aamuisen hellyydenpuuskan jälkeen entinen meno olisi taas jatkunut. Meidän pitää keskustella kunnolla, mutta aika keskusteluidenkin jälkeen tämä palaa tähän samaan olemiseen. Voiko miehet tosiaan rakastaa, mutteivat osoita sitä sitten millään tavalla? Haluta seksuaalisesti ja pitää kauniina, muttei osoita sitäkään millään tavalla????
NYt viimeinen vuosi on ollut todellakin melkein pelkkää ystävyyttä. Parisuhteemme toimii hyvin sinänsä, että hoidamme yhdessä kotityöt ja lapset, molemmat käyvät lisäksi töissä. Rakastan miestäni. Mutta kaipaan sitä läheisyyttä ja hellyyttä, edes jotain pientä joskus. Nyt eilen mietin, etten edes tiedä, rakastaako mieheni enää minua vai ei. Minä laitan joskus hänelle tekstariin "rakastan sinua" tms, jonkin kerran olen vokotellut seksin toivossa, mutta turhaan. Mies sanoo aina olevansa väsynyt tai että on huono hetki. Viimeisen vokottelukerran jälkeen päätin, että odotan miehen tekevän seuraavaksi aloitteen - siitä on nyt varmaan kohta 2kk aikaa...
Eilen illalla nukkumaan mennessä kysyin mieheltä, rakastaako hän minua. Edeltävästi oli ollut illalla meillä vähän kränää ihan turhanpäiväisyyksistä ja väärinymmärryksistä. Mies totesi vaan, ettei todellakaan aio alkaa sillä hetkellä puimaan sellaisia asioita. Pahoitin mieleni, sillä minusta kuulostaa oudolta jos pitää "puida" sitä että rakastaako vai ei. Aamulla mies sitten herättyään halasi ja sanoi että tottakai rakastaa. No, ylpeyksissäni sanoin siihen, ettei se siltä tunnu, mistä ukko tokaisi:"Samoin!" ja lähti ovet paukkuen töihin.
En oikein tiedä, miten suhtautua... Tiedän, että aamuisen hellyydenpuuskan jälkeen entinen meno olisi taas jatkunut. Meidän pitää keskustella kunnolla, mutta aika keskusteluidenkin jälkeen tämä palaa tähän samaan olemiseen. Voiko miehet tosiaan rakastaa, mutteivat osoita sitä sitten millään tavalla? Haluta seksuaalisesti ja pitää kauniina, muttei osoita sitäkään millään tavalla????