Parisuhde - lähtisitkö vai jäisitkö?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimoke
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaimoke

Vieras
Yritän tähän lyhyesti heittää mikä mättää ja mikä on hyvin.

Hyvin:
- tulemme ystävinä hyvin toimeen
- mies on jokseenkin komea ja isokokoinen
- mies on hyvä isä ja pelaamme vanhempina hyvin yhteen
- mies ei juuri käytä alkoholia eikä ole väkivaltainen

Huonosti:
- en koe rakastavani miestän intohimoisessa mielessä
- meillä ei ole juuri muuta fyysistä koskettelua kuin pikaiset seksiaktit
- en halua suudella miestä eikä minun tee mieli seksiä hänen kanssaan (mekaanista, tylsää ja miehen tarpeet tyydyttävää), miehen tekee mieli aina
- mies on itsekäs ja vähän lapsellinen, laiska mitä tulee kaikkeen muuhun kuin omaan työhönsä
- miehellä on huono itsetunto
- mies on aikoinaan käyttänyt rankkaakin henkistä väkivaltaa, ei tosin enää pitkään aikaan
 
Vaikea sanoa. Itse en ole lähtenyt, koska suhteessa ei ole mitään suurempaa yksittäistä vikaa tai ongelmaa, vain laimea rakkauselämä ja useimmiten tuntuu kuin olisimme vain toimiva pari kämppiksiä.
Joku kova rakkaudenkaipuu mulla silti on, ja tuntuu ettei tässä suhteessa ole vuosiin paljon tunteet roihunneet... :|
 
oisko aika ottaa parisuhteelle aikaa? kuulostaa vaan siltä,ettäsuhde on arkistunut. ilmeisesti miehen väkivallan olette selvittäneet jo miksi sitä vetää enään peliin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja a:
oisko aika ottaa parisuhteelle aikaa? kuulostaa vaan siltä,ettäsuhde on arkistunut. ilmeisesti miehen väkivallan olette selvittäneet jo miksi sitä vetää enään peliin?

Siksi kerroin kun se vaikuttaa taustalla vieläkin. En varmaan ikinä unohda sitä kaikkea pahaa, jota mies aiheutti aiemmin. Olen käynyt terapiassa ja olisin ottanut mukaan miehenkin, mutta ei häntä kiinnosta.

Aikaa parisuhteelle en edes halua :( Yritän kaikin voimin estää tilanteita, joissa jäädään kaksin miehen kanssa. Hän vain haluaa seksiä. Ja minä en.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no tottakai jäisin:
Jäisin ja pohtisin vakavasti, miksi ihmeessä karsastan seksiä. Ja pohtisin, miksi ihmeessä en ole alkanut selvittelemään asiaa jo aiemmin.

Olen yrittänyt selvittää asiaa vuosia, terapiassa, johon mies ei suostunut tulemaan.

Seksiä on ihan alusta asti ollut liikaa, miehen tekee mieli aina. Sitten sain kuulla olevani outo, kun en saanut orgasmia yhdynnässä. Miehen mielestä minun piti ansaita hänen hyväilynsä. Se aika lailla tuntui pahalta :( Kyllä ne halut siinä aika äkkiä kuolivat. Kaikki se henkinen väkivalta vain lisäsi kuilua välillämme. Enkä saa sitä enää kurottua, vaikka asiat ovat paremmin. Kun ei tee mieli, niin ei tee mieli. En tiedä mikä tähän auttaisi enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
oisko aika ottaa parisuhteelle aikaa? kuulostaa vaan siltä,ettäsuhde on arkistunut. ilmeisesti miehen väkivallan olette selvittäneet jo miksi sitä vetää enään peliin?

Siksi kerroin kun se vaikuttaa taustalla vieläkin. En varmaan ikinä unohda sitä kaikkea pahaa, jota mies aiheutti aiemmin. Olen käynyt terapiassa ja olisin ottanut mukaan miehenkin, mutta ei häntä kiinnosta.

Aikaa parisuhteelle en edes halua :( Yritän kaikin voimin estää tilanteita, joissa jäädään kaksin miehen kanssa. Hän vain haluaa seksiä. Ja minä en.

no sitten on aika puhua miehen kanssa asiasta. Meillä aika vastaava tilanne, tosin siihen liittyi paljon muutakin. lopputulos oli ero,joka kesti muutaman kuukauden. saimme asiat selvitettyä yhteistuumin. Ilman ero aikaa ei mies olisi tajunnut omia virheitään enkä minä omiani.

TOivottavasti puhuminen auttaa eikä tarvitse eroon asti mennä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:
Aikaa parisuhteelle en edes halua :( Yritän kaikin voimin estää tilanteita, joissa jäädään kaksin miehen kanssa. Hän vain haluaa seksiä. Ja minä en.

Sä tarviit asennemuutosta, jos haluat jatkaa suhteessa. Ja seksin haluaminen kahdestaan ollessa vähentyisi, jos pyrkisit huolehtimaan siitä, että seksielämä on kunnossa.

Miehesi kuulostaa sen verta mielenkiintoiselta, että piakkoin sun ei tarvitse ehkä miettiä jäisitkö, koska hän löytää varmasti helposti suostuvamman naisen. Sellaisia miehet ovat. Kannattaa herätä ehkä ennen sitä.
 
Mä varmaan lähtisin.
Mutta mä olenkin mä, ja haluan suhteen, jossa on intohimoa ja jossa kotityöt tehdään yhdessä. Jos toinen ei tee kotona juur mitään, olen äiti sillekkin, niin ei mun tee seksiäkään mieli, ainakaan sen toisen kanssa.
Ja mulla on ollut pitkä suhde, jossa seksi toimi,ja niin toimi kaikki muukin, ei tullut sitä arkipäivää vastaan. Mä lähdin siitä suhteesta siksi, että menneisyys painoi liikaa - ei lyömistä koskaan unohda, henkinenkin julmuus iskostuu syvälle.
 
Olemme olleet välillä 9 kk erossa. Palasimme lapsen takia yhteen. Minä en olisi halunnut silloin. Ihan ok meillä on sen jälkeen mennyt, mutta ei mene viikkoakaan etten miettisi eroa. Näin ollaan menty nyt yli vuosi...
 
Jaahs, lisäkertoilu muuttaa ajatuksiani asioista. Mutta jonkun verran sinulla tuntuu olevan korvien välissä estoja, jotka eivät lähtisi toisen miehen matkassa. Eli vaihtamalla ei paranisi.
 
Mun miehen tekee aina mieli ja vaikka mun ei tee, annan sitä hänelle. Seksiä vähintään 4-5 kertaa viikossa. Minusta tuo ei ole vähän. Minulle se on paljon, kun en halua yhtään. Mutta miehen takia tähän suostun.

Eikä tämä seksi ole ainoa ongelma, en halua edes suudella. Mies ei ole ikinä ollut mikään suutelija ja nyt on menneet viimeiset halut multakin.

Lisäksi ärsyttää olla kotona se, joka nalkuttaa tekemättömistä töistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no tottakai jäisin:
Jaahs, lisäkertoilu muuttaa ajatuksiani asioista. Mutta jonkun verran sinulla tuntuu olevan korvien välissä estoja, jotka eivät lähtisi toisen miehen matkassa. Eli vaihtamalla ei paranisi.

Näitä estoja mietin, että ovatko vain tästä miehestä. Luulen, että ovat. Olen ollut ihan normaalisti haluava ja intohimoa kokeva nainen ennen tätä monissa suhteissa. Olen jo 40 nainen. Tämä on eka kerta, kun ei tee mieli. Välillä kun katselen telkkarista ohjelmia, joissa on intohimoa, tunnen kovaa kaipuuta siihen. Ja halujakin. Mutta en vain saa näitä tunteita miestäni kohtaan.
 
Haluaisin kuulla muiden vastaavissa tilanteissa olevien tarinoita. Miten tästä eteenpäin? Mikä auttaisi, jos terapia ei auta enkä saa miestäkään kai loppuun asti tajuamaan tilanteen vakavuutta.
 

Yhteistyössä