Mutta onko lähihoitajan koulutus paras mahdollinen luovaan työskentelyyn lasten kanssa? Vastatkaa varsinkin te jotka olette lähihoitajina päiväkodissa töissä?
Hmm, ei meidän työ ole vain luovaa työskentelyä. Siellä pitää osata ne perushoidolliset jutut etu- ja takaperin, ja joskus myös esim. lääkehoitoa jos on esim. diabeetikkolapsi hoidettavana. Mielestäni koulutus on sopiva ja riittävä tähän työhön. Ja lto;n samaten, meistä tulee yhdessä hyvä tiimi.
Mutta kyllä myös lähihoitajille opetetaan luovia aineita. Lisäksi meidän koulutus ei todellakaan lopu valmistumiseen, vaan koulutuksia on joka lähtöön myös valmistumisen jälkeen. Itse olen käynyt vaikka mitä liikunnanohjauksen kursseja, joten olen lähes aina vetovastuussa meidän ryhmän liikuntatuokioista. Se on ihan omasta kiinnostuksesta ja viitseliäisyydestä kiinni.
Lisäksi sanoisin että suuressa osassa tässä työssä on se sun oma persoona ja asenne työhön, jota ei opi yhdenkään koulun penkiltä. Ihminen voi olla erittäin luova, vaikka ei olisi saanut parasta mahdollista taidekoulutusta.
Mihinkään viivalle en lähde laittamaan lastenohjaajia, lähihoitajia, sosionomeja taikka lastentarhanopettajia. Se joka semmoista tekee, on missannut yhden _erittäin tärkeän pointin tässä työssä_. Nimittäin sen, että me kaikki toimitaan moniammatillisessa tiimityössä, jossa kaikkien ei edes kuulu olla saman koulutuksen saaneita. Mitä enempi erilaisia koulutuksia taustalla, sitä laajempi osaaminen kun lyödään fiksut päät yhteen. Ihan joka ikinen käy omassa koulutuksessaan läpi sellaista, mistä toiset ei ole saaneet oppia ja kokemuksia. Ei myöskään pidä ajatella että esim. vanhustyö on turhaa kun opiskellaan lähihoitajaksi päiväkotiin, se tarkoittaa vain sitä että olet silloin kyvytön soveltamaan oppimaasi. Se on muuten tärkeä taito se soveltaminen.