H
Hellevi
Vieras
Miesystäväni haaveilee tytöstä/tytöistä (no naisista kuitenkin) kavereiksemme sänkyyn - joku kerta kuitenkin. On kuulemma nuoruudessaan vaimonsa kanssa harrastanut parinvaihtoa eikä siinä sen kummempaa. Tosin mietti nyt, että melkein kaikki he ovat eronneetkin jotka siis harrastivat sitä. Kukapa ei eroaisi.
Olemme 48/50 vuotiaita. Hän seurustellut paljonkin ja etsinyt sitä ""oikeaa"". Sanoo ettei ole mustasukkainen ja toivoo etten minäkään ole. Olin siinä ainoassa ja pitkässä suhteessa - luulisin ja syyttä. Kärsin oikeastaan vain jatkuvasta mieheni matkusteluista ja valehteluista missä oli ja milloin. Paljastui jälkeenpäin aina.
Mietin, että miksipä ei - voisihan sitä kokeillakkin, mutta mistä löytyy tällaisille jo rupsahtaneille ihmisille kuitenkin jotenkin ulkonäöltään siistiä ja mukavannäköistä seuraa ja vielä tervettä!!!
Lehti-ilmoituksissa etsitään kyllä pareja, mutta miten heihin voi luottaa ettei tule aidsia???? Eka päivä se on hirressäkin pahin ja kun kokee niin se on sitten siinä. Yli ei pääse, mutta mitä sitten sen jälkeen toisesta miettii?
Tosin olen hyväksynyt miesystäväni jutut vaikka tuntuivatkin hirveiltä. Hän on ollut ns. maksullinen mies puolisen vuotta joskus 1990 luvulla kun ei muutakaan työtä ollut!!!! Ihmettelen miten on pystynyt. Naisille se on huomattavasti helpompaa.
Hänellä ei oikein toimikkaan ilman pillereitä - sekö syy vielä yrittää jotta jos virkistyisi värkkikin??? Olemme seurustelleet kohta vuoden ja seksiä ei nyt montaa kertaa viikossa ole- valitettavasti.
En oikein ymmärrä kyllä missä mennään. Selvänä hän ei sitten halua jutella koko asiasta? Olen sanonut, että jos hän tuntee sellaisia tyttöjä ja jos he vielä meidät nähtyään - suostuvat niin katsotaan miten käy!!!
Olemme 48/50 vuotiaita. Hän seurustellut paljonkin ja etsinyt sitä ""oikeaa"". Sanoo ettei ole mustasukkainen ja toivoo etten minäkään ole. Olin siinä ainoassa ja pitkässä suhteessa - luulisin ja syyttä. Kärsin oikeastaan vain jatkuvasta mieheni matkusteluista ja valehteluista missä oli ja milloin. Paljastui jälkeenpäin aina.
Mietin, että miksipä ei - voisihan sitä kokeillakkin, mutta mistä löytyy tällaisille jo rupsahtaneille ihmisille kuitenkin jotenkin ulkonäöltään siistiä ja mukavannäköistä seuraa ja vielä tervettä!!!
Lehti-ilmoituksissa etsitään kyllä pareja, mutta miten heihin voi luottaa ettei tule aidsia???? Eka päivä se on hirressäkin pahin ja kun kokee niin se on sitten siinä. Yli ei pääse, mutta mitä sitten sen jälkeen toisesta miettii?
Tosin olen hyväksynyt miesystäväni jutut vaikka tuntuivatkin hirveiltä. Hän on ollut ns. maksullinen mies puolisen vuotta joskus 1990 luvulla kun ei muutakaan työtä ollut!!!! Ihmettelen miten on pystynyt. Naisille se on huomattavasti helpompaa.
Hänellä ei oikein toimikkaan ilman pillereitä - sekö syy vielä yrittää jotta jos virkistyisi värkkikin??? Olemme seurustelleet kohta vuoden ja seksiä ei nyt montaa kertaa viikossa ole- valitettavasti.
En oikein ymmärrä kyllä missä mennään. Selvänä hän ei sitten halua jutella koko asiasta? Olen sanonut, että jos hän tuntee sellaisia tyttöjä ja jos he vielä meidät nähtyään - suostuvat niin katsotaan miten käy!!!
