Palasin hoitovapaalta töihin ja en ehdi tehdä edes "pakollisia" kotitöitä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hidas"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Hidas"

Vieras
Olen ollut nyt 2 viikkoa töissä ja mies hoitovapaalla. Näin olisi tarkoitus jatkaa 4 kk kunnes minä jään takaisin hoitovapaalle. Tuntuu, että olen ihan väsynyt jatkuvista lyhyistä yöunista ja koti on kuin pommin jäljiltä, pyykkiä kerääntyy isot kasat jne.

Nyt siis hyviä vinkkejä millä saan ajan riittämään? Suurin ongelma taitaa olla se, että lapsi menee nukkumammsn noin klo 21-22 ja minulla on herätys klo 6. Tuntuu, että minulle ei riitä yöunet vaikka olen päättänyt että teen kotitöitä pelkästään niin, että olen nukkumassa klo 24 ja loput saa jäädä seuraavaan päivään. Mutta meneehän siihenkin aikaa kun käy suihkussa, tiskaa käsin tiskattavat mitä on kerääntynyt päivän aikana ja tekee seuraavan päivän ruuat eli aikaa muille kotitöille jää todella vähän jos ollenkaan. Esim. täällä ei ole imuroitu kokoaikana kun olen ollut töissä kun lapsi pelkää imuria ja mies ei tietenkään voi olla lapsen kanssa tai imuroida koska on jo päivän ollut lapsenen kanssa. Samoin kaupassa käyminen tuntuu verottavan ison osan alkuillan tunneista vaikka siihen ei menekkään kuin reilu tunti.

Todennäköisesti asia helpottuu kun lapsi kasvaa ja hänen kanssaan voi yhdessä tehdä kotitöitä. Nyt on selvästi ollut lapsellakin totutteluvaihe siihen, että minä en olekkaan kokoaikaa kotona. Illat haluaa pitää minut aivan kokoajan näköpiirissä ja jos keskityn johonkin muuhun kuin hänen huomioimiseen haluaa välittömästi syliin. Tottakai minäkin haluaisin viettää kokoillan lapsen kanssa mutta nämä tekemättömät kotityöt ärsyttävät. Aikasemmin tein ne lapsen päikkäriaikasn mutta nyt se ei tietenkään ole mahdollista.
 
Todennäköisesti asiat helpottuu, kun mies huomaa, että ai niin, kotitöitäkin pitäisi tehdä päivän aikana. Älä nyt hyvä ihminen yötä myöten niitä tee. Miehelle ei vielä ole välähtänyt, mitä hänen pitäisi tehdä, kaksi viikkoa mennyt, pian hän tajuaa toivottavasti ja sinäkin tietty nätisti huomautat. :)
 
No ekaksi: kaksi viikkoa on todella lyhyt aika, jotta löytäisi hyvän rytmin. Meillä on yleensä mennyt pari kuukautta, kun arjen on saanut luonnollisesti pyörimään.

Toiseksi: miksi helkkarissa sinä työpäivän päätteeksi vielä kokkaat, tiskaat, siivoat, pyykkäät ja käyt kaupassa? Kait se mies nyt pystyy päivän aikana tekemä ainakin suuremman osan niistä kotitöistä? Esim. lapsen päikkäreiden aikaan....
 
Olen koittanut miehelle sanoa nätisti, että tekisi edes jotain pientä ivän aikana, auttaisi minua vaikka illalla tai kävisi ruokakaupassa mutta vastaus on aina sama "en todellakasn ala siivoamaan/ käymään lapsen kanssa kaupassa".
 
Voi herranen aika sentään.

miehesi on kotona, miehesi homma on tehdä myös kotitöitä.
nyt puhutte vakavasti

kuka teki kotityöt kun sinä olit hoitovapaalla. Älä vaan sano, että sinä teet teillä kaiken ja passaat ukkoa
 
Okei, muista sitten sanoa samalla tavalla kun mies palaa töihin ja sinä jäät kotiin: mies hoidakoon sitten töiten lisäksi myös siivoukset ja kaupassa käynnit!

Oikeesti, mistä te sellaisia miehiä löydätte?????????
 
Miehen on pakko tiskata ja käydä kaupassa, eihän tuosta pitemmällä aikavälillä tule mitään vaan poltat itsesi loppuun.

Äläkä suostu tekemään ruokaa valmiiksi, kyllä nälkä pistää miehelle pakon (jos se mies ei sit karkaa joka päivä syömään huoltsikalle tai hampurilaiselle). Mun mies ei ole luonnostaan mikään kokki, koskaan ei ole lapsuudenkodissaan joutunut tekemään ruokaa, mutta kun olen kirjoittanut sille reseptin ja kertonut missä on ruoka-aineet niin on työpäivän jälkeen ruoka ollut tehtynä.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä. En sitten niin mitenkään. Miksi ap suostut olemaan moinen lapanen ja kynnysmatto? Ja kehtaat sitten vielä mennä ja valittaa?

Sanot ukolle, että rätti käteen sillä aikaa, kun lapsi nukkuu ja piste. Sä olet miehesi vaimo, etkä äiti, jonka tehtäviin kuuluu suunnilleen se miehen perseen pyyhkiminenkin. Aikuinen ihminen kykenee siivoamaan sekä omat, että lapsensa jäljet.
 
  • Tykkää
Reactions: nedra
Huoh.....ensinnäkin nyt heti ja samantien jätät tuon yö kukkumisen ja menet ajoissa nukkumaan. ET tee hullunlailla kotitöitä oman työpäiväsi jälkeen vaan nautit olostasi lapsen kanssa. MIEHELLÄSI ON KOKO PÄIVÄ AIKAA TEHDÄ KOTITYÖT KUN SINÄ OLET TÖISSÄ!!!!!!!Eiköhän jossain kohtaa huomaa kun ei ole puhtaita tiskejä tai vaatteita, että jotain EHKÄ pitäisi tehdä!!!!
 
Palaan itsekkin työelämään hoitovapaan jälkeen kohta ja mies aloittaa siitä kesäloman,saavat muksut olla vielä kesän kotona,tiedän jo että täällä on siistimpää kuin minun kotona ollessa ja siis meillä on neljä lasta,kaksi koululaista ja kaksi hoitoikäistä. Ihan oikeasti,et sinä ole mikään kotipiika,kyllä miehenkin on kannettava oma kortensa kekoon.
 
Kurja tilanne! Meillä ainakin joutuu jatkuvasti käymään näitä "kehityskeskusteluja" ja parisuhde on kyllä ollut sellaisella koetuksella lapsen syntymän jälkeen ettei ikinä uskoisi! Oma mokahan se on kun ottaa itsepäisen miehen ja kyllä se välillä kaduttaakin just sillä hetkellä kun homma ei toimi alkuunkaan...

Jos puhuminen on hankalaa ja menee väittelyksi olen joskus kirjoittanut lapun missä selitän asiani hyvin selkeästi. Raukkamaista tai ei, olen välillä halunnut, että puidaan asioita kolmannen osapuolen kanssa. tällöin sen on oltava vaikka miehen perheenjäsen tai kaveri (tyyliin "miten te ootte ratkaissu tän, onks teillä ollut tällaista jne")

Voimia, pyydä apua ja ratkaiskaa tilanne ettet uuvu ja koko perhe kärsi kireydestä liian kauan! Ja ole armollinen itsellesi: kaikilla on joskus vaikeaa
 
Millainen järjestely teillä oli silloin kun sinä olit kotona ja mies töissä?

Jätit kaikki kotityöt, ruuanlaitot yms miehelle ja miehen tultua töistä et enää edes hoitanut lasta koska olit tehnyt sitä jo koko päivän?
 
"minä,", oliko tuo viestisi tarkoitettu ap:n miehelle? :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Hidas";29988701]

Tottakai minäkin haluaisin viettää kokoillan lapsen kanssa mutta nämä tekemättömät kotityöt ärsyttävät. Aikasemmin tein ne lapsen päikkäriaikasn mutta nyt se ei tietenkään ole mahdollista.[/QUOTE]
Toimitteko molemmat lapsen kanssa niin, että kotitöitä voi tehdä vain silloin, kun lapsi nukkuu? Sellainen systeemi ei toimi käytännössä, vaan kotitöitä on pakko tehdä myös lapsen valveilla ollessa.
 
Tästäkin ois ehkä pitäny keskustella etukäteen.
Mutta teillä on vasta totutteluvaihe menossa, aika ressaavaa oli meilläkin alkuun kun piti kesken työpäivän soitella kotiin ja miettiä mitä nyt lounaaksi tekevät jne. Sitten tajusin että ei se kuulu mulle, kyllä ne aina jotain ruokaa keksii. Kotona vetovastuu ja ruokapuolen yms suunnittelu kuuluu sille joka siellä kotona on. Ei ne munkaan miehen pöperöt aina hääppösiä oo mutta mielellään niitä syö jos pääsee töistä tullessaan suoraan valmiiseen ruokapöytään.

Toki teidän kannattaa viikonloppuisin yms laittaa yhdessä isoja annoksia ruokaa josta riittää sitten vaikkapa keskiviikkooon asti. Niin miehen pitää selvityyyä enää kahden päivän ruoanlaitosta.

Jätät nyt vaan ne pakollisetkin kotityöt tekemättä ja annat miehen huonata että pakko on jotain tehdö jos haluaa saada puhdasta vaatetta päälle jne.
 
Onko miehesi mielestä oikein, että sinä joudut tekemään kotitöitä yötä myöten? Vai eikö hänen mielestään vaan tarvitsisi niin paljon siivoilla yms.?

Jos on kovin erilaiset siisteysstandardit, ei minusta voi vaatia toista omia tiukempia vaatimuksiaan toteuttamaan. Vaan olisi parasta relata, tinkiä siisteydestä tuollaisena aikana, kun kotitöihin ei vaan voi käyttää niin paljon aikaa. Mutta ihan oikeasti pakolliset kotityöt miehen pitäisi pystyä suurimmaksi osaksi tekemään päivän aikana. Toki hänellä on nyt varmasti totuttelemista uuteen tilanteeseen eikä heti alkuun välttämättä osaa lapsen kanssa hommia tehdä, mutta pikkuhiljaa pitäisi homman mennä oikeaan suuntaan.

Lähde iltaisin vaikka lapsen kanssa ulos, niin ei tarvitse katsella sekaista kotia, jos se häiritsee. Ja et tingi yöunistasi, vaan menet nukkumaan vaikka saman tien kun lapsi. Mies siellä sotkun keskellä, ilman puhtaita asioita ja vaatteita joutuu päivät elämään, ehkä häntäkin alkaisi jossain vaiheessa tilanne häiritä ja tekisikin jotain. Nyt hänen ei tarvitse.
 
Lapsen unirytmiäkin voisi koittaa muuttaa niin että jos on nyt vielä nukkunut kahdet päiväunet, nukkuisi vain yhdet ja jos vain yhdet niin aikaistaisi/lyhentäisi niitä. Lapsen nukkumaanmenoaika on ihan liian myöhään. Mies ja lapsi aamulla aiemmin ylös, ehditte tehdä kotityöt illalla yhdessä lapsen nukahdettua ja vielä jää aikaa yhdessä katsoa telkkaria tai jutella.

Eli lähtisin järkeistämään päivärytmiä muutenkin. Kyllä aikuinen mies pystyy päivällä itselleen ruoan laittamaan.
 
Yöunistasi et saa tinkiä tai palat loppuun. Voit lähteä illalla lapsen kanssa ulos, jolloin miehen tehtävä on hoitaa kotityöt, jos ei kerran päivän aikana ole saanut mitään aikaiseksi. Ei sinun kuulu kaikkea yksin tehdä. Älä missään nimessä ainakaan passaa miestäsi, mies kyllä osaa itse tehdä itselleen ruokaa ja pestä pyykkinsä. Jos ei osaa, niin nyt on viimeistään korkea aika opetella.
 
Meillä on (ollu) samanlaista.

Mutta mieheni on kyllä kehittynyt. Tekee kyllä kotitöitä kun pyydän, mutta omatoimisesti ei. Olen itse kotona hoitovapaalla ja mies töissä. Teen kyllä keikkatöitä välillä.

Minusta teidän asetelma on hyvin epäreilu, se pitää ekana korjata.
 
Sitten palkkaat siivoojan ja kokin. Laskut "miehelle" ja suureen ääneen voivottelet anoppilassa ettei rahat riitä mitenkään. Sulla on tosi löytö kotona, pidä ihmeessä kiinni ja pyöräytä vielä parit mukulat!!!
 
Meillä meinasi mennä miehen hoitovapaa tuohon suuntaan ihan mun takia. Mä hössötin sitä niin että kävin valmiiksi kaupassa, laitoin ruuat tai jätin miehelle jotain tosi yksinkertaista tehtäväksi, jatkoin pyykkienpesut ja siivosin jne. Vähän niin kuin olisin jättänyt lapsen hoitajalle jolle ei kuulu vastuu muusta kun lapsenhoidosta.

Hyvin niillä meni ja mies hoiti lapsen, kävi puistoissa ja kerhoissa ja oltiin kaikki tyytyväisiä. Heräsin juttuun vasta kun istuttiin iltaa yhden tuttavaperheen luona joilla on samanikäinen lapsi. Äiti totesi siinä kuinka kotiäitinä on vaikea saada aika riittämään kaikkeen ja välillä on pakko jättää perhekerhot yms väliin että kerkeää hoitaa kotityöt. Mun mies vaan ihmetteli että hyvin hän kerkeää eikä ole edes yhtään raskasta, ihmetteli jopa mihin naiset saa sen ajan kulumaan, meikkaamiseen vai?

Sitten pistettiin työnjakoa uusiksi ja mieskin myönsi että onhan noita kotihommia.
 

Yhteistyössä