Paljonko 8v voi olla yksin? Ihmettelen vaan...

["vieras"]

Minusta tuo kuulostaa ihan kamalalta. Ja äiti ei selvästikään ymmärrä, että tuo lapsihan on ihan heitteillä. Itse joutuu etsimään itselleen "hoitopaikan" koulun jälkeen. Silloin tällöin yksin olo voi olla jännää ja kivaa, muttei kyllä jatkuvasti. Vaikea tuohon varmaan on puuttua, kun ei äiti itse tajua.

 

[Keittiönoita]

Niinkun joku sanoin, riippuu ihan lapsesta. Itse olin aina koulun jälkeen yksin kotona, kunnes vanhemmat tulivat kuuden aikoihin kotiin. Harvoin sitä yksin oli sitä aikaa, vaan kavereiden kanssa, ja ihan sama olisi ollut, vaikka vanhemmat olisivat olleet kotona. TUon ikäisenä sitä mielummin leikkii kavereiden kun vanhempiensa kanssa.

Näinpä. Mun äitini oli kotiäiti, mutta koulun jälkeen söi välipalan, teki äkkiä läksyt ja sitten kavereiden kanssa pihalle leikkimään, kunnes huudettiin illalla kotiin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23012874]Meillä saattaa olla kohta tuo tilanne, jos vaihdan vuorotyöhön. Se tietää paljon iltoja, jolloin töistä pääsee vasta klo 22. Kun mieskin on illat töissä, lapset joutuisi olemaan todella paljon kahdestaan. Vaan minkös teet, töissä on käytävä.[/QUOTE]

Miksi vaihdat vuorotyöhön, ajattelisit lapsiasi????

 

[ssssss]

[QUOTE="vieras";23013217]Minusta tuo kuulostaa ihan kamalalta. Ja äiti ei selvästikään ymmärrä, että tuo lapsihan on ihan heitteillä. Itse joutuu etsimään itselleen "hoitopaikan" koulun jälkeen. Silloin tällöin yksin olo voi olla jännää ja kivaa, muttei kyllä jatkuvasti. Vaikea tuohon varmaan on puuttua, kun ei äiti itse tajua.[/QUOTE]
Moni lapsi tulee tuon ikäisenä ihan hyvin toimeen, toiset taas eivät. Riippuu paljon siitä, miten lapsi on kasvatettu ja miten omatoiminen ja reipas lapsi on ja millainen yleensäkin on hänen perusturvallisuudentunteensa. Omassa lapsuudessani oli ihan normaalia olla koulun jälkeen "yksin" monta tuntia kotona, kaikki kaveritkin olivat ja näiden kavereiden kanssa sitä aikaa vietettiin. Tottakai jos lapsella on huono itsetunto, epävarmuutta, pelkoa tai muuta arkuutta, niin yksinolo on varmasti vaikeaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23013247]Miksi vaihdat vuorotyöhön, ajattelisit lapsiasi????[/QUOTE]

Siksi, että tällä hetkellä teen pelkkää yövuoroa, kuten olen tehnyt jo viimeiset puolitoista vuotta. Vaihdoin yötyöhön ihan lapsia ajatellen, näin olen päivisin kotona. Mutta, eihän jatkuva yövalvominen terveellistä ole. Mullakin jo alkaa vaikuttaa terveyteen liian vähäinen nukkuminen, joten ihan omaa terveyttäni ajatellen en voi tätä jatkaa enää kovin kauan. Olen hoitoalalla, joten meille kuuluu vuorotyö.

Mies ei voi omiin työvuoroihinsa vaikuttaa. Ensi syksyyn yritän vielä sinnitellä, mutta sitten todennäköisesti lopetan pelkän yön teon. Lapset on silloin 13 ja 9-vuotiaat. Minkäs teet.

 

[tuttua]

Samoin on meidän tuttavapiirissä yhdessä perheessä. Lapsella tuskin on laitettu edes ruokaa valmiiksi kotiin, on aina nälöinen kun koulun jälkeen tulee meille. Ei soitella yleensä ees perään kun vanhemmat tulee kotiin vaan lapsi saa olla milloin missäkin kaverilla ja syödä siellä, ikää siis 8v.

 

["Minä"]

Ei kahdeksanvuotias saa olla yksin kotona. Sehän meilläkin on ollut murheena, mutta pakko on lapsen ehdoilla mennä ja järjestää omat asiat. Kymmenenvuotiaana luulen että voisi olla yksin kotona jonkin aikaa, mutta se nähdään sitten. Eikä mitään pumpulikasvatusta. Ja kuitenkin jokainen perhe tekee omat rajansa, meillä ne ovat olleet nämä.

 

["mimi"]

mull asama edessä..yh olen ja päivätöitä en ole ainakaan vielä löytänyt..jos vuorotyöhön joudun niin ensi vuonna ekalukan aloittava joutuu yksin lähtemään kouluun kun minulla aamuvuoro 6v. lapsi kyseesä( täyttää vasta joulukuussa 7) ja iltapäiväkerhon jälkeen iltavuoron aikaan pistän minne?..kotona myöskin silloin 11 v .eivät oikein voi kadestaan olla mutta mistä palkkaan hoitajan vaikka vuorotyössä olisin niin vuokra ja muu eläminen vievät jo hirmuosan palkasta.

miksi eivät voi kahdestaan olla? teenkö jotain väärin kun meillä ovat.

 

["äitipuoli"]

Meillä poika joutui olemaan paljon yksin koulun jälkeen. Mies tuli töistä kotiin vasta klo 18 ja itse opiskelin+työskentelin joten tulin vasta klo 20 kotiin. Poika oli ip-kerhossa, mutta joka päivä yksin kotona tunnin verran sen jälkeen. Tunti nyt ei kovin pitkä aika ole, mutta se, että viikolla ei ehditty juurikaan pojan kanssa aikaa viettämään, alkoi näkyä pojan käytöksessä (läksyt jäi tekemättä, koulussa villiintyi ja villitsi muita, ei tullut suoraan kotiin kerhosta) Tein kovan päätöksen (taloudellisesti) ja lopetin työt.

Tosi tiukkaa on, mutta paras ratkaisu tähän tilanteeseen. Ei ole tuon ikäisen tarkoitus viettää aikaa ilman vanhempia noin kauan. Lapsi on lapsi eikä mikään miniaikuinen.
Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla olisi mahdollisuutta tehdä samaa kuin me, miehelläni on kuitenkin vakituinen työ ja jotenkin tullaan toimeen hänen palkan varassa. Yksinhuoltajana ei varmaan muu auttaisi.. Kyllä kuitenkin itse kyselisin pojan kavereiden vanhemmilta, oisko mahdollisuutta silloin tällöin pojan siellä aikaa viettävän.

 

[juu ei]

Minusta olisi ok, jos joku kysyisi suoraan ja rehellisesti, että miten usein voi tulla ja sopiiko ja esim. tarjoudutaan korvaamaan ruokaa ym. niille, jotka ovat tehneet taloudlelisesti rankkoja ratkaisuja ja elävät esim. yhden palkalla.

Mutta se, että itse vaan ollaan töissä ja odotetaan lapsen itse menevän jonnekin vaan ja kuvitellaan että ei ole mitään vaivaa tai haittaa muille. Itse kuitenkin ollaan muka väsyneitä töistä eikä vieraita kersoja haluta nähdä kilometrin säteellä viikonloppunakaan. Ja omasta ei ole koskaan mitää vaivaa muille.

Tällaisten ei kannattaisi lapsia tehdä. Nämä lapset ovat hyvin usein kiusaajia. Kadehtivat niitä, joilla vanhemmat ovat kkotona enemmän.

 

[isoäiti mölykylästä]

entä ne kahdeksan vuotiaat jotka on toisella luokalla. päivähoitoahan ei enää silloin saa. kyllä silloin joutuu olemaan aika paljon yksin kun vanhemmat on töissä.

 

[juu ei]

[QUOTE="Manna";23012975]Maailma on vissiin aika paljon muuttunut siitä kun minä olin lapsi. Silloin oli hyvin yleistä että ekaluokkalaiset tuli koulusta kotiin ja joutuivat monta tuntia odottaa ennenkuin vanhemmat tuli kotiin. Mullakin vanhemmat tuli kotiin kuuden-seitsemän aikaan. Itse lämmitin ruokaa ja tein läksyt jne. Kaikilla kavereilla sama juttu. En kyllä koe, että mitään traumoja olisi jäänyt. Musta tuntuu, että nykypäivänä holhotaan ihan liikaa.[/QUOTE]

ei omassa lapsuudessa ollut saleja, joissa äidit olisivat käyneet, tai edes isät. eivät aikuiset harrastaneet.
Lisäksi työajat olivat kohtuulliset, työmatkat lyhyemmät, asuinalueet olivat heterogeenisempia, eli samalla alueella asui monenalaisia perheitä. Nykyään lapsiperheiden alueita, joissa ei esim. eläkeläisiä ole, ja lapsiperheelliset eivät välttämättä jaksa ilmaiseksi vahtia vielä toisten lapsia, kun omien kanssa selvitään juuri ja juuri.