Pahinta mitä anoppisi on tehnyt?

On totta, että joskus ottaa itse liian henk.koht toisen sanomiset, niinkuin mulla nykyisen anopin kanssa.
Hän kun joskus sanoo asioita, jotka otan itseeni ja jälkikäteen tajuan ettei anoppi tarkoittanut sitä niin.
Yleensäottaen anoppini on ihana ja lämmin ihminen, joka auttaa aina tarvitsevaa <3
Appiukko on etäisempi, mutta jos joskus pari sanaa sanoo, sanoo ne sitten suoraan sydämestä.

Ex-anoppini sitten olikin toista maata, enempi kyllä ilkeä omille pojilleen kuin minulle.. Minulle sanoi, että rakastaa minua kuin omaa tytärtä ja enempi kuin omia poikiaan kertoi että kokee poikien pilanneen hänen elämänsä alusta asti..apua oli sieltä poikien turhaa pyytää mihinkään, tuli vain haukut.

Siinä vaiheessa kun yksi lapsistani syntyi keskosena ja reikä sydämessä, miehellä oli ongelmia yms, tuo anoppi soitti minulle ja parkui että miksi hänen elämänsä on niin vaikeaa..ja kun ero sitten tuli, minusta tuli paha ja juonitteleva huora, joka oli jättänyt alkoholistipojan ja sen ongelmat hänen riesakseen.
Minulla ei ole ollut asiaa soittaa sinne, eikä ole kertaakaan soittanut kysyäkseen lastenlasten kuulumisia.

Ex-anoppi muuten kerran sanoi että on vastuuntunnotonta lämmittää tuttipulloa mikrossa, lapsi saa siitä Tshernobylin myrkkyjä

Ja ex-appi oli sanonut, ettei halua kiintyä lapsiin liikaa koska joutuu lapsenlapsistaan kuitenkin luopumaan no niinhän siinä kävi, mutta ihan omasta aloitteesta.

 

Mulla on oikeasti tosi kiva anoppi ja pahinta mitä hän on tehnyt mulle oli se kun ryökäle otti ja meni täyttämään vauvakirjaa omin lupineen. Se vähän ärsytti kun olisin kuitenkin ihan itsekseni tahtonut täyttää sen tytölle ja lisäksi anopilla tottakai on paljon parempi käsiala kun mulla joten kirjasta oikein hyppää silmille mun harakanvarpaat.. :snotty: Mutta ei tuon vakavampaa. :hug:

Mä taas oon ollu tuosta tosi onnellinen, en olis ite ehtinyt täyttää sitä tasapuolisesti koko lapsilaumalle =)

heh Siinä tapauksessa ensi kerran kun anoppi tulee käymään niin jätä vauvakirja pöydälle ja kynä viereen.

 

Pahinta mitä on tehnyt... No en tiedä siitä, mutta se raatelee minun hermoja jatkuvalla neuvomisellaan. Vasta kävivät kyläilemässä parin päivän visiitillä. Kerkis varmaan tunnin olla, kun se alkoi ja jatkui koko pari päivää. Yritä sellaisen kanssa sitten keskustella jostain, kun toinen on pitämässä luentoa koko ajan joka asiasta. Ja se on ihan saletti, että silloin kun he ovat käymässä, niin mie en kokkaa, mies hoitaa sen asian. Mulla ei yksinkertaisesti riitä hermot siihen, että anoppi tunkee nokkansa joka kattilaan ja tarkistaa osaanko varmasti tehdä ja sitten haluaa, että teen kuten hän tekisi. |O

 

noh, mieheni on ainut lapsi.. sen huomaa.. anoppi hösää ihan järkyttävästi, miehelläni on omituinen huumorintaju (tai sitten anopilla ei sitä ole... ) hän heittää aina välillä että kun en sitä ruoki ym. ja anoppi ottaa todesta ja alkaa heti väsätä pojalleen ruokaa.. :headwall: sitte sille on ollu aivan kauhean vaikea paikka kun mä olen vienyt hänen poikansa.. häissäkin se oli kun sitruunan syöny ja kerto kaikille kuinka haikeeta on kun poika menee naimisiin, sitte mä onnistun loukkaamaan sitä tekemättä mitään, siis se loukkaantuu jostain ja sitte soittaa miehelle ja valittaa.. no mies on sanonu että se vaan johtuu siitä kun olen varastanut hänen pikkupojan.. :kieh: eli ei ole koskaan tehnyt tai sanonut mitään pahaa mutta marisee kaikesat mun miehelle eikä voi hyväksyä sitä että sen 27 vuotias poika tekee itse omat päätökset.. ja mikä pahinta Minä teen niitä päätöksiä joita hän on aikasemmin tehnyt...

 

onpa kamalia anoppeja...mulla on käynyt ihan hyvä mäihä,on mukava anoppi,enemmänki välillä sapettaa appi mut sekin on lapsen syntymän jälkeen ollut jotenki ehkä ystävällisempi...tai minä vähemmän herkkänahkanen

jaaa,tuleekohan itestäkin kauhu anoppi(kukaanhan ei tietenkään omalle pojalle voi olla tarpeeksi hyvä)

 

no mulla ei läheskään yhtä kamala anoppi ole kuin monella muulla, mutta silti ottaa kyllä aivoon se että anoppi alkaa keskustelemaan painostani ihan yleisesti, isossa porukassa ja sanoo että heti raskauden jälkeen sitten laihdutat ja kuskaa mulle jatkuvasti kaikenmaailman laihdutuslääkkeitä.

Lisäksi tapansa puuttua lapsemme kasvatukseen, olen kuulemma JULMA äiti kun en nukuta pikkuista vaille 2 v:lle lämpimällä maitopullolla, lisäksi yölläkin pitäisi vielä alkaa maitoja lämmittelemään...

Kun kerran puhuin hänelle minun ja mieheni ongelmista, syy oli hänen mielestään se, kun minä tuhlaan (sain sillon kotihoidontukea ja lapsilisän, joista piti ostaa ruuat ym joten ei hirveästi ollut varaa tuhlailla), sekä se että meillä on niin paljon tavaraa että mieheni ahdistuu siitä.
(Anoppi itse kuskaa meille kaikenmaailman tarpeetonta kirpparikrääsää enemmän kuin tarpeeksi)

 

Nojoo, minun anoppi yrittää kovasti olla hyvä anoppi, omansa aikanaan ollut kuulemma ihan kauhea. Mutta kylläpä anopinkin suusta pääsee välillä sammakoita ja rivien välistä on turhankin helppo lukea. Ettehän tee enää lapsia jne. perinteiset... siivoukset, lapsen kasvatukset, rahatilanteet ja varsinkin rahan kuluttaminen. Suoraan ei uskalla sanoa, sen verran olen minäkin täpäkkä sanomaan vastan Hyvä ja ihana muuten, ainoo vika että on anoppi-immeinen

 

Näitä lukiessa tulee mieleen että millainenhan anoppi sitä itse onkaan tulevaisuudessa...

 

Näitä lukiessa tulee mieleen, että minkälaisia miniöitä te olette anopeillenne?

 

Näitä lukiessa tulee mieleen, että minkälaisia miniöitä te olette anopeillenne?

Yritystä ystävällisiin väleihin on, mutta mieluummin pidetään miehen kanssa vähän etäisyyttä. Niin pahan mielen anoppi touhuillaan aiheuttaa. Anopilla on ollut huono suhde omaan anoppiinsa (ei ole ollut tarpeeksi hyvä) eli jotenkin sitä ymmärtääkin, mutta aina ei jaksa.

 

Näitä lukiessa tulee mieleen, että minkälaisia miniöitä te olette anopeillenne?

No tuota, anoppi on 17 vuotta mua vanhempi, en osaa pitää ns. "vanhana ja viisaana". Olen suorapuheinen miniä ja on anopille tullut selväksi, että mun mieltä ei niin vain muuteta jos olen jotain päättänyt. Välillä tuntuu että se oikein yrittää ärsyttää, en sitten tiedä. Ollaan äiteinä niiiiiin erilaisia, ettei meidän oikein esim. lastenkasvatuksesta kannata edes aloittaa.

 

Pari suhteen alussa me tavattiin olla avoimia ja jutella kummankin vanhemmille suunnitelmistamme ja muutenkin asioistamme. Olin itse siihen omassa kodissani tottunut, että ihan kaikesta voi puhua avoimesti. No, osoittautui, että mieheni vanhemmat eivät osanneet vain keskustella asioista, vaan heidän piti pyrkiä tekemään myös päätökset puolestamme. Tilanne meni niin pitkälle, että lopetimme puhumasta asioistamme heille. Heitä harmittanee kovastikin se, etteivät he tiedä koskaan mitä taustalla on menneillään ennen kuin se heille ilmoitusluontoisesti ilmoitetaan eikä heidän sanomisillaan ole enää vaikutusta tehtyihin päätöksiin. Mutta näin vain on parempi eikä me riidellä enää tyhjästä. Suhde ei ole niin syvä kun ei voida olla täysin avoimia, mutta on nyt asiallisempi ja välit toimivat. Minun perheeni kanssa voimme olla aivan yhtä avoimia kuin ennenkin ja kerto asuunnitelmistamme ilman että kukaan yrittää vaikuttaa päätöksiimme tai tunkee muuten lusikkaa soppaan.

 

Mun appivanhemmat luulee, että me eletään köyhyysrajalla. Aina, kun maatilallemme pitää tehdä investointeja, he tarjoutuvat lainaamaan rahaa. Joo, kiitos ei,olen tarpeeksi jo kiitollisuuden velassa lasten hoidosta, en halua rahallisestikin velkaantua heille. Lisäksi, kun tilasimme uuden auton ja samaan hässäkkään aloimme myydä vanhoja koneita pois nurkista, niin anoppi luuli, että sen takia, että saamme auton maksuun. No, ihan suoraan emme voi maatilan koneistosta saamaamme tuloa siirtää yksityistalouden autoon... Ja pystymme auton kyllä maksamaan ilman anopin huolenpitoakin.
Tosin tiedän, ettei anoppi tarkoita mitään pahaa, tästä tekstistäkin voi jo päätellä, että mulla on hyvä anoppi, kun tuo on pahinta mitä keksin.

 

Anoppi lykkäsi viime kerralla 100 ? kouraan ja käski ostaa sillä tulevalle vauvalle jotain tarviketta.
Itse olin niin juntti, että sanoin vain, että "Käytänkin vaunurahastoon, kiitti!". Minun olisi pitänyt mennä halaamaan ja kiittää tosi kauniisti.

 

Anoppi lykkäsi viime kerralla 100 ? kouraan ja käski ostaa sillä tulevalle vauvalle jotain tarviketta.
Itse olin niin juntti, että sanoin vain, että "Käytänkin vaunurahastoon, kiitti!". Minun olisi pitänyt mennä halaamaan ja kiittää tosi kauniisti.

Asian voi onneksi korjata seuraavan kerran kun näette!

 

Anoppi lykkäsi viime kerralla 100 ? kouraan ja käski ostaa sillä tulevalle vauvalle jotain tarviketta.
Itse olin niin juntti, että sanoin vain, että "Käytänkin vaunurahastoon, kiitti!". Minun olisi pitänyt mennä halaamaan ja kiittää tosi kauniisti.

Asian voi onneksi korjata seuraavan kerran kun näette!

Ei ole varmaa tuleeko sitä ensi kertaa koskaan. Ehkä tuonpuoleisessa sitten... :´(

 

Tarjosi haaleaa kahvia

Hain eilen illalla muksut anoppilasta ja anoppi kysäisi, että haluanko mukillisen haaleaa kahvia, kun olivat jo juoneet itse ja räpänneet keittimenkin kiinni. Tietää, että juon kylmää kahvia :heart:

On meilläkin riitamme ollut ja pahasti on sanottu puolin ja toisin. Mutta on oma äitinikin osannut sanoa pahasti. Ehdotti, että jos olisin laittanut "piuhat poikki" kolmannen lapsen sektion yhteydessä. Kun se olisi niin kätevästi käynyt.

 

Minulle anoppi sanoi jo ensimmäisellä kerralla tavatessamme että mieheni ex-tyttöystävä oli parempi kuin minä.
Yhteen kun muutimme tuumasi, "että sinun piti sitten väkisellä ne romppees meijjän "Mikon" talouteen raijjata." Minä siihen tuumasin, "että itseasiassa "Mikko" raijjasi tavaransa minun asuntoon."
Kihlajaislahjaksi saimme 1kpl käsipyyhe ja 1kpl yhdenhengen pussilakanasettejä. Vinkkikö? Kenties.
Kaiken mihnä teen aina väärin ja aina anoppi jaksaa vain veetuilla.
Kaiken huipuksi hän haukkuu minut sukulaisilleen. Ja sukulaiset kännipäissään tulevat sitten minulle möykkäämään mikä huora minä olen ja feikki. Eivät siis edes tunne minua.

Ja kaiken paskan mitä anoppi tarjoaa yritän jaksaa kestää ja olla vain välittämättä. Minä en välittäisi nähdä koko anoppia, mutta valitettavasti se taitaa olla se avioliiton ainut nurjapuoli.
Miten onkaan saanut kunnonpojan kasvatettua noin ilkeä ihminen. Ainiin... eihän se anoppia miestäni kasvattanut vaan anopin äiti...... Anoppi kyllä ottaa kunnian siitäkin...

Joskus kyllä tuntuu, että eikö nyt persikkapurkki sentään vois jättää jo rauhaan.

Voi kun voisin ottaa ex-miesystäväni vanhemmat ja yhdistää heidät mieheni kanssa samaan pakettiin.
Ex-mieheni äidin kanssa olimme todella hyvää pataa.
Käytiin yhdessä shoppailemassa. Kirvattiin nuita armaita miehiämme.(Minä siis hänen poikaansa) Avusti työpaikan hankinnassa. Ex-anoppi oli kuin toinen äiti minulle ja ex-appiukko myös oli erittäin tärkeä.
Harmi, että mies vaan ei ollut ihan kelvollinen.

 

Ei pidä meihin oma-alotteisesti mitään yhteyttä. Ei soittele, ei kysele kuulumisia, ei käy.... :/
Eli olisko tuo sitten pahinta vai parasta

Meillä myöskin näin,ja musta se on pahinta lapsille, parasta mulle
Mies jää kait siihen välimaastoon..

pahempaa siitä tekee se ettö miehen veljen lapsees, ja perheeseen anoppi on paljonkin yhteydessä, ja kun lähellä asutaan kummatkin..

 

Aloitti mykkäkoulun, kun mieheni ja minä emme osanneet riemastua siitä kun flunssaiset appivanhemmat tulvat katsomaan parikuista lasta. Appiukko muuten tartutti esikoiseen tämän elämän ekan flunssan, joten olisi luullut oppineen.

Anoppi myös soitti miehelle töihin, että tulee tunnin päästä kylään. Mies soitti mulle ja muutin omat suunnitelmani ja otin anopin iloisena vastaan. Hän sitten viipyi ja viipyi ja illalla hän sanoi vanhimmalle lapsellemme, että tuossa on mummin kassi, jossa on mummin yöpaita. Mummi jää tänne yöksi. Olimme miehen kanssa lievästi yllättyneitä, varsinkin kun mies kysyttyään sai tietää, että tämä aikoo olla pari yötä. Ei ollut sitten tullut mieleen sanoa edes puhelimessa, tai ovesta tullessa...Eihän meillä voi olla muita suunnitelmia.

 

mistähän mä alottasin..
no samoja täällä jo tulikin mitä mun anopilta kanssa on tullut:
-Sanonut suoraan, että kyllä tytär ja tyttären lapset on läheisimpiä.
Osoittanut sen sanoin ja teoin.
-tuo meidän lapsille kirpparilta resusia ja likaisia vaatteita jostain 80luvulta ja joululahjat on kirppikseltä hommattuja tai niinkuin viime jouluna lahjoissa oli isot teksitit 2 LAATUA ja 5e oranssit hintalaput.. ei siinä mitään mutta kun tekee sen vittuillessaan,tyttönsä lapsille lähettelee pitkin vuotta kaikkea kaupasta ostettua vaatetta/lelua
-ei käy lastenlastensa synttäreillä,kortti saattaa postissa tulla
-Puhuu selän takana pahaa minusta
-pyytänyt rahaa että tulee lapsenlikaksi omille lapsenlapsilleen
-kun mä olen siivonnut kunnolla mökin kun se tulee käymään niin se ottaa samantien imurin kaapista ja rupee "siivoomaan.."
-aina selittää miten hänen poikansa on niiiiiiin hyvä isä,musta ei ikinä mitään vaikka mä hoidan melkein yksin meidän lapset kun mies on jatkuvasti töissä
-kertoo mulle omia seksi asioitaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! (paljo kiinnostaa) että siinä näin alkuun..

 

anoppi suuttui kun kielsin antamasta 4,5kk vauvalle makkarakastiketta ja tiikerijäätelöä. "kyllä tekin tuossa iässä jo söitte vaikka mitä.." oi aikoja, oi tapoja..

 

No mun avon suvussa on paha appi, anoppi ja avon sisko. Kaikki salaa inhoo mua ja puhuu pahaa selän takana. Anoppi sanoo aina muille ihmisille "kun Kaisa on vähän tollanen". Sitten kun suoritin korkeakoulun, anoppi puhui tyttärelleen eli siis avoni siskolle alakerrassa meidän ollessa yläkerrassa, että ei se korkeakoulusta saatu tutkinto ole mikään koulutus, kyllä sun lähihoitaja on parempi, sillä niitä töitä saa (nyt olen virkamiehenä). Sitten avon sisko ei onnitellut meitä ollenkaan meidän mennessä kihloihin, lisäksi se on sanonut että toivon et te erootte, sä oot niin ruma ämmä. Lisäksi appiukko tunkee meidän joka lomalle mukaan uuden perheensä kanssa, ryyppää siellä lomalla, syö meidän eväät, laittaa mut siivoomaan ja kaitsemaan lapsiansa, soittelee meille että käydäänkö sen puolesta kaupassa (meiltä kauppaan matkaa noin 4 km, heiltä 100m), on lyönyt mua (oli sen mielestä mun syy kun sen uusi vaimo petti sitä), haukkuu mua ämmäks ja huaraks, suuttuu jos mä ja mun avo lähdetään yhdessä lomalle. Huh...aiemmin olin nuorempi enkä puolustautunut kunnolla, viimeisen jälkeen en ottanut yhteyttä yli vuoteen, nyt nähdään taas, aluksi oli kunnolla, mutta taas alkaa ote lipsumaan. Jos mun avo mua puolustaa, sanoo avolle, sinä et kuulu meidän sukuun.

 

Ai niin, lisään vielä. Anoppi: kun oltiin seurusteltu avon kanssa vähän aikaa, anoppi sai päähänsä että avon täytyis nähdä yhtä hänen kaverinsa tyttöä, siinäpä vasta kiva tyttö. Juu ja appiukko: jos mennään sinne kyläilemään mulle ei tarjota mitään, tarjoilee vaan avolle ja itselleen.

 

Hakannut oveamme kännissä kuin käki ja huutanut postiluukusta kuinka vihaa meitä eikä halua koskaan olla tekemisissä kanssamme tai lapsemme kanssa.

Tätä tapahtunut useamman kerran, yleensä siitä syystä ettei mieheni ole suostunut lähtemään iltamyöhällä kioskille ostamaan tupakkaa ja lisää kaljaa kun ei ole anoppi itse ollut ajokunnossa.