Paljonko on paljon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mrs H
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No johan on näppylät. Jos jatkuvasti jaksat kiinnittää huomiota miehesi nykyiseen, täysin hallinnassa olevaan ja normaaliin alkoholinkäyttöön, niin eiköhän se kulutus siitä suuremmaksi muutu.

Hellitä sädekehää ja ota iisimmin. Nauti elämästä.
 
MIehesi on siinä ja siinä, rajoilla. Ota kuitenkin rauhallisesti, äläkä ala naputtamaan, se on viimeinen virheesi se.
Pyri ohjaamaan häntä muuhun toimintaan vapaa-aikanaan, yhteisiin harrastuksiin sinun/perheen kanssa.
Tämä on niin herkkä ja arka asia neuvottavaksi, että oikein pahaa tekee, kun haluaisi auttaa/neuvoa, mutta vaikeaa se on.
Käytän itse noin kolme pulloa viiniä, tai yhden kirkasta viikossa ja olen hieman itsekin huolestunut.
En ole koskaan yhtään rokulipäivää krapulan takia viettänyt,
mutta nyt eläkkeellä on kaikki helpompaa tässäkin suhteessa, voi ottaa enemmän, kuin lääkäri määrää.
On hyvä jos/kun miehesi sietää viinaa, ei ole väkivaltainen, eikä örvellä, (norsu lasikaapissa) voit naisen viisaudella ohjailla tilanteita hienovaraisesti oikeaan suuntaan.

Kaiken a ja o on, ettet ala naputtamaan ja moittimaan miestäsi, se voi avata helvetinportit elämäänne.
 
Vai ei saa sanoa kun toisella kohta maksa olalla ja monelta aletaan vaihtamaankin sitä yhteiskunnan piikkiin. Ei kivaa. On se veronmaksajalle kallis lasku, olikso olltu syytä vaimon hiukan naputtaa jos ei mies ymmärrä.
Kun lomalla tajusin etten nähnyt miestä täysin selvänä koko loman aikana, säpsähdin kovasti sitä suntaa mihin meillä mennään. Käytöskin on muuttunut,mutta toki työssä ollaan fiksusti. Onhan se työ, mitä eukosta.
Viikolla menee muuta pullo kirkasta, viiniä viitisen litraa ja kaljapulloja vaihteleva määrä. Näitä pahvikoppaviinejä ei ehdi laskemaankaan ja sitten sanotaan, että minulla pipo piukassa.
Minulla sen vuoksi etten juo.Nyt huomasin autotallissa pari salmiakkikossupulloa tyhjänä ja lähiaikoinan sinne jääneet

Nyt on pyynnöt ja tilanne sellainen, etä minun pitää ostaa tai vuokrata oma koti, lähteä täältä.Se on raskas tapahtumasarja, miten oikein jaksan. Rakastanhan tuota miestä, mutta silti.Mentävä on.
 
Saat kyllä minun luvalla naputtaa, kun noin paljon menee, mutta tee se viisaasti.
Ota kaulasta hellästi halaten ja kerro, että voitaisko ""me, kulta""hieman tasapainottaa tätä Alkon rikastuttamista ja samalla hoitaa terveyttämme, jookos.
 
Yhden alkkiksen kanssa seurustelleena minulla on tiettyjä ehdottomia kriteerejä alkoholin käyttöön. Ei koskaa krapula ryyppyjä eikä dokaamista putkeen useana päivänä. Känni ei ole selitys teoille koskaan, kun viina määrää teot ollaan jo liian pitkällä.

Huolestuttavaa on se jos joihinkin paikkoihin ei voi mennä ja olla siellä juomatta tai yhtää viikonloppua ei voi viettää selvinpäin. Aina perseet olalle juominen on myöskin huolestuttavaa, aikuisen pitäisi pystyä juomaan lasi viiniä tai pullo kaljaa niin ettei siitä tule kimmoke koko illan juomiselle.

Itselläkin menee alkoholia aivan liikaa ja vähentää vois. Päätinkin pitää parin kuukauden nenävalkaisu jakson. Itse syyllistyn viinin lipittämiseen, se on niin kiva ottaa lasi viiniä ruuan kanssa tai illalla yksi lasi punkkua. Pahviset viinipakkaukset on saatanasta, niistä kun ei näy paljonko alkoholia on taas juotu ( kunnon alkkis syyttää aina muita, minä alkoa ).
 
Alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota, koska se on todella paljon vaikeampaa sitten myöhemmin. Ja yleensä tilanne pahenee vaan ajankuluessa ellei siihen kiinnitä huomiota.
Nuori ihminen (alle 30 vuotias) kykenee yleensä juomaan yksilöstä riippuen mainitsemiasi määriä ja hoitaa työt ja muut velvollisuudet ihan hyvin. Ihmiset ovat taidokkaita kehittämään hyvän syyn juomiselleen (rakastamme ruuan laittoa ja samalla nautimme viiniä) se on siten hienompaa eikä tapahdu pelkän alkoholin takia mutta juominen, kun se tapahtuu säännöllisesti ja on määrältään suurkäytön rajoilla on aina vahingollista pitkän päälle, tapahtui se mistä syystä ja miten tahansa.

Itselleen ja perheelleen voi selittää, että eihän tässä ole mistään ongelmasta kyse. Mutta kun aikaa menee ja juominen on säännöllistä, ihminen tottuu siihen ja määrät nousevat koko ajan saman olotilan saavuttamiseksi. Ongelmana on myös se, että alkoholin käyttö rupeaa sanelemaan elämää enenemässä määrin. Viikonloppuisin ei voi lähteä mihinkään, kun ei voi ajaa autolla ja kuntoilla ei voi viikolla eikä viikonloppuna jne...Lapset ihmettelevät, eikö kaikkien ihmisten kotona juoda viikonloppuisin. Monesti lapset eivät halua tuoda kotiinsa kavereita, koska siellä ollaan humalassa tai vaihtoehtoisesti lähtevät itse pyörimään kaupungille, kun ei ole kiva katsoa ""äijää"" humalassa. Lapset myös aistivat vanhempiensa humalatilan huomattavasti voimakkaammin kun mitä me aikuiset oletamme.

Sitten kun ikää tulee lisää (yli 40 vuotta) niin siellä sitten alkaa yleensä näkyä vuosien suurkulutuksen merkit. Viinaa ei kestäkään enää niin kuin nuorena ja alkoholin humalluttava vaikutus alkaa näkymään selvemmin. Alkoholin käytön vuoksi viikonloppu ei toimikaan rentouttavana lomana, jonka jälkeen on mukava mennä töihin vaan se väsyttää entistä enemmän ja viikko tuntuu raskaalta ja odotetaan viikonloppua jolloin voi ""rentoutua"" taas alkoholin voimalla. Seksi menettää merkityksensä, kun siihen ei pöhnässä edes pysty.

Terveys alkaa mennä. Alkoholi vaikuttaa painoon ja verenpaineet nousee. Kummallinen masentuneisuus valtaa mieltä, kun ei jaksa tehdä mitään oikeasti piristävää tai rentouttavaa. Alkoholin käyttö piristää vain alun pienen hetken mutta masentava vaikutus on pitkällinen. On masentavaa huomata, että ei osaa nauttia mistään ilman viinaa ja tajuaa, että viinankaan kanssa elämä ei ole hyvää. Opittua tapaa on vaikea lähteä muuttamaan eikä se ole helppoa mutta se on mahdollista. On todella hienoa, kun vuosien jälkeen huomaa, että elämänsisältöä ja onnea saa siitä, että alkaa arvostamaan itseään ja haluaa antaa itselleen oikeasti hyviä hetkiä. Kuntoilusta saa hyvänolontunnetta ja elämänhallintaa, joka auttaa kohti tasapainoisempaa elämään.
Eli ongelma ei välttämättä ole tässä hetkessä vaan se tulee pikkuhiljaa ja siksi tähän asiaan kannattaa kiinnitää huomiota ja puhua puolison kanssa. Elämästään ja läheisistään välittäminen ei ole tiukkapipoisuuttaa vaan rakkautta.
 
Kysyit ja halusit tietää muiden pariskuntien alkoholinkäytöstä. Kerronpa siis omastamme.

Itse olen ian kaiken ollut absolutisti. Edes teini-iässä en lähtenyt alkoholikokeilujen maailmaan, koska en nähnyt niitä sen arvoiseksi. Äitiäni voisi sanoa alkoholistiksi. Hän ei juo hirveitä määriä ja pitää elämänsäkin suurinpiirtein koossa eikä rasita sukua ongelmillaan, mutta parisuhteissaan viinahuuruissa riitelyt eivät ole mitään harvinaisia ja jokailtainen kalja-annos on saatava. Jopa kun kävi kaukana opiskellessani yökylässä luonani, niin kaupasta piti silloinkin illan kaljat hakea, kun ilmankaan ei voinut olla. Ei silti suostu keskustelemaan aiheesta, vaan väistelee parhaansa mukaan. Ja joskus kun vanhin pikkusiskoni on ollut kylässä, niin on vastaansanomisista välittämättä lähtenyt lähipubiin ryyppäämään, koska 5-vuotiaalle pikkusiskolle oli hoitaja, eikä tämä isompi pikkusiskoni juuri muuta voinut kuin katsoa pienemmän perään.

Isäni taas ottaa silloin tällöin, mutta ei ole alkoholin orja. Seurassa saattaa maistella ja joskus itsekseenkin, muttei sillä juuri koskaan ole negatiivisia sivuvaikutuksia. Fiksua ja kohtuullista käyttöä siis ja erittäin harvoin humalaan asti.

Itse en parisuhteessa katselisi humalahakuista ryyppäämistä. Nykyinen mieheni käyttää alkoholia harvoin ja silloinkin kohtuudella. Nuorempana on kertonut juoneensa ja rellestäneensä enemmän, mutta nyt kolmenkympin tienoilla todennut sen olevan oikeastaan ihan turhaa toimintaa. En rajoita hänen juomisiaan millään tavalla, sillä hän ottaa minun tarpeeni huomioon ihan oma-aloitteisesti.

Toistaiseksi ainoa hetki, kun alkoholinkäyttönsä on minua harmittanut, oli silloin kun yöllä ajoin kotiin sukulaisista, eikä mies ollut ajokunnossa. Itse olin niin väsynyt, että katseen tarkentaminen ja valppaanaolo suorastaan sattui silmiini ajaessa ja silloin tosiaan toivoin, ettei minun olisi tarvinnut olla ainoa ajokuntoinen. Ihan vain, koska koin kolaririskin kasvavan huomattavasti, kun niin kipein silmin jouduin ajamaan.

Lisääntymisprosessi on meillä kesken. Koen miehelläni olevan hyvää potentiaalia isäksi ja kesällä muutumme perheeksi. Eikä minun tarvitse pelätä, että lapsemme oppisi kotoaan huonoja alkoholinkäyttötapoja.

Minusta on huolestuttavaa, jos jollekulle ainoa tapa rentoutua ja purkaa stressiä sekä hoitaa murheitaan on alkoholin kautta. Eihän alkoholi ole koskaan kenenkään ongelmia ratkaissut ja elämäntilannetta parantanut pitkällä aikavälillä. Ihan jokaisen itsensä kannalta toivoisin, etteivät ihmiset niin herkästi pakenisi murheitaan vaan ottaisivat ne käsittelyyn ja yrittäisivät hoitaa ne kuntoon.

Ja jos uskottelee itselleen, että pystyisi kyllä olemaan juomatta jos haluaisi, niin kannattaa tehdä testi. Päätä olla muutama vuorokausi selvänä, mutta jos paheenasi on kotoinen ryyppäys, älä heitä menemään siidereitä jääkaapista vaan anna niiden levätä siellä se muutama päivä. Kuulostele olojasi tuon tauon aikana. Tuntuuko tuskaiselta, laskitko tunteja vai kävikö helposti? Sorruitko kuitenkin? Jos tuottaa tuskaa tai sorrut ennen asettamaasi aikarajaa, niin ole hyvä ja huolestu itsestäsi. Siten teet itsellesi palveluksen.
Tämä kokeilu on hyvä tehdä, sillä miten voit muuten tietää pitääkö paikkansa tämä uskomuksesi siitä, että pystyisit kyllä olemaan ilman.
 
Joku oli löytänyt puoli vuotta vanhan viestini jostain kätköistä... Joten tulin kertomaan nykyisiä kuulumisia.

Joku ketjussa olijoista suositti miehen tuuppimista harrastuksiin yms. Tein näin ja hämmästyttävästi se on toiminut! Aloitin itse ihan tarkoituksella kuntokuurin syksyllä ja sain miehenkin innostumaan. Kävi syksyn pelaamassa futista ja sählyä, nyt talvella lätkää.

Alkoholia käyttää edelleen reippaasti, mutta on mielestäni selvästi ruvennut ajatteleen milloin ja miten. Viikolla todella vähän, koska haluaa päästä porukan mukaan urheileen (hyvä että esim. sählyporukassa on niin vähän väkeä, että kaikki tarvitaan joukkueeseen). Muutaman kerran veti viikonloppuna hirveet lärvit, mutta on itsekin huomannut ettei enää 4-kymppisenä palaudu niin nopeasti kuin aikaisemmin. Sanoo, että itseäänkin harmittaa kun seuraava päivä menee nukkuessa ja miettii milloin tilaisuus on sen arvoinen että haluaa mennä.

En tiedä juoko mies koskaan niin vähän kuin haluaisin, mutta tämä on ollut selvä parannus ja jos pysyy tällaisena niin hyvä niin.

Se harmittaa, kun firmat ostaa joululahjaksi asiakkaille viinaa. Mieskin sai pari viskipulloa. Itse ei osta väkeviä kotiin, mutta kun ovat nyt kaapissa niin tiedän että illalla ""polttaa"" ottaa drinkki telkun ääressä. Jos olet asemassa jossa annat lahjoja asiakkaille niin älä anna viinaa! (pieni saarna, sori)

Teille jotka sanoitte, että vakka kantensa valitsee: no niin valitsee. Mutta kuka ihan käsi sydämellä voi sanoa täysin rakastuneen alkuhuumaassa tenttaavansa toista alkon käytöstä? Ja sitten jättävän miehen sen takia? Olen miettinyt kaikkia muita tuntemiani miehiä enkä silti vaihtaisi miestäni heihin. Olin 30v. kun tapasin mieheni, en siis ihan keskenkasvuinen.

Joka parisuhteessa on jotain ongelmia: ystäväni mies ei juo mutta mollaa vaimoaan joka tilanteessa, arvostelee ja vähättelee. Ei hän silti lähde pois. En tiedä mikä heitä yhdessä pitää, mutta se on heidän suhteensa.

Kiitos vastauksista! Moni varmaan ajattelee, että taas tätä alkokeskustelua, mutta musta on vaan mielenkiintoista kuulla miten muissa perheissä eletään (mussa asuu pieni reality-tirkistelijä).
 
Törmäsin vanhaan kommenttini;-) Huvittavaa, ei ole enää meillä mitään viinavarastoja jäljellä.

Syyllistyin nimittäin vakavaan alkoholin väärinkäytökseen tuossa muutama kuukausi sitten.

Yhden aikas tulisen riidan yhteydessä kaadoin kaikki miehen kalliit viinat viemäriin suutuspäissäni. Mies katseli vieressä ja naureskeli, mokoma.

Seuraavana päivänä nauroimme molemmat.

Nykyään ostettaan ehkä kerran kuussa viinipullo perjantaina ja tyhjennetään se sunnuntaihin mennessä. Tai otetaan viikolla satunnaisesti yhdet oluet ruuan kanssa.

Joskus satunnaisesti tulee mentyä baariin tai bileisiin ja otettua hiukka enempi.

Tosi rajua.
 
hei, tosi hieno juttu!

Hyviä miehiä ei kannata vaihtaa mutta joskus meitä on ohjattava terveellisemmille elämän tavoille. Paras että vierellä on joku joka välittää.

Hyvää uutta vuotta 2006 teidän perheelle.
 
Meillä mies juo keskikaljaa, mäyräkoiran päivässä, eli noin viidessätoista tunnissa. Ei heilu humalassa, ei ole väkivaltainen, vaan mukava, ihana mies. Tosi empaattinen, eläinrakas, auttavainen. Itse en ota lainkaan. Vaikea sanoa mikä on paljon. Joku saattaa tulla känniin pienestä, mun miehestä ei näy että olisi kännissä. Kattelee telkkaria, lukee, tekee kotihommia, ruokkii eläimiä, käy kaupassa ym.
 

Yhteistyössä