Paljonko miehet tekevät kotitöitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Koti.Mies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Koti.Mies

Vieras
Tuli eilen vaimon kanssa puheeksi kotityöt ja niiden jakaminen nykyaikana parisuhteissa. Saatiinpa aiheesta melkein pieni riitakin aikaan. Niinpä kyselisin teiltä jonkinlaista omiin kokemuksiinne pohjautuvaa otosta siitä paljonko miehet teillä tekevät kotitöitä. Minä väitin että on vielä nykyaikanakin paljon parisuhteita joissa mies tekee hyvin vähän tai ei juuri ollenkaan perinteisiä "naistentöitä", eli ruoanlaittoa, siivousta, pyykinpesua ja lastenhoitoa. Vaimoni taas on sitä mieltä (ja toivottavasti on oikeassa) että suuri osa 20-40 vuotiaista miehistä osallistuu jo huomattavalla osuudella kotitöihin.
Taustaksi sanottakoon että itse miehenä vastaan meillä ruoanlaitosta, keittiön siivouksesta, isosta osasta ruokaostoksista, lasten viemisestä harrastuksiin ja olen sen lisäksi paljon lasten kanssa. Ja näiden päälle vielä "miesten työt", remontit, korjaushommat, autonlaitto yms. Vaimolle siis jää pyykkihuolto ja lasten vaatteiden osto, korjaus, esillelaitto yms ja osa siivouksesta. Lisäksi hän hoitaa kaikki yhteydenpidot kouluun, synttärijärjestelyt yms sosiaaliset suhteet. Muuta sitten tehdään sen mukaan mitä kumpikin ehtii.
Minusta jako on ollut ihan hyvä ja kumpikin tekee sitä mikä paremmin luonnistuu ja osa on myös tullut sen mukaan miten pääsemme kumpikin töistä ja kummalla on pidemmät työpäivät (=vaimolla). Nyt vaimo sitten sanoo että on ihan tavallista että mies osallistuu näin paljon. Onko hän oikeassa?
 
Ikäni näet nimimerkistä ja kyllä, meillä mies kyllä tekee näitä ns. naisten hommia. Ns miesten hommia meillä ei hirveästi olekaan kun asutaan kerrostalossa, ei ole autoa ja maksamme mielellämme remppareiskoille jos jotain isompaa täytyy tehdä. Molemmat meistä pärjäävät yhtä hyvin tietotekniikan ja viihde-elektroniikan kanssa sekä pyykki- ja astianpesukoneen sekä tiskiharjan, rätin ja imurin varressa. Minä teen meillä ruoat koska pidän siitä (mies hoitaa jälkisiivouksen ja yleensä tiskaa), kaupassa käydään yhdessä ja samoin pikkurempat pystymme tekemään tiiminä.

Lapsia ei ole, mutta mitä nyt kavereiden elämästä tiedän, niin ainakin kolmekymppisillä on juurikin aivan tavallista, että mies osallistuu kotitöihin, myös näin akkojen hommiin. Erityisesti näin on lapsiperheissä joissa sotkua, tiskiä ja pyykkiä tulee rutkasti. Ehkä ainut tietämäni poikkeus ovat erittäin hyvätuloiset miehet, joilla puoliso on kotona lasten kanssa. Tosin nämä yleensä kantavat kortensa kekoon kustantamalla ulkopuolisen siivoojan, noin niinkun esimerkiksi. Tunnen kaksi tällaista pariskuntaa. Kumma kyllä sama ei päde toisinpäin, eli jos nainen onkin se kiireisempi ja enemmän rahaa kotiin tuova, hän joutuu silti kotona lyömään kädet saveen :)

Vaikea uskoa, että ainakaan kahden vaativissa töissä olevan aikuisen kodissa kotihommat kaatuisivat vain toisen niskaan, jokainen järkevä ihminen havaitsisi sen kohtuuttomaksi ja protestoisi. Jos toinen on vain kotona tai osa-aikaduunissa tai jämptisti 8-16 hommassa, voi olla toisin.
 
Meillä kotityöt jakaantuu varmaan jokseenkin tasapuolisesti, ei olla koskaan laskettu tarkemmin, mut arvellaan vaimon kanssa niiden olevan tasapainossa, kun molemmat osallistuu parhaimpansa mukaan ilman jatkuvaa käskytystä, painostusta tai kiristystä.

Itse teen ruokaa 2/3 osan, tiskaillaan kumpi kerkeää, yhdessä siivotaan viikkosiivoukset niin kauan, että on mökki siivottu, yhdessä kuurataan välillä pesuhuone/sauna. Vaimo pesee enemmän pyykkiä, mutta ei ole harvinainen näky, vaikka minäkin sitä nuppia kääntelen koneen kyljessä.

Pihahommia teemme paljon yhdessä ja vielä enemmän suunnittelemme. Vaimo hoitelee pääasiassa kyllä kukkapuolen, minä hoitelen autoon, vainuun, pojan mopoon kuuluvat asiat, sekä nikkarointiin liittyvät asiat, vaimo maalaa, lakkaa, petsaa, värjää tai muuten visualisoi kappaleita.
 
Minä suunnittelen syömiset, kokkaan arkiruoat ja käyn kaupassa, tosin mies kyllä kesäisin grillaa ja viikonloppuisin osallistuu ruoanlaittoon, kunhan vaan annan tarkat ohjeet, mitä pitäisi tehdä. Jouluna leivotaan piparit, laskiaisena pullat ja vappuna munkit yhdessä. Astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys on jostain syystä jäänyt täysin minulle. Minä pesen ja ripustan pyykit, mies silittää itse omat paitansa. Minä hoidan viikkosiivoukset, mies vahaa lattiat ja jynssää saunan pari kertaa vuodessa. Matot ja ikkunat pestään yhdessä. Autonrenkaiden vaihdon ja nurmikon leikkuun hoitaa mies, puutarhaa hoidetaan yhdessä. Mies ei heittäisi mitään pois, joten kaappien koluamiset ja vanhasta rojusta eroon hankkiutuminen ovat minun tehtäviäni.

Ajallisesti tehdään vuositasolla varmaan suunnilleen saman verran, mutta mies tekee hommia harvemmin, käyttää yhteen tehtävään kauan aikaa ja tekee sen pikkutarkasti. Minä taas teen päivittäistasolla enemmän kuin mies, mutta nämä hommat ovat lyhytkestoisempia ja rutiininomaisempia.
 
Meillä mies tekee aika vähän kotitöitä. Minä esimerkiksi pesen pyykit, tiskaan ja siivoan aina kotona ollessani, tiskiharjaan tai imuriin mies tarttuu vain silloin, kun olen työmatkalla. Pidän kotitöistä ja kotona puuhastelusta nimittäin, ne ovat mielestäni mukavaa vaihtelua omalle leipätyölle.

Myös ruokaa laitan minä hieman enemmän, vaikka mieskin siihen osallistuu. Kaupassa käydään joko yhdessä tai sitten molemmat yhtä paljon, roskat vie lähinnä aina mies (ja meillä roskien kiikuttamista riittää, sillä lajittelemme kaiken mahdollisen). Lamppuja ja sulakkeita en ole koskaan vaihtanut, ikkunat pesemme yhdessä.

Mitäs muuta mahdollista sitä olisi :)

Ikää meillä on 38 ja 45 vuotta.
 
Lapset maailmalla, me vanhat varikset eläkkeellä. Asumme isossa omakotitalossa, joten molemmille löytyy puuhaa.
Jako on aika selvä..mies tekee ns. raskaammat hommat ja minä oikeastaan kaikki siivous, ruoanlaitot, pyykkäykset ym.
Kalat mies perkaa ja minä valmistan ne, samoin riista tuodaan minulle "patavalmiina".
Marjastamme ja sienestämme yleensä yhdessä..ehkä mies hiukan aktiivisemmin.

Aika paljon minä päätän perheemme asioista..mieheni toki isommista, kuten maailmansodista ja muista sen kaltaisista.
Kohtalaisesti on pärjätty tällä mallilla.
 
Kyllä vielä paljon on näitä perheitä että vaimo tekee leijonanosan kotitöistä, ja käy siis myös kokopäivätyössä. Vilkaiskaapa tuttavapiiriinne, jos yhtään tunnette paremmin heidän meininkiä, toteat saman. Tästähän oli ihan joku tutkimuskin tehtynä.

Ehkä lapsettomissa kaupunkilaispariskunnissa on niitä suhteellisesti eniten joissa mieskin tekee muuta kuin makaa sohvalla ja haisee pahalle, mutta kun menet tuonne älvärilähiöön, toteat että siellä se vaimo lykkii ruohonleikkuria, pesee pyykit, tekee ruoan, käy ehkäpä vielä pyörällä kaupassa (vaikka molemmat maksaa autolainaa niin silti se velka-opel on vain miehen käytössä) ym, miehen piereskellessä sohvalla ja ottaen koffia ja syöden einespitsaa ja hampurilaista. Vaikka vaimo tekee ruoan. Tyypillinen ammatti miehellä on dippainssi ja vaimolla sairaanhoitaja.

Naiset! Kun olette tutustuneet uuteen mieheen jonka kanssa suunnittelette vakavaakin, ottakaa selvää onko heppu joutunut tekemään kotitöitä lapsuudenkodissaan. Ellei, edessäsi on raskas, jos ei toivoton savotta.
 
Onhan se niin, että kotityöt ovat mieheltä uhraus. Kannattaa muistaa kiittää miestä, joka tekee kotitöitä; ei se ole mikään itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan näitä kotihiiri miehiä sitten petetään oikein urakalla, että se siitä osallistumisesta. Kyllä liitto kestää paremmin, jos senkin ajan on kuppilassa tai hankkii muuten elämään jännitystä. Valitettavasti loppupeleissä ei ole sillä mitään arvoa laitatko kuppeja astianpesukoneeseen vai ei. Tunne ratkaisee ja tietysti kemia; ne ovat hieman isompia asioita kuin miehen pyykkivuorot.
 
Onhan se niin, että kotityöt ovat mieheltä uhraus. Kannattaa muistaa kiittää miestä, joka tekee kotitöitä; ei se ole mikään itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan näitä kotihiiri miehiä sitten petetään oikein urakalla, että se siitä osallistumisesta. Kyllä liitto kestää paremmin, jos senkin ajan on kuppilassa tai hankkii muuten elämään jännitystä. Valitettavasti loppupeleissä ei ole sillä mitään arvoa laitatko kuppeja astianpesukoneeseen vai ei. Tunne ratkaisee ja tietysti kemia; ne ovat hieman isompia asioita kuin miehen pyykkivuorot.


Just joo. Onhan tuokin selitys krooniselle laiskuudelle!
 
Viimeksi muokattu:
Täällä ollaan sitten toisin päin, nainen on di ja mies sairaanhoitaja. :) Mutta ei nainen silti makaa sohvalla einespitsaa syömässä, miehen juostessa kaikki asiat...

Kotihommat jakautuu aikalailla tasan. Mies on vallannut pyykkipuolen, nainen häärää enempi keittiössä. Joskin mies tekee ruokaa vähintään suhteessa 1:2. Tavaroiden järjestely ja yleinen kaaoksen hallinta jää naiselle, mutta kun lattiapinta on saatu näkyviin, iskee mies ja imuri. Jos paperit halutaan järjestykseen, nainen tekee sen. Lavuaarin reunoille kerääntynyttä likaa ei mies näe, joten nainen siivoa sen sekä muutoinkin pesutilat.

Lattioiden ja ikkunoiden pesu on usein naisen harteilla, joskin nämä hommat on ihan kätevä ulkoistaa taskurahaa kerjääville lapsille. Pölyjen pyyhkiminen on miehelle aivan vieras käsite. Auton siivous on miehen hommaa kun hänellä on kätevästi pääsy näppärään pesupaikkaan, mutta muutoin "miestenhommia" tehdään samaten yhdessä. Nainen tykkää lumitöistä, mutta ei kiipeä katolle. Pihalla hääräävät molemmat. Mies vaihtaa talvirenkaat, nainen voi hoitaa kevyemmät kesärenkaat.

Mutta vaikka työt aikalailla tasan menevätkin, niin yksi asetelma ei muutu: Nainen motkottaa siivoamisesta, joskin koittaa parhaansa mukaan myös muistaa kiittää.

Huumori helpottaa arkea, mutta voisi olla vähän vähissä jos kaikki hommat kaatuisivat vain toisen niskaan. Kyllä minä toivon, että mikäli pariskunnassa molemmat puoliskot tekevät töitä ja hoitavat talon ulkopuolella asioita, niin kotihommat jakautuisivat jotenkin tasan. Ei se tarkoita naisten töiden jakamista tasan, vaan kaikkien töiden jakautumista. Miten kukakin sen sittten haluaa jakaa. Mielenterveys ja parisuhde pysynee paremmalla tolalla. :)
 
Onhan se niin, että kotityöt ovat mieheltä uhraus. Kannattaa muistaa kiittää miestä, joka tekee kotitöitä; ei se ole mikään itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan näitä kotihiiri miehiä sitten petetään oikein urakalla, että se siitä osallistumisesta. Kyllä liitto kestää paremmin, jos senkin ajan on kuppilassa tai hankkii muuten elämään jännitystä. Valitettavasti loppupeleissä ei ole sillä mitään arvoa laitatko kuppeja astianpesukoneeseen vai ei. Tunne ratkaisee ja tietysti kemia; ne ovat hieman isompia asioita kuin miehen pyykkivuorot.

No voi tuuteli soikoon, mulle sellanen kotihiiri mies ja heti, vaalisin ja palvosin sitä ja antasin runsaasti tussua sille, en muille.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä vielä paljon on näitä perheitä että vaimo tekee leijonanosan kotitöistä, ja käy siis myös kokopäivätyössä. Vilkaiskaapa tuttavapiiriinne, jos yhtään tunnette paremmin heidän meininkiä, toteat saman. Tästähän oli ihan joku tutkimuskin tehtynä.

Ehkä lapsettomissa kaupunkilaispariskunnissa on niitä suhteellisesti eniten joissa mieskin tekee muuta kuin makaa sohvalla ja haisee pahalle, mutta kun menet tuonne älvärilähiöön, toteat että siellä se vaimo lykkii ruohonleikkuria, pesee pyykit, tekee ruoan, käy ehkäpä vielä pyörällä kaupassa.

Vai vielä kaupunkilaispariskunnissa? Just tollasta landelaisten ennakkoluulosuutta, ei ees oman maan kansalaisia siedetä.

Mä teen kaikki kotityöt (imuroin, pesen pyykit, teen kotiruokaa, käsinpesen tiskit)sekä vaihdan sähkölamput, putsaan viemärit keittiöstä ja saunasta ja ajan nurmikon. Eikä lapsia oo juu.

Lisäksi maksan kaupassa vuorollani ruuat, maksan oman osuuteni pankkilainoista, asunnosta.
 
Viimeksi muokattu:
Vai vielä kaupunkilaispariskunnissa? Just tollasta landelaisten ennakkoluulosuutta, ei ees oman maan kansalaisia siedetä.

Mä teen kaikki kotityöt (imuroin, pesen pyykit, teen kotiruokaa, käsinpesen tiskit)sekä vaihdan sähkölamput, putsaan viemärit keittiöstä ja saunasta ja ajan nurmikon. Eikä lapsia oo juu.

Lisäksi maksan kaupassa vuorollani ruuat, maksan oman osuuteni pankkilainoista, asunnosta.


Niin, minä siis olen kaupungista kotoisin. Mieheni on maalta kotoisin mutta asumme kaupungissa, miksi ihmeessä vaihtaisimme maalle kun emme siellä viihdy.Niin paljon rientoja kaikkea kivaa, eli meille sopii kaupunki-asuminen. Tämä oli off topikkia kylläkin.

Kyse oli muiden siivoamisista.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se niin, että kotityöt ovat mieheltä uhraus. Kannattaa muistaa kiittää miestä, joka tekee kotitöitä; ei se ole mikään itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan näitä kotihiiri miehiä sitten petetään oikein urakalla, että se siitä osallistumisesta. Kyllä liitto kestää paremmin, jos senkin ajan on kuppilassa tai hankkii muuten elämään jännitystä. Valitettavasti loppupeleissä ei ole sillä mitään arvoa laitatko kuppeja astianpesukoneeseen vai ei. Tunne ratkaisee ja tietysti kemia; ne ovat hieman isompia asioita kuin miehen pyykkivuorot.


Ei tarvitse kiittää miestä erikseen, mutta kiitos voi kuulua arjen tapoihin m o l e m m i n puolin kuten meillä. Jos miehellä on koti, ovat miehellä myös kotityöt, siinä kuin naisellakin.

Kumpikin voi toki tehdä mistä eniten tykkää ja ne duunit mistä kumpikaan ei eritoten välitä, jaetaan tasan. Meillä esim. minä tykkään silittää pyykit, mies taasen haluaa imuroida. Silloin kun on raskaampia pihatöitä jotka sujuvat mieheltä tehokkaammin, teen niinä päivinä mielelläni enemmän näitä kodinhoitojuttuja.
Näin se käy, ja loisen kanssa en elämääni jakaisikaan. Tunne, kemia ja tasapuolisuus kotitöissä ratkaisevat.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Voi voi sentään, taidan olla poikkeava nuori.
Minä kun silitän vaatteeni, paitanikin oikeassa järjestyksessä. Käyn kaupassa, pesen ikkunoita, huollan auton pikkuhuollot (isommat teetän..... huollot). Pesukoneet ovat kovin tuttuja, samoin puiden polttaminen pönttömuurissa ja keittiön hellassa.
Käyn itse vessassa, ajan itse venettäni ja käyn vielä töissäkin.
Katson vessan peiliin ja huomaan että siinähän on ihan kiva kaveri. Tulen hyvin itseni kanssa toimeen, uskallan jopa elää yksin talossani.
 
Melko järkyttävää on lukea tätä viestiketjua ja todeta että en sittenkään ole heikko jos välillä vähän väsyttää...voi jumalauta! meillä mies ei tee mitään kotitöitä. kaapista löytyy aina puhtaat vaatteet eikä paskaan huku muutenkaan. Itse en voi sietää jos on likaista/sotkuista. Nyt keskustellaan kiihtyneesti siitä tuleeko meille astianpesukone vai ei, kun hyvin pärjätään ilmankin miehen mielestä.Lastakaan ei liiemmin hoida. Jepjep mutta kaipa se on niin että jokainen osansa valitsee! mutta vielä koittaa päivä kaunis...
 
Vieläkö vuonna 2010 on ns. miesten ja naisten työt? Meillä tehdään hommat yleensä kimpassa niin hoituu hommat nopeasti alta pois. Isäni ei varmaan koskaan ole tehnyt näitä "naisten töitä", mutta mitä olenkin moderni mies joka tekee ruokaa, pesee pyykit ja siivoaa...
 
Minä kun olen sairaspäivärahalla ja siis kotona koko ajan hoidan siivoukset, pyykit, tiskit sekä viikolla ruanlaitonkin.
Siivoon ihan mielellään viikolla aamupäivisin kun jään yksin kotiin. Meitä on nyt täällä neljä kotona.
Mies hoitaa lämmityksen ja viikonloppusin tekee ruan sekä pienet remonttityöt jos niitä on.
Mies on eläkkeellä mutta käy siitä huolimatta töissä. Ite jään työkyvyttömyyseläkkeelle marraskuun alusta.
 
Eikös se ole suurinpiirtein tasajako, jos mies käy kaupassa ja ostaa ruuat, sun muut serlat ja vessapaperit, valmistaa aamiaiset ja päivälliset. Nainen huolehtii kodin tekstiileistä. Viikottainen ulkoistettu siivoaja imuroi ja luuttuaa.

Tietenkin mies tekee myös perinteiset "miesten hommat": kolaa pihatien talvella, leikkaa nurtsit, korjaa lasten polkupyörät, teippaa lätkämailat ja terottaa luistimet. Vaihtaa lamput ja sulakkeet sekä aukoo tukkoiset viemärit, ja maksaa talouteen tulevat laskut ja lainanlyhennykset.

Silti valitetaan, että mies ei osallistu kotihommiin!
 
Vieläkö vuonna 2010 on ns. miesten ja naisten työt? Meillä tehdään hommat yleensä kimpassa niin hoituu hommat nopeasti alta pois. Isäni ei varmaan koskaan ole tehnyt näitä "naisten töitä", mutta mitä olenkin moderni mies joka tekee ruokaa, pesee pyykit ja siivoaa...

Olet fiksu mies, GSP:)
Meillä myös isäni teki eläessään ns. kotitöitä (-25 syntynyt) Tiskasi, laittoi arkenakin ruokaa, siivosi. Näin etenkin molempien ollessa eläkkeellä. Työikänsä elivät pienviljelijän arkea, siinä kaiketi äidillä oli vastuuta enempi sisätöistä, mutta muistan että silloinkaan ei "naisten-ja miestentöitä" meillä erotelu jyrkästi.
Siis hyvä malli jo kotoa, ja nyt on upeaa kun oma aviomies jakaa arjen kotityöt kanssani tasapuolisesti.
 
Viimeksi muokattu:
exä, ikä kolmenkymmenen kieppeillä, ei juuri tehnyt kotitöitä. Joskus laittoi ruoan ja pyynnöstä saattoi imuroida. Tiskannut ei millään, kun asiasta mainitsin muutaman kerran niin osti tiskikoneen.
 

Yhteistyössä