Paikalla ketään jolle tehty pelkosektio?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos se sanoi, että tämä voi sattua, se on normaalia. Sisätutkimus ei välttämättä tunnu miellyttävälle.

Ei sanonut. Se oli vihainen. Se huusi minulle. Se sanoi että kestän kyllä kipua.
Se oli ihan tahallista satuttamista, jota edelsi ja seurasi sanallinen uhkaus.
En viitsi kertoa tarkemmin.

Ihminen voi olla peto toiselle, jos ei hyväksy toisen erilaisuutta. Näitä petoja on täällä pastalaisissa ja on joka ammattikunnassa.

Tavallinen sisätutkimus tuntuu miellyttävälle, tai ei tunnu miltään.
 
Jos se sanoi, että tämä voi sattua, se on normaalia. Sisätutkimus ei välttämättä tunnu miellyttävälle.

no, jos normaali synnytyskin on ylitsepääsemätön juttu, niin tuskin kestää tavallista sisätutkimustakaan. varmaan itkee papakokeessakin ja seksissä.

niin, ja se nyt ei ole mikään puolustus ettei terapiaa suositella raskaana. me muut ihmiset hoidamme traumat ja pelot ennen hankkiutumista pelottavaan tilanteeseen. ei lentopelkoinenkaan kylmiltään koneeseen mene, vaan käy ennen matkaa terapiassa ja hoidoissa.
vastuullinen nainen hoitaa synnytystä estävät traumansa ENNEN RASKAUTUMISTA.
 
[QUOTE="eräs äiti";27452911]Ei sanonut. Se oli vihainen. Se huusi minulle. Se sanoi että kestän kyllä kipua.
Se oli ihan tahallista satuttamista, jota edelsi ja seurasi sanallinen uhkaus.
En viitsi kertoa tarkemmin.

Ihminen voi olla peto toiselle, jos ei hyväksy toisen erilaisuutta. Näitä petoja on täällä pastalaisissa ja on joka ammattikunnassa.

Tavallinen sisätutkimus tuntuu miellyttävälle, tai ei tunnu miltään.[/QUOTE]

Eli teit siis kyseisestä lääkäristä valituksen?

Minulla sisätutkimus tuntui varsin epämiellyttävältä, sillä kohdunkaulani oli hyvin alhaalla ja muutenkin koko alue melko herkkä.
 
Itsekäs ihminen haluaa pelkosektion. Jospa pelkosektiota haluava hoidattaisi ensin päänsä/psyykkeensä kuntoon ennen raskautumista jos kerraan niinkin luonnollinen asia kun synnytys pelottaa.

Itse vastusta pelkosektiota ja muitakin sektioita, joite ei tehdä lääketieteellisesti pakottavasta fyysiestä syystä.

Synnytyksiä on muutenkin medikalisoitu ihan liikaa ja äitejä hoidetaan paremmin kun syntyvää vauvaa. On epiduraalia ja kaikkea mömmöä heti tarjolla kun äiti vaan vähänkään inahtaa siihen suuntaan. Mitä väliä sillä on häviääkö supistukset ja kärsiikö vauva.

Lonnollinen synntyts ja sen aiheuttamat kivut auttavat synnyttäjää luonnollisin keinoin kestämään kipua. Synnytyslipu on hyvä asia, synnyttäjä tietää milloin kuuluu ponnistaa ja että kipu loppuu kuin seinään kun vauva on ulkona. Synnytyskipu on hyvää kipua, joka tuo voimaa ja vahvistaa naiseutta ja äitityttä!
 
  • Tykkää
Reactions: matrjoshka
Voisin vaikka vannoa, että nämä pelkosektiomammat eivät myöskään imetä, koska tissit on niiiiin herkät. oikeasti he ovat seksualisoineet alapäänsä ja tissinsä, että ne ovat pelkkää seksiä varten, ja unohtaneet luonnollisuuden. vääristynyt elämänkatsomus.
 
  • Tykkää
Reactions: Katylina
Kiitti sulle viisaasta mielipiteestäsi. Yritäppä hyväksyä että meitä on erilaisia. Voisi helpottua sunkin elämäs.

[QUOTE="vieras";27452945]Voisin vaikka vannoa, että nämä pelkosektiomammat eivät myöskään imetä, koska tissit on niiiiin herkät. oikeasti he ovat seksualisoineet alapäänsä ja tissinsä, että ne ovat pelkkää seksiä varten, ja unohtaneet luonnollisuuden. vääristynyt elämänkatsomus.[/QUOTE]
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;27452645:
Hohhoijaa. Itse kärsin paniikkikohtauksista ja todellakin olin synnytyspelkoinen mutta PÄÄTIN ihan ITSE, että tätähän asiaa en anna pelon hallita. Ja synnytys oli niin voimaannuttava kokemus (eikä todellakaan niin hirveää tai kivuliasta kuin jotkut antaa luulla) että paranin miltei kokonaan paniikkikohtauksista.

Miksi ihmeessä täällä ruikutat?? Jotain omaakin vastuuta pitää ihmisellä elämästään olla. Tuollaisia sektioita ei pitäisi hyväksyä. Joko uskaltaa synnyttää lapsensa, tai on tekemättä.

:laugh: :laugh: sä et ole oikeasti koskaan tainnut pelätä mitään kun tuollaista sontaa suollat näppikseltäsi! Todelliseen pelkoon ei auta mikään "päättäminen", se tohoaa ihan yhtähyvin kuin jos ponnistusvaiheessa päättäisi olla synnyttämättä...
Synnytys ei ole koskaan mitään voimaannuttavaa nähnytkään! Koko "voimaannuttamisen" on keksinyt joku mies joka kannattaa luonnonmukaista synnytystä ja tuolla "voimaannuttamisella" markkinoi sitä sitten hölmöille naisille!

Todellisuudessa synnytys on helvetillistä tuskaa alusta loppuun asti ja siinä ei ole mitään muuta hyvää kuin lopputulos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;27452645:
Hohhoijaa. Itse kärsin paniikkikohtauksista ja todellakin olin synnytyspelkoinen mutta PÄÄTIN ihan ITSE, että tätähän asiaa en anna pelon hallita. Ja synnytys oli niin voimaannuttava kokemus (eikä todellakaan niin hirveää tai kivuliasta kuin jotkut antaa luulla) että paranin miltei kokonaan paniikkikohtauksista.

Miksi ihmeessä täällä ruikutat?? Jotain omaakin vastuuta pitää ihmisellä elämästään olla. Tuollaisia sektioita ei pitäisi hyväksyä. Joko uskaltaa synnyttää lapsensa, tai on tekemättä.

Voi hyvänen aika, miten yksinkertaisia ihmisiä täällä onkaan. Mukaanlukien tämä yksi, joka peesailee ja tykkäilee näitä tietämättömiä ja yksioikoisia mielipiteitä.

Mielenkiintoista on myös se, miten joku voi saada lietsottua itsensä noin suureen raivoon jonkin toisen ihmisen pelkosektion takia. Minusta on vain ja ainoastaan hyvä asia, että sektio on pelkotapauksissa vaihtoehto. Se on hyvän ja sivistyneen valtion merkki. Niin sen pitää ollakin.

Miksi ette pidä hyvänä asiana sitä, että naisella on mahdollisuus valita tässä asiassa? Verorahat ei käy argumenttina. Ihan käsittämätön ajatusmaailma teillä.
 
sain esikoisen syntymästä pahat henkiset ja fyysiset vammat: iso vauva, käsi koukussa.
sain kamalat repeämät ja pissailin alleni tuntematta vessahätää, istua ei voinut kunnolla pitkään aikaan. kun aloin odottaa toista, halusin pelkosektion mutta minuun suhtauduttiin kylmästi, asenteella "höpö höpö kuule nyt ryhdistäydyt". vasta kun sain pahan paniikkikohtauksen ja sen takia ennenaikaisia supistuksia neuvolassa, sektio myönnettiin
 
Argumenttina luonnonmukaisuus ja lapsen etu! Leikkaus on aina suurempi riski kuin pelko! Nainen joka pelkää synnytystä niin paljon, ettei uskalla synnyttää van haluaa pelkosektion ei ole minusta sopiva äidiksi. Psyyke siis kuntoon ja olen sektiota vastustavien lääkäreiden kanssa samaa mieltä!
 
[QUOTE="vieras";27452945]Voisin vaikka vannoa, että nämä pelkosektiomammat eivät myöskään imetä, koska tissit on niiiiin herkät. oikeasti he ovat seksualisoineet alapäänsä ja tissinsä, että ne ovat pelkkää seksiä varten, ja unohtaneet luonnollisuuden. vääristynyt elämänkatsomus.[/QUOTE]

En ole pelkosektioäiti, mutta pelkäsin kyllä kovasti synnytystä ja olin helpottunut kun kuulin että esikoisesta päädyttiin sektioon. Kakkosen kohdalla tilanne oli se että sain valita haluanko yrittää alateitse vai leikataanko, lääkäri suositteli leikkausta ja ehdottomasti itsekin sitä halusin. Seuraavat raskaudet ovat olleet helpompia kun ei ole tarvinut enää synnytystä pelätä.

Kuinka kauan niitä vauvoja/lapsia kuuluu imettää?

Esikoista imetin 10kk (down-lapsi jonka imetyksen onnistumiseen ei uskonut sen enempää sairaalan kuin neuvolankaan henkilökunta, lopetin imetyksen kun seuraava raskaus oli puolivälissä). Kakkosta imetin 1v3kk kunnes lapsi itse lopetti ja kolmosen vieroitin 1v9kk iässä kun viimeisin raskaus alkoi kääntyä lopuilleen. Tulevaa nelosta imettänen myös sinne 2v paikkeille jos ei itse sitä ennen vieroittaudu.

Mitäs muuta... Kantoliinat ovat olleet ahkerassa käytössä, nukuttu perhepedissä yms.
 
Kävin pelkopolilla raskauden aikana ja olin päättänyt, että sektioon mennään. Onnekseni olikin niin että vauva oli perätilassa ja meidän sairaalassa ei esikoista mielellään saa synnyttää perätilassa, joten sektioon mentiin.

Synnytin toisen lapseni alakautta. Täytyy kyllä heti oikaista käsityksiä siitä, että sektiosta toipuu hitaammin kuin alatiesynnytyksestä. Se nimittäin ei monenkaan kohdalla pidä paikkaansa ja tämä tuli minulle yllätyksenä, suorastaan järkytyksenä. Jouduin syömään särkylääkkeitä alatiesynnytyksen jälkeen n. kolme viikkoa. Sektion jälkeen en syönyt yhtäkään särkylääkettä kotona. Olen puhunut monen äidin kanssa jotka synnyttäneet molemmin tavoin ja pääsääntöisesti kaikki ovat sanoneet alatiesynnytyksestä toipumisen olleen paljon hitaampaa. Ja alaosasto oli sektion jälkeen aivan priimakunnossa, toisin on nyt alatiesynnytyksen jälkeen, mutta tätä tietenkin osasin odottaakkin :)
 
Mulla on sektiopelko ja pelkään muutenkin sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka eivät osaa ammattinsa mukaista työtään! Pelkään siis hoitovirheitä, joita kohdalleni sattui useita ja vielä töykeää hoitohenkilökuntaa. Ja heidän käsiin pitäisi vielä henkikulta antaa vapaaehtoisesti!?
 
Ei synnytys ole kaikille ah niin voimaannuttava kokemus. Esikoisen aikaan en pelännyt synnytystä ollenkaan mutta synnytyksestä jäi silti suuret traumat ja jopa lapseen kiintyminen oli hankalaa,olin myös todella kipeä! ei siinä ollut mitään onnea, auvoa ja naiseuden hekumaa. Olin niin pettynyt koko synnytykseen että asia vaivasi vielä vuosia mieltäni. Toisen lapsen raskausaikana (onneksi) paljastui sellainen fyysinen syy, että sektio oli välttämätön ja näin ollen taistelua pelkosektiosta ei edes tarvinut käydä. Silti olin pettynyt etten saanut mitään tukea tuon edellisen synnytyksen aiheuttaman pelon kanssa, vaikka useaan otteeseen eri tahoille asiasta yritin puhua.

Mutta niin, nämä ihmiset joille synnytys on ollut uskomattoman hieno kokemus eivät ehkä ymmärrä sitä että joillekin synnytys voi olla fyysisesti ja sen kautta myös psyykkisesti todella raskas kokemus. Ymmärtääkseni usein nämä pelkosektiota haluavat ovat saattaneet jo kertaalleen kokea alatiesynnytyksen josta tuo pelko on lähtöisinkin. Ei ole aina niin että ensimmäistään odottava vaan "laiskuuttaan" ja alapään timminä säilyttääkseen ei "vaivaudu" synnyttämään alateitse.

En kyllä ymmärrä miten kukaan jaksaa vetää hernettä nenään toisen sektioista :)
 
Jos joku ei uskalla synnyttää alakautta sen takia että pelkää alapään muuttuvan, niin on todella itsekäs eikä ajattele vauvaa. Tosin jos alapäätä öljyää/rasvailee ahkeraan raskausaikana niin synnytyksessä paikat joustaa paremmin, ei repeydy ja toipimunenkin on nopeampaa. Multa synnytyslääkäri kysyi, että oletko rasvannut kun sen huomaa. Ja olinhan minä. Musta tuntuu, että alapääni on ihan samanlainen kuin ennenkin ja emätin jopa aiempaa piukempi. Eli sen ihan luuloa, että alapäätä tulisi synnytyksen jälkeen "ladon ovet"! Typerin synnytyspelko minkä tiedän...
 
[QUOTE="vieras";27452641]menetkö kaikissa muissakin lapsen terveyteen liittyvissä asioissa sitä helpointa ja mukavinta reittiä vaikka se ei ole lapsen parhaaksi? huvittiko edes imettää?[/QUOTE]

Olipa typerä ja lapsellinen kommentti. Lapselle se on kuule aivan sama kumpaa kautta hän syntyy. Minun synnytykseni hoidettiin NKL:llä ja henkilökunta oli ilman muuta sitä mieltä, että a) sektio on lapselle täysin turvallinen ja b) ei ole kenellekään eduksi että tuleva äiti on ahdistunut ja kauhuissaan.

Ja kyllä, imetin jonkin matkaa alkuun. Se ei kylläkään sujunut erityisen hyvin, syystä tai toisesta. Mutta yritin kuitenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama henkilö;27454393:
Olipa typerä ja lapsellinen kommentti. Lapselle se on kuule aivan sama kumpaa kautta hän syntyy. Minun synnytykseni hoidettiin NKL:llä ja henkilökunta oli ilman muuta sitä mieltä, että a) sektio on lapselle täysin turvallinen ja b) ei ole kenellekään eduksi että tuleva äiti on ahdistunut ja kauhuissaan.

Ja kyllä, imetin jonkin matkaa alkuun. Se ei kylläkään sujunut erityisen hyvin, syystä tai toisesta. Mutta yritin kuitenkin.

Lisään vielä omaan tekstiini sen verran että mun lapseni on jo 3-vuotias ja meillä on mennyt varsin hyvin. Äitiys on niin paljon muutakin kuin vain sitä, millä tapaa synnytät ja ruokit vastasyntyneen:) En kadu laisinkaan ja tekisin samoin uudelleen.
 
Minä en tiennyt ennen raskautta että ne tietyt syyt aiheuttavat minulle pelkoja. Sen ymmärsin vasta pelkopolikäynneillä kun lääkärit yhdistivät ne asiat. Imetin 1,5 vuotta. En kestä kipua, alan helposti toivoa kuolemaa kun sattuu. Näin kävi pari kertaa raskauden aikanakin. Silloin luovutan helpolla, järki sumenee.
 
[QUOTE="a p";27457525]Minä en tiennyt ennen raskautta että ne tietyt syyt aiheuttavat minulle pelkoja. Sen ymmärsin vasta pelkopolikäynneillä kun lääkärit yhdistivät ne asiat. Imetin 1,5 vuotta. En kestä kipua, alan helposti toivoa kuolemaa kun sattuu. Näin kävi pari kertaa raskauden aikanakin. Silloin luovutan helpolla, järki sumenee.[/QUOTE]

Luonnonvalinta olisi ennen karsinut pelkosektiomammat vai olisiko kuitenkaan? Kyllä sen on niin, että synnytys- ja kipupelko on korvien välissä, ei niihin kuole tai sekoa! Naurettavaa itsekkyyttä varsinkin kun miettii missä olosuhteissa 60-vuotta sitten synnytettiin, ei saanut aina sektiota tai edes kätilöä vaikka olisi ollut lääketieteellinen kautta tarve! Ja pelko oli todellista, sota!

Miten suomalaisista naisista on tullut parin sukupolven aikana näin uusavuttomia ja pelokkaita, hävetkää! Itse olen alle 40 v äiti enkä ymmärrä ollenkaan pelkosektiomammojen valitusta!
 
[QUOTE="vieras";27452945]Voisin vaikka vannoa, että nämä pelkosektiomammat eivät myöskään imetä, koska tissit on niiiiin herkät. oikeasti he ovat seksualisoineet alapäänsä ja tissinsä, että ne ovat pelkkää seksiä varten, ja unohtaneet luonnollisuuden. vääristynyt elämänkatsomus.[/QUOTE]

Synnytin alateitse ja koin synnytyksen melko helpoksi ja luonnolliseksi tapahtumaksi. Menisin koska tahansa uudelleen. Toisin taas imetyksen laita, en kyennyt imettämään lastani lainkaan, synnytyslaitokseltä lähtien yritin kovasti itkien ja huutaen sitä järkyttävää kipua jopa tissikumin kanssa ja ensimmäisen kuukauden tuskissani pumppasin maitoa jotta saa edes vähän äidinmaitoa korvikkeen lisäksi. Toivoisin voivani toisella kertaa myös imettää, mutta tissini tosiaan ovat ihan yliherkät ilman raskauttakin ja ovat aina olleetkin. En siis esim. anna miehen koskea nänneihini seksissäkään. Revi siitä seksualisointiesi kanssa.
 
Siis herranjumala onko nää pelkosektion sekopäiset vastustajat tosissaan vaan jotain huonoa provoa?? siis miten ihmeessä se teiän persettä kaivelee miten joku muu haluaa synnyttää lapsensa?? jos teidän alapäät oli jo niin levähtäneitä valmiiksi ettei synnytys tuntunu missään tai ei tullu repeytymiä ei se tarkoita että kaikille se olisi ollut yhtä helppoa.

Ja mitä paskaa joku väitti että ettei lapsen hyvinvointi kiinnostaisi jos haluaa synnyttää sektiolla??kerrotko miten siinä on lapselle isompi riski?? Ainoastaan äidille siinä SAATTAA olla isommat riskit. Ja mitäköhän väliä sillä on miten 60-luvulla on ollu? Silloin on ollu aika moni asia huonommin kuin 2010-luvulla mitä sitten??

Siis V#TTU mitä idiootteja jotku voi olla...

Itselle tuli esikoisen synnytyksestä niin pahat repeytymät että todellakin HARKITSEN nyt toisen kohdalla sektiota!!
 
Pitäkää jo ihan oikeasti TURPANNE KIINNI te idiootit, jotka haukutte näitä pelkosektiota hakevia äitejä. Itse pelkäisin todennäköisesti enemmän sektiota kuin alatiesynnytystä, vaikka se onkin kivuliasta. SILTI ymmärrän, että ihmisiä on erilaisia, ja ne, jotka saavat sektion pelkonsa vuoksi, ovat TASAN YHTÄ HYVIÄ ÄITEJÄ kuin muutkin (ja todennäköisesti parempia kuin nämä tunnevammaiset haukkujat tässä ketjussa). PISTE.
 
haistakaa nyt paska kaikki alatiesynnystä ylistävät. olen synnyttänyt monta vauvaa alateitse ja ihan kamalaa touhua josta ei tosiaan toivu heti kun vauva on ulkona.
viimeisen sain onneksi sektiolla, en kuitenkaan pelkosellaisella vaikka kovasti yritin ja sektio oli ehdottomasti paras synnytyskokemus!
te ette varmaan ikinä ole todella pelänneet mitään, tai olleet hilkulla kuolla alatiesynnytykseen.
 
Vaikka ketju on vuosia vanha, nousi verenpaine sen verran sitä lukiessa, että on pakko kommentoida. Kyllä nämä kiihkoilijat, jotka ajattelevat alatiesynnytyksen naiseuden täyttymykseksi ovat huomattavasti itsekkäämpiä, kuin äidit, jotka haluavat saattaa lapsensa terveenä ja elossa maailmaan. Sektiossa riskit kohdistuvat nimenomaan äitiin. Alatiesynnytyksessä lapsen vammautumisen tai kuoleman riski on huomattavasti suurempi kuin sektiossa.
 

Yhteistyössä