"Parempi ettei pidäkään vauvaa liikaa sylissä ettei se totu siihen". Voiko vauvaa pitää liikaa sylissä/lähellä?

[mokonen]

Lapsi tulossa ja anoppi keskustelun lomassa sanoi vinkiksi että ei kannata sitten pitää vauvaa kokoajan sylissä ettei se totu siihen ja lopulta ei muualla suostu olemaan kuin sylissä. Onko näin?

Kyllä meille lähihoitajakoulussa opetettiin ettei pientä lasta voi pitää liikaa lähellä. Että kun saa syliä ja turvaa niin paljon kuin tarvitsee, niin uskaltaa myöhemmin ehkä paremmin lähteä etsimään uusia haasteita kauempaa äidistä/isästä kun tietää että aina on syli jonne palata takaisin.

Eli miten on? Oletteko kokemuksen kautta huomanneet kumpi kanta on toiminut paremmin lapsienne kohdalla? Ja kyse nimenomaan pienestä alle vuoden ikäisestä vauvasta (keskustelimme silloin anopin kanssa lapsesta joka oli n. kuukauden ikäinen).

 

["vieras"]

Maalaisjärki on hyvä kaikessa. Ei ne anopin vanhanaikaset opit ym...

 

[zenn]

Pidettiin lasta muutama ensimmäinen kuukausi vain sylissä ja ihokontaktissa 24h/vrk, koska ei muualla suostunut olemaan. Nyt meidän 1v7kk on hyvin itsenäinen, ei vierasta, eikä juurikaan tykkää sylissä olla, käy vain välillä halaamassa ja touhuilee sitten omiansa. Siirrettiin kuukausi sitten omaan sänkyynsä, jossa tykkää nukkua, itseasiassa jopa mielummin kuin meidän vieressä.

Minun kokemukseni mukaan anoppisi väite on täyttä puppua ja uskonkin lapsemme rohkeuden johtuvan siitä, että olemme luoneet lapselle turvallisuudentunteen.

 

[mokonen]

No siis lisään vielä että meinasin anopille tiuskaista että minä kyllä meinaan pitää vauvaani sylissä/kantoliinassa yms jos näin on vauvalla turvallisempi olla ja siihen parhaiten rauhoittuu.

 

[Empuuu]

Yököttävä neuvo.

Lapsi tarvitsee syliä ja läheisyyttä, eikä voi saada niitä liikaa.

 

["vieras"]

Anoppi on väärässä, et voi pitää vauvaa liikaa sylissä.

Nisäkkäät tarvitsevat kontaktia, se on ihan biologinen fakta.

 

[zuku]

Mä kuuntelisin sitä lasta... jos viihtyy rattaissa tai sitterissä ni ok ja antaisin olla myös siinä (meil tämä nuorin on tykänny katsella ympärille sitteristä/rattaista) Vanhin ei taas viihtyny hetkeäkään yksin.

Meil lapset ovat saaneet vauvana paljon syliä ja pyytämättä, mutta myös ovat olleet sitterissä/rattaissa tai lattialla kölliskelemässä sen mukaan miten viihtyvät. Kaikki on lähteny varhain liikkeelle ja olleet sosiaalisia.

 

["vieras"]

Täysin väärässä on anoppi. Asia on aivan päinvastoin. Jos pidät vauvaa lähellä vain ruokinnan ajan, vauva alkaa vaatia sitä "ruokaa" jatkuvasti. Oikeasti siis pyrkii sylin lämpöön mutta tekee sinut hulluksi vaatimalla rintaa koko ajan. Kun vauva saa muutenkin syliä kuin rinnalla, hän tyyntyy paremmin, mahavaivatkin pysyvät pystymmässä asennossa poissa jne.

 

["vieras"]

Lapsi tarvisee syliä ja läheisyyttä mutta motoriikan kehitys vaatii myös sitä että lapsi on lattialla ja opettelee kannattelemaan päätään ja ryömimään.

Tuttava joka on lastenlääkäri oli sitä mieltä että ainakaan sittereitä tms ei tulisi käyttää koska ne passivoivat lasta.

 

[fifiia]

Yksilöllistä.

 

[fortunate]

Mä taas uskon rakentavani lapselleni tervettä itsetuntoa ja hyvää minäkuvaa pitämällä paljon sylissä ja lähellä. Olen kyllä kuullut myös näitä neuvoja, että älä pidä liikaa sylissä ja ei haittaa vaikka lapsi vähän itkeekin (tämän siis aivan ihmeellisissä yhteyksissä) mutta mä en ainakaan noita neuvoja noudata En usko, että kukaan ihminen voi saada liikaa läheisyyttä.

 

[PölyEsteri]

Sehän olisikin kauheaa, jos vauva ihan tottuisi olemaan sylissä. parempi, että tottuu makaamaan yksin sängyssä, ettei ole vaivaksi.:kieh:

 

["..."]

[QUOTE="vieras";24175594]Lapsi tarvisee syliä ja läheisyyttä mutta motoriikan kehitys vaatii myös sitä että lapsi on lattialla ja opettelee kannattelemaan päätään ja ryömimään.

Tuttava joka on lastenlääkäri oli sitä mieltä että ainakaan sittereitä tms ei tulisi käyttää koska ne passivoivat lasta.[/QUOTE]

On totta että sitterit näin tekevät mutta asiallinen käyttö on ok. Sylissä lapsi myös oppii karkea motoriikkaa koska joutuu myötäilemään liikkeitäsi vaikka vain "lepäilisi" käsilläsi.

T. 2 ekaa olleet paljon sitterissä, kävelemään lähtivät 7kk iässä, nuorimmainen ei kertaakaan sitterissä, käveli 8.5kk iässä...

 

[zuku]

Meil nuorin ja vanhin ovat olleet rintalapsia joten sitä myötä on tullu paljon luonnollisesti läheisyyttä. Ovat nukahtaneet joko tissille tai omaan sänkyyn ittekseen. Keskimäinen joka joutui siirtymään 3kk iässä pullolle ja juoda hotkasi hetkessä pullon tyhjäksi on nukahtanu aina syliin.. tai oon opettanu nukahtamaan syliin ni sai siinä samalla sitä samaa läheisyyttä mitä muut on saanu rinnalla

 

[..]

Mä kuuntelisin sitä lasta... jos viihtyy rattaissa tai sitterissä ni ok ja antaisin olla myös siinä (meil tämä nuorin on tykänny katsella ympärille sitteristä/rattaista. Vanhin ei taas viihtyny hetkeäkään yksin.

Näin mäkin ajattelisin. Meidän 8kk on aina viihtynyt jonkin verran myös itsekseen lattialla/sitterissä, joten en syliin ole ottanut jos viihtyy muutenkin. Sitten tietenkin syliin jos vaikuttaa siltä, ettei viihdy.

 

[pidä vaan sylissä]

On meillä kyllä ollut vauvat aina paljon sylissä, kun halunneet. Silti ollut rytmi aika pian (helpot lapset), ruoka-ajat, nukkuma-ajat omissa sängyisse siinä 'sivuvaunussa', jonka täällä kuulin. Siirtyneet myös omiin huoneisiin yösyötön loputtua, koska nukkuneet yönsä hyvin. Imetetty on useampi kuukausi ja yksi täysimetyksellä puoli vuotta, toisille oli pakko antaa kiinteääkin (pojat).
Lapsi saa perusturvallisuuden ensimmäisinä kuukausina ja vuosina. Olen ollut kaikkien kanssa kotona melkein kolme vuotta, riippuen syntymäajasta, syksyllä aloittanut työt ja kesälapsia.

 

["ellu"]

Nuo sylissä pitämättömyydet oli niitä 60- tai 70-luvun oppeja. Aivan huuhaata. Unohda moiset neuvot.

 

[shihtzu]

Kyllä meillä lapset paljon sylissä saavat olla, mutta tuo 8kk ei enää sylissä viihdy, koko ajan pitää olla menossa.

 

[tuut]

Tottakai syliä tulee antaa - mutta ei omasta elämästä tehdä vaikeaa. Eli arjan asiat kuitenkin sun tulee pystyä hoitaan ja kaikkea ei toki vauva sylissä tehdä. Ja vaikka liinassa olis niin mulla ei ainakaan ole kanttia kuumien ruokien kanssa puljata jos lapsi on siinä mussa kiinni.

 

[PölyEsteri]

Kyllähän vanhat ihmiset puhuu, että lapsen kannattaa myös antaa huutaa, niin keuhkot vahvistuu. Onhan näitä, kouluttamattomien ja yksinkertaisten ihmisten juttuja.

 

["huhuu"]

Pidettiin lasta muutama ensimmäinen kuukausi vain sylissä ja ihokontaktissa 24h/vrk, koska ei muualla suostunut olemaan. Nyt meidän 1v7kk on hyvin itsenäinen, ei vierasta, eikä juurikaan tykkää sylissä olla, käy vain välillä halaamassa ja touhuilee sitten omiansa. Siirrettiin kuukausi sitten omaan sänkyynsä, jossa tykkää nukkua, itseasiassa jopa mielummin kuin meidän vieressä.

Minun kokemukseni mukaan anoppisi väite on täyttä puppua ja uskonkin lapsemme rohkeuden johtuvan siitä, että olemme luoneet lapselle turvallisuudentunteen.

Mun tartee tähän kohtaan vetää se toinen ääripää. Meillä kaksi keskoslasta, pikkukeskosina syntynyttä- molemmat siis lähteneet sektiosta suoraan vastasyntyneideteholle (rv32 ja rv28+3). Esikolla pääsin ekana päivänä koskemaan,mutta ei todellakaan ollut syli kunnossa. Vatsa 4. päivänä syntymästä sai hetken olla sylissä, kunnes tila romahti. Ja kuopuksella olin itsekin niin heikossa hapessa (teholla) että koskin häneen vasta 3 päivän päästä syntymästä.

Toki osastolla kenguroin sen minkä sai, mutta yöt olivat "yksin" (osastolla ei saannut olla öisin). Vata kun pääsivät kotiin (1kk ja 1,5kk syntymästä) alkoi sylittely.

Ja tossa ne on. Itsenäisiä olleet aina. Ja kaikkien kanssa toimeentulevia. Eivät juurikaan koskaan vierasta - hyvin avoimia lapsia. Ja iloisa.

Kokonaisuus ratkaisee enemmän, näin uskon.

 

["vieras"]

Eiköhän se ollut entiseen aikaan uskomus, koska äitien oli pakko hoitaa huomattavasti enemmän kotitöitä. Sillä sitten saatiin hyvä omatunto että on pahasta vauvalla jos se kokoajan on sylissä.
Ja sehän ei todellakaan pidä paikkaansa. Vauvan kuuluu olla lähellä.

 

[jassåå]

mä sain anopilta ja miehen mummulta kauheat haukut kun pidin vastasyntynyttä kokoaika sylissä- mulle tuli todella paha mieli, mut pidin pääni ja sylissä pidin silti. Normaali lapsi tuosta tuli, ei tosiaankaan mikään arkajalka/äidin helmoissa roikkuva...

 

[PölyEsteri]

Joidenkin mielestä lasta ei saisi imettääkään, kun sen on nälkä, vaan kellosta katsoen.

 

[Ilostasurua]

Anopin sanoin "Ei se vauva loppuelämää aijo sylissä istua". Eli tarkoitti, että ei voi liikaa sylissä pitää.