parantuuko masennus makaamalla

kuten eräs tuttavani väittää. itse olen toista mieltä. jos olisin makaamaan jäänyt, niin makaisin vieläkin ihan että mitään parantumista olis tapahtunut.

 

Masennus parantuu liikkumalla ja tekemällä väitän mä.

 

kuten eräs tuttavani väittää. itse olen toista mieltä. jos olisin makaamaan jäänyt, niin makaisin vieläkin ihan että mitään parantumista olis tapahtunut.

Vähän se riippuu siitäkin, mkä siihen masennustilaan on johtanut. Käsittääkseni se on sikäli henkilökohtainen ja yksilöllinen prosessi, ettei mitään yleispätevää parannuskeinoa olekaan. Pelkkä pakotettu fyysinen aktiivisuus ei ainakaan tilannetta parnna, sen enempää kuin täysin passiiviseksi heittäytyminenkään.
Eikä se paraneminen ole mikään viikon eikä kahden juttu, siinä saattaa vierähtää vuosi jos toinenkin.

 

Vähän se riippuu siitäkin, mkä siihen masennustilaan on johtanut. Käsittääkseni se on sikäli henkilökohtainen ja yksilöllinen prosessi, ettei mitään yleispätevää parannuskeinoa olekaan. Pelkkä pakotettu fyysinen aktiivisuus ei ainakaan tilannetta parnna, sen enempää kuin täysin passiiviseksi heittäytyminenkään.
Eikä se paraneminen ole mikään viikon eikä kahden juttu, siinä saattaa vierähtää vuosi jos toinenkin.

tiedän. olenhan itse masennuksen sairastanut. mutta jos olisin jäänyt makaamaan. kujten yritin, makaisin varmaan vieläkin. käsityöt ja askartelu pelasti minut. onneksi olin hoitolaitoksessa jossa, saatiin houkuteltya osallistumaan yhteiseen toimintaan.

 

tiedän. olenhan itse masennuksen sairastanut. mutta jos olisin jäänyt makaamaan. kujten yritin, makaisin varmaan vieläkin. käsityöt ja askartelu pelasti minut. onneksi olin hoitolaitoksessa jossa, saatiin houkuteltya osallistumaan yhteiseen toimintaan.

NO ET KYLLÄ OLE EDENNYT

 

En mä ajattele masennuksen paranemista täysin, mutta toimintakykyä ja sitä että sen kanssa pystyy elämään.

Mä ajattelen sitä ajallisesti.
Kyllä ensi alkuun saa makoillakin. Ei silloin saa kiskoa toista lenkille.

Mutta esim.3-6 kk makoilun jälkeen pitää jatkaa elämää. Käydä töissä (jos työttömyys ei ole se masennuksen syy), hoitaa kotia, lähteä ihmisten pariin, harrastaa.

Mun elämä on ollut puoliks kivaa, toinen puoli täyttä sontaa. Mutta kun ottaa ilon pienistä asioista (ja uskoo Jumalaan), niin takaiskut eivät kaada.

 

tiedän. olenhan itse masennuksen sairastanut. mutta jos olisin jäänyt makaamaan. kujten yritin, makaisin varmaan vieläkin. käsityöt ja askartelu pelasti minut. onneksi olin hoitolaitoksessa jossa, saatiin houkuteltya osallistumaan yhteiseen toimintaan.

Joo, itseltäni meni tuon "taudin" kanssa kymmenisen vuotta. Mutta minulla ei ollut muuta lääkettä kuin pahansisuisuuteni ja päätökseni selvitä. Ja koko ajan olin "työkuntoinen", siis paiskin töitä lähes pyöreitä vuorokausia. Siitä vuosikymmenestä en muista juurikaan muuta kuin jatkuvan väsymyksen ja pahan olon, vaikka sen olisi pitänyt olla paras vuosikymmen elämässäni.

 

Joo, itseltäni meni tuon "taudin" kanssa kymmenisen vuotta. Mutta minulla ei ollut muuta lääkettä kuin pahansisuisuuteni ja päätökseni selvitä. Ja koko ajan olin "työkuntoinen", siis paiskin töitä lähes pyöreitä vuorokausia. Siitä vuosikymmenestä en muista juurikaan muuta kuin jatkuvan väsymyksen ja pahan olon, vaikka sen olisi pitänyt olla paras vuosikymmen elämässäni.

Eli sulla oli ns. "korkean toimintakyvyn masennus".

Jotkut pitää sitä vaarallisena ja on totta että liian piippuun ei saa itseä ajaa, mutta en tiedä olisiko sekään ollut hyvä jos olisit sen 10 vuotta maannut. 10 vuotta pois töistä olis jo uusi syy masennukselle.

 

Eli sulla oli ns. "korkean toimintakyvyn masennus".

Jotkut pitää sitä vaarallisena ja on totta että liian piippuun ei saa itseä ajaa, mutta en tiedä olisiko sekään ollut hyvä jos olisit sen 10 vuotta maannut. 10 vuotta pois töistä olis jo uusi syy masennukselle.

Joo, voihan sitä pitää vaarallisenakin, mut en mä tuona aikana ajanut kun kerran vaan rekan alle.

 

Nuha paranee nussimalla, lunssa lutkuttamalla ja masennus makaamalla.
Kysy vaikka lispetiltä.