Alkuperäinen kirjoittaja Beep:No eipä tuosta Mundin kertomasta voi tunnistaa. Ja hyvähän se on kertoa näitäkin, kun monikin elää niin pumpulissa ettei tajua millaista elämää toisaalla vietetään. Hirveän surullista. Mä jos mietin noita liikaa, alan itkemään ihan kauheasti ja tulee tarve auttaa, mutta toisaalta...
Gloria, miten sä pystyt tekemään tuota työtä?
Monta vuotta olin kotona omien lasteni kanssa ja nyt olen takaisin tyoelamassa talla saralla. Jonkun niita lapsia pitaa auttaa ja ajattelen etta jos saan edes yhden lapsen elaman saastetyksi niin tyo on hyvin tehty! Monta itkua olen kotona itkenut naitten kanssa,, mutta aina joskus ne tapaukset kaantyy parhain pain. Kaikkein kamalinta on se etta vaikka mita kamalaa kotona tapahtuisi niin lapset haluavat AINA olla kotona kun huostaanotto tulee. Ja tavoitteena on AINA lasten palautus kotiin vanhemm(i)(a)lle!
Ja omiani rutistan aina sita lujempaa mita kamalampaa on toissa ollut.