Näitä tekstejä kun oon lukenut niin mulle on tullut olo, että ollaanko me mieheni kanssa ainoita, jotka ei viiletä erikseen ulkona juhlimassa. Niin monessa kirjoituksessa on puhuttu ainakin miesten menoista tai siitä milloin on miehen vuoro ja milloin oma vuoro pitää vapaailta.
Meillä kun ei ole mitään haluja pörrätä ravintoiloissa erikseen tai muutenkaan viettää vapaa-aikaa erikseen. Aina oikein odottaa viikonloppuja, että saadaan viettäää aikaa yhdessä koko perhe. Iltaisin lapsen mentyä nukkumaan teemme miehen kanssa hyvää ruookaa, välillä on viiniä ja sitten aikaa keskusteluille ja saa rauhassa nauttia toisesta. Itselleni ainakin nuo illanvietot ovat hirmu tärkeitä. Välillä sitten tulee joku tuttava pariskuntamme meille syömään ja istumme iltaa niin.
Tuntuu, että viikonloput menisivät pilalle jos jompikumpi olisi illan baarissa ja seuraavan päivän sitten krapulassa. Ja lapsenkin tähden halutaan, että ollaan koko perhe yhdessä illat. Enkä nyt tarkoita etteikö meillä olisi lupaa omiin menoihimme, ei vaan haluta hirveästi tuhlata vapaa-aikaan muuhun kun yhdessäkin voimme tehdä vaikka mitä hauskaa. Usein vapaa-ajat menevät myös mökillä puuhastellessa tai koko perhe jotain harrastaessa tai matkustaessa. Sitten kun lähdemme ravintolaan juhlimaan niin sinne menemme yleensä yhdessä, kun lapsi on on isovanhemmilla yökylässä.Nekin illat tosiaan halutaan jakaa yhdessä, niinkuin tämä koko elämäkin.
Yhdessä ollaan oltu reilut 5-vuotta ja lähemmäs kolmekymppisiä molemmat. Hurja ja villi nuoruus kuitenkin molemmilla takana ja ehkä siksi ei se baarielämä tai muu meneminen enää anna mitään.
Meillä kun ei ole mitään haluja pörrätä ravintoiloissa erikseen tai muutenkaan viettää vapaa-aikaa erikseen. Aina oikein odottaa viikonloppuja, että saadaan viettäää aikaa yhdessä koko perhe. Iltaisin lapsen mentyä nukkumaan teemme miehen kanssa hyvää ruookaa, välillä on viiniä ja sitten aikaa keskusteluille ja saa rauhassa nauttia toisesta. Itselleni ainakin nuo illanvietot ovat hirmu tärkeitä. Välillä sitten tulee joku tuttava pariskuntamme meille syömään ja istumme iltaa niin.
Tuntuu, että viikonloput menisivät pilalle jos jompikumpi olisi illan baarissa ja seuraavan päivän sitten krapulassa. Ja lapsenkin tähden halutaan, että ollaan koko perhe yhdessä illat. Enkä nyt tarkoita etteikö meillä olisi lupaa omiin menoihimme, ei vaan haluta hirveästi tuhlata vapaa-aikaan muuhun kun yhdessäkin voimme tehdä vaikka mitä hauskaa. Usein vapaa-ajat menevät myös mökillä puuhastellessa tai koko perhe jotain harrastaessa tai matkustaessa. Sitten kun lähdemme ravintolaan juhlimaan niin sinne menemme yleensä yhdessä, kun lapsi on on isovanhemmilla yökylässä.Nekin illat tosiaan halutaan jakaa yhdessä, niinkuin tämä koko elämäkin.
Yhdessä ollaan oltu reilut 5-vuotta ja lähemmäs kolmekymppisiä molemmat. Hurja ja villi nuoruus kuitenkin molemmilla takana ja ehkä siksi ei se baarielämä tai muu meneminen enää anna mitään.