paha papa HSIL auttakaa

  • Viestiketjun aloittaja Apua...
  • Ensimmäinen viesti
fififi
janatuiselle ja topolomelle voimia! Tiedän nuo teidän tunteet niiiin hyvin!

Ja kiitos tuosta ylemmästä linkistä, vahvisti vain tunnetta terveistä elintavoista. :)

Mä olin jo muuten unhoittanut tän kaiken paskan kunnes... toissaviikolla vihloi alavatsaa aivan tajuttomasti, kesti n.30 minsaa. Samanlaista kipua, kuin silloin loopin jälkeen. Noh, to alkoi kk (sellasta ruskeenmustaa litkua tiputti) ja su loppui. Siis täh. Loopin jälkeen tuli ekat kk ihan normaalisti, mutta tää on ihan hämärää... Pelottaa ihan sairaana että mitäs nyt :( Huomenna soittelen polille ja kysyn mitä tää on.
 
aloittaja...
Soititko fififi? Mitä ne sanoivat?

Mulla on mennyt ihan ok, asia on aika hyvin unohtunut mutta välillä yhä iskee sellainen hätä. Yleensä aina silloin kun on erityisen onnellinen ja hyvä olla. Silloin se pelko vyöryää päälle, että entä jos maaliskuussa on sama ruljanssi edessä ja entä jos se muuttuu vielä syöväksi joskus ja entä jos kohtu pitäisi poistaa.

Olen aina ollut kovin kärsivällinen. Tämä on opettanut ainakin kärsivällisyyttä valtavasti.
 
fififi
Soitin, ja epäilivät että olen raskaana. Mutta näistä loop-vaivoista se ei siis kuulema voi johtua, joten helpotus on suuri :) Tein raskaustestin mikä oli nega,ja soitin vielä uudestaan asiasta ja käskivät odotella ensviikkoon. Jos ei ala kk kuulumaan, niin lääkärin juttusille. Nyt sitten jännään, että olenko raskaana jne.. :D
 
topolome
Kiitos voimantoivotuksista.

LOOP-hoito 16.10 sujui hyvin. Pelotti kyllä ja verenpaine kohosi 170/116 !!!!!!
Sain lääkettä siihen...odotin toimenpidettä osastolla vain 1,15 t.
Ihana h-kunta. Nukutus meni hyvin eikä pahoinvointia jälkeenpäin! YES!
Veto pois oli kyllä vielä koko lauantai 18.10 joten se mieityttää miksi ei saa edes päivää s-lomaa? (nyt otin virkavapaata sen 17.10 -onneksi!)
Mutta olin oma itseni vasta sunnuntaina ja silloin kyllä oli vielä sellainen arka tunne alavatsassa. Sen kummemin en ole vuotanut. Eilen tuli vähän kyllä, silloin varmaan irtosi se rupi.
Nyt odottelen vastausta. Lääkäri sanoi että uskoi että oli saanut kaiken pois,katsoivat mikroskoopilla jälkeenpäin) mutta silti ei vielä tiedetä jatkoja...
Tietenkin olen "varuillani" jatkoista ja tietoinen siitä että se voi uusiutua,mutta nyt otan päivän kerrallaan ja nyt on hyvä olo. Se riittää juuri nyt =)

Voimia kaikille jotka samassa veneessä on....
 
janky
heippa hei:
kun näi katso on meitä jo aika lailla vai???
omalta osalta osan vaan lisätä että jopas on ne omat lekurit pelokaita.....ku ei kerralla jaksais hoitaa potilaita kuntoon
itse olen 3pojan äiskä ja oireillut jo v2003
eo sillo kukaan sanonnu mitään ihmeellistä,nyt sitte koko tämän vuoden oon odottelut ja juossut lekureilla///
kaikki on vaan pelkkä gliseeta!
2003oli papa2,tulehtuksia ynnä muuta,2raskautta sen jälkeen,terveet lapset
2006 vuodot ei pysähdy......toisen synnytyksen jälkeen ja jatkui pitkään kun alettiin tutkimaan mikä kehossa mättä,kun ei tyrhehdy.
2007papa epäselvä/2006 papa2/2008 kevällä taas kokeissa ja ei mittä hyvää,as-us ja tässä se-epätietoisuus///patologilta raportti että nyt sitte uusi koke///omalta lekurilta tehty on nyt odottellaan vastausta taas,ihmetellen vaan sitä miksi ei neuvolassa eikä terveyskeskuksessa kukaan huomioinnu kun valittiin selkäsäryistä,lantio ja voimakkaiten vihlomisen tuntemuksia,sydänfilmeissä useiseen otteeiseen käynyt tarkistuksissa,///mut tuntuu ettei kukaan tee mitään.ja on voimaton olo,kun yleiskunto on pahaa,raskas,painonnousu,oksentelua,ärtyisä yms.sairaalastakin tuli kirje ettei ne teekan tutkimuksia vaan laitta tarvittavat tiedot takais lekurille ja pitää mun ite otta yhteyttä oman lekuriin jatkotoimenpiteisiin,
halooooo////millaisiin
olen arka jänis niissä asijoissa,kun aina ne jättäny sellaiset nn.arvet////
toivottavasti joku osais myös mun ongelmaan antaa neuvo//pojat 10/3,5/2
 
Topolome
Heippahei...täällä tunteet ok, tosin odottelen TAAS patologin vastauksia....Jouduin looppiin uudestaan 18.11.Syy : Resektiopintaan jatkuvista muutoksista. Joten leikkasivat uudestaan. Olivat toiveikkaita siitä että nyt kaikki poissa. Silti juttelimme jo mahd. kohdunpoistosta(koska mulla on 3 lasta jne) JOS eivät saaneet kaikki pois....Silti se tuntuu niin lopulliselta ja se on iso päätös jotenkin- tietenkin suostun jos on pakko!!!!!!! En epäröikään.
mutta toivoa saa että vastaus on että kaikki poissa -> seurantaan...

Mites muut???
 
janky
jaksamista sullekin topolome!!!!
ite sain tänään uuden läheteen loopiin,nyt sitten uskoivat että on kyse muustakin!
ihmettelin vaan että kyllä ekaks juoksuttellaan potilasta paikasta toiseen///

mitä mulle neuvoksi///masentunut jo ihan uuviksiin!
 
been there
Jaksamista Jankylle!

Suomessa on hyvä terveydenhoito, hyvä että tutkivat ja hoitavat.
Ota oikeasti ihan rauhallisesti, olet hyvissä käsissä. Jos on jotain se hoidetaan pois!
Itselläni oli sama tilanne ja nyt on poistettu kohtu, osin omasta toivomuksestani (oli superkivuliaat kuukautiset jne.)

On ihan tavallista että papassa on muutoksia ja loop-hoitoon joutuu usemammankin kerran. Suomessa tehdään vuosittan 2500 kpl looppeja. Joten jäitä hattuun :)
 
topolome
jossa lukee että 2:n loopin jälkeen EI LÖYDY ENÄÄ DYSPLASTISIA MUUTOKSIA!!!!!!! Nyt on seuraava kontrolli toukokuussa 09 ! SIIS : mikä ihana joululahja!!!!!!
Olen niin helpottunut.Niin onnellinen.
 
Aloittaja.....
IHANAA TOPOLOME! Aivan ihana uutinen! Onnea!

Minullakin on se seuraava kontrolli sitten maaliskuussa. Tässä olisi reilu 2kk aikaa vielä olla rauhassa, mutta ajatus tulee vähän väliä takaraivoon. Vaikea sanoa vielä, millä mielin menen silloin sinne. Kammo jäi kolposkopiasta, loop oli ihan ok. Edessä siis kolposkopia.

Pelottaa sellainen ennakkoon, että lääkäri näkee etikkavaalennuksen jälkeen jotain jo kolposkopiassa. Sanoo sen ja sitten olen ihan hysteerinen taas monta viikkoa tuloksia odotellessa. Tuntuu, että en vielä maaliskuussa jaksaisi sellaista. Niin lujille itselläni otti keväästä syksyyn kestänyt odottelu ja sairaalassa ravaaminen. Vielä en millään olisi valmis käymään sitä uudelleen läpi. :(
 
topolome
onnentoivotuksista!

Tietenkin sitä ajattelee...että se VOI alkaa uudestaan. Mutta päätin syyskuun alussa(muutaman itkukohtauksen jälkeen) että : vittu en antaudu! Ja psyykkasin itseni siihen että jäitä hattuun - päivä kerrallaan- Se onkin ihan uutta kohdallani että pystyin tähän! Mutta niin olen päässyt eteenpäin!
Toivon sinulle voimia, ja toivon että voidaan vielä vaihtaa kuulumisia säännöllisesti(kaikki täällä olevat!) Se nimittäin auttaa!!!!
Kamalaa että sun kolposkopia oli noin kamala! Kyllä se sattui mutta en pelkää uutta kuitenkaan. Looppi taas oli ihan ok, kun se tehtiinkin nukutuksessa.

Odotellaan yhdessä! Pidetään peukkuja, ja jospa kohdallani sitten myös löytyisi voimia laihdutukseen...sillä elämäntavatkin tähän ihan varmasti vaikuttavat.

Hali!
"topolome!
 
Fox
HEI, ÄLKÄÄ PELÄTKÖ NÄITÄ HOITOJA. Kävin eilen kolposkopiassa, jossa otettiin koepaloja ja tehtiin puudutuksessa loop-hoito, jossa poistettiin kohdunsuulta kartionmuotoinen pala. Papa-muutos oli HSIL. Pelkäsin todella paljon nämä pari-kolme viikkoa ennen hoitoa. Eniten pelkäsin löydöstä, koska oma lääkäri ei selittänyt riittävästi, mitä tämä muutos tarkoittaa. Ensinnäkään kolposkopia ei sattunut yhtään, koepalojen ottamista en edes huomannut, puuduttaminen tuntui vähemmän kuin itikan pisto, loop-hoito hieman tuntui, mutta oli ohi jo ennenkuin ehti alkaakaan, tosi nopea toimenpide. Vertakaan ei ole tullut ollenkaan. Ja minulla pitäisi olla huono kivunsieto, koska minulla on kovat kivut koko ajan (selkä, nivelet ym.), niin lääkärit ovat sanoneet.
Kerroin lääkärille, että olen ollut kauhuissani koko ajan papa-muutoksen toteamisen jälkeen. Hän sanoi, että ei tässä nyt mitään syöpää epäillä, toki yllätyksiä sattuu joskus. Loop-hoitokin tehtiin ihan varmuuden vuoksi, koska muutos oli niin selkeä, vaikka kohdunsuulla ei kolposkopiassa mitään löytynytkään.
Minulle tehtiin vähän päälle parikymppisenä jo jokin toimenpide. Poltettiin jotain sieltä, kun käry nousi. Siitä on kulunut nyt aikaa jo n. 23 vuotta...
En tiedä, miten jollain voi sattua nuo toimenpiteet niin paljon, mutta arvelisin, että riippuu lääkäristäkin, miten hän osaa ne tehdä. Ehkä synnyttämättömillä sattuu enemmän tai myös jännittäminen voi olla osasyynä. Minä kyllä jännitin, kun olen krooninen jännittäjä, silti ei sattunut.
Voimia kaikille, jotka joutuvat odottamaan ja älkää ihan oikeasti pelätkö turhaan. Jos se vaikka sattuisikin, niin se on nopeasti ohi. :eek:)
 
sivusta seuraaja
Mitä sinulle aloittaja kuuluu nykyään?

IHANAA TOPOLOME! Aivan ihana uutinen! Onnea!

Minullakin on se seuraava kontrolli sitten maaliskuussa. Tässä olisi reilu 2kk aikaa vielä olla rauhassa, mutta ajatus tulee vähän väliä takaraivoon. Vaikea sanoa vielä, millä mielin menen silloin sinne. Kammo jäi kolposkopiasta, loop oli ihan ok. Edessä siis kolposkopia.

Pelottaa sellainen ennakkoon, että lääkäri näkee etikkavaalennuksen jälkeen jotain jo kolposkopiassa. Sanoo sen ja sitten olen ihan hysteerinen taas monta viikkoa tuloksia odotellessa. Tuntuu, että en vielä maaliskuussa jaksaisi sellaista. Niin lujille itselläni otti keväästä syksyyn kestänyt odottelu ja sairaalassa ravaaminen. Vielä en millään olisi valmis käymään sitä uudelleen läpi. :(
 
Viimeksi muokattu:
pelottaa
Vieläköhän täältä löytyisi keskustelijoita? Olen 35-vuotias ja menossa kolposkopiaan ASC-H vuoksi. Pelottaa ihan hirveästi, että löytyy syöpä, joka on levinnyt jo tosi pahasti ilman, että olen tajunnut epäillä mitään. Toimenpiteitä en osaa pelätä yhtään vaan sitä, että löytyy jotain missä on todella huono ennuste. Pitkälle levinneen syövän pitäisi olla epätodennäköistä, kun mitään vuotohäiriöitä ei ole ollut, mutta näitäkin tapauksia silti löytyy. Seulonnassa siis jäin kiinni ja huolen määrä on rajaton pienen tyttöni vuoksi. Olen lukenut kaiken mitä suomeksi ja englanniksi suurin piirtein löytää. Pahin mahdollinen ahdistaa.
 
iina
Hei pelottaa!
Milloin sinulla on kolposkopia? Minulla on huomenna, ja ajauduin tänne lukemaan, vaikka olin jo päättänyt, että en nettiä liikaa lue... :)

Papalöydös HSIL. Ja patologin kuvaus papanäytteestä: "Solunäytteestä tulee esiin levyepiteelisolukkoa, jonka tuma-sytoplasmasuhde on kohonnut. Kromatiini on karkeutunutta. Lisäksi solut muovaavat toisiansa."

Tuo viimeinen vähän kauhistuttaa ja saa toivomaan mahdollisimman nopeaa hoitoa.

Onnea matkaan sinulle, tulkoon mitä tulee.
 
Sinttu
Mulla on loop-hoito huomenna edessä! Kolposkopiassa kävin jo reilu kk sitten ja siellä ottivat kolme näytettä joissa yhdessä oli HSIL. Aikaisemmissa kahdessa papoissa ollut samaa tulosta. Näytteiden otto hieman sattu, niin vähän pelon sekaisin fiiliksiin odotan huomista loop-hoitoa. Toisaalta en ole koskaan pystynyt rentoutumaan papakokeissa ym. niin sekin varmasti edes auttoi kipua niin sanotusti.. Lupailivat kyllä että ei pitäisi sattua niin paljon kuin näyte palojen otto, koska puuduttavat.
Muuten en ole jaksanut ite miettiä tätä asiaa, veisi vain yöunet , ja sanoivat ettei ole syöpää tai pahanlaatuista muutenkaan, niin uskon sitä. Tokihan yllätyksiä voi löytyä, mutta en jaksa murehtia edeltä. Päivä kerrallaan ja katotaan mitä sieltä löytyy.. ☺
 
iina
Miten Sinttu loop-hoito meni?

Täällä kolposkopia nyt takana, tehtiin kolme päivää sitten. Ei ollut toimenpiteenä papa-näytteenottoa kummempi. Ei tosin mikään miellyttävinkään homma. Vuodon huomaa pyyhkiessä, ei tule suojaan enää mitään. Alavatsa tuntuu turvonneelle.

Loop-hoidon jälkihoito-ohjeen jo sain, silmämääräisesti näytti vaikealle dysplasialle.

Loopissa arveluttaa eniten se ruven irtoamisvaihe. Että miten paljon vuotoa tulee. Mulla on runsas kuukautisvuoto, ja hirvittää, että jos tuo ruven irtoamisvuoto alkaa jossain muualla, kuin kotona. Muutamia kokemuksia olen lukenut, joissa vuoto on ollut todella runsasta...

Muuten suhtaudun asiaan samoin "päivä kerrallaan" asenteella. Lisäksi koitan pysyä poissa syöpäsivustojen keskusteluista. :)
 
Alyssa
Pelottaa, mä käyn ihan samoja pelkoja läpi tällä hetkellä. Löydös oli ASC-H (Hsil-mahdollisuutta ei voida poissulkea). Olen 28.vuotias ja eka papa-koe ikinä, koska suunnittelin kuparikierukan ottoa.

Aiemmin gyne ei ottanut papaa (olin silloin 25.vuotias), koska kaikki oli niin siistiä ja ei ollut mitään oireita mistään. Nyt kismittää, koska tosiaan ei mitään hajua, koaka muutokset tullut ja kuinka vakavia voi olla.

Sain tänään ajan kolposkopiaan ja näytteiden ottoon, 17.2 asti pitää odotella ja niin saamarin tuskasta ja ahdistavaa. Papa-kokeen tulosten jälkeen lähdin kesken työpäivän pois, niin järkyttynyt olin.

Mielialat vaihtelee, ajatukset heittelee, että mulla on varmasti syöpä, joka on levinnyt laajalle ja taas siihen, että tästä kyllä selvitään oli mikä oli. Ja nyt listailen ajottain pääni sisällä kaikkia mahdollisia vähäisiäkin menneitä oireita, jos onkin merkkiä levinneestä syövästä.

Ärsyttää kanssa, kun kolposkopian kanssa joutuu odotteleen niin perkuleesti. Mietin, että tuleekohan omakantaan jo aiemmin tulonset kuin kirjeellä ja uskaltaako niitä edes katsoa, jos sinne päivittyvätkin parissa viikossa, niin sittenhän sitä pelottaa vielä enemmän, että on syöpä. Tai siinä jo kohti kuvittelisin olevani satavarma asiasta.

On tää kyllä aika pysäyttävää. Ja kuinka yksinäiseltä voi tuntua. Vaikka asiasta tulee puhuttua, niin siitä huolimatta, sitä on tässä täysin yksin. Kukaan ei voi oikein lohduttaa. Eniten just pelottaa se, että eka papa koskaan ja vakavia muutoksia, ellei peräti syöpää. Saamari soikoon. Ja tähän ei ehkä sovi edes sananlasku, että "parempi myöhään, kun ei milloinkaan".
Tuntuu, että koko tulevaisuus on kortilla. Ja pelottaa, että jos joudutaan kohtu poistaan. Koska juuri ikinä ekaa kertaa elämässäni olen löytänyt ihmisen rinnalleni, jonka kanssa voisin haluta lapsia. Ja nyt kaikki on vaakalaudalla. Niin epäoikeudenmukainen olo.

Mut tässä avautumista kerrakseen. Tulen varmaan hajoileen tänne jatkossakin, koska odottelu ja epätietosuus on niin sietämätöntä.
 
Alyssa
Hei alyssa minulla ihan sama, haluatko laittaa viestiä kanssani? :( loop 5.2 pelottaaaaa
Täällähän minä, mitä keskustelualustaa oot miettinyt? Hyvin voisinkin.

Ahdistaa niin hitokseen. Huomenna vielä tasan kaks viikkoo vasta kolposkopiaan. Ja nyt taas isompi ahdistus ja stressi ja varmuus, että on syöpä ja tähän se elämä jää.
Onneks on rauhittavia, mutta eipä niitäkään oo kiva popsia, mikäli sikäli niihin jää koukkuun ja joutuu vierottautuun. Voi jumankauta kun löi paskan vuoden alun.

Erehdyin lukemaan muita nettikeskusteluja, jonka takia tosiaan isompi ahdistuspiikki. Ja koska ajattelen liikaa, niin stressaan jo sitä, kuinka tulen stressaamaan sitä, jos puhelin soi työpäivän aikana kolposkopian jälkeen. Koska kuka muukaan voisi soittaa kuin lääkäri ja sanoa, että sulla löydettiin syöpä. Helvetin helvetti, kun voi stressata.

Ja sitten mietin jo sitä, miten sopeutua tietoon, että on suurentunut riski sairastua syöpään. Ja kaikkea liikaa muutakin.

No. Puhuminen ja kirjoittaminen auttaa jonkin verran. Tosin puhekaverit eivät osaa suhtautua, eikä liiaks viiti jankata "entä jos" - ajatuksiaan heille.

Jotenkin nyt viikonloppuna ihan voimat pois. Töissä olisin mieluiten koko ajan, jotta ei tarvitsisi pyörittää ajatuksiaan pahimmissa peloissa. Ja silti ei vaan jotenkin saa nyt aikaseks mitään. Masentaa ja pelottaa. Ja vielä kaksi helvetin pitkää viikkoa odotettavana, että pääsee pelkään lisää.

Oon tosi paljon tukeutunut uskooni (kristinusko) myös, mutta ei sekään tätä täyttä yksinolon tunnetta vie pois.
 
Viimeksi muokattu:
iina
Nyt tuli loop-aika. 17.2. Ja laajat on hoidettavat alueet, eli vielä enemmän jännittää se ruven irtoamisvaihe..

Jo vuosia säännöllisinä pysyneet kuukautiset loistavat poissaolollaan kolposkopian jälkeen. No, henkinen stressi varmasti vaikuttaa, mutta tietenkin maalailen mielikuvia siitä, kuinka kolposkopian näytteenottokohdat on arpeutuneet yhyeen ja sulkeneet koko kohdun...
Myöhässä nyt 5 päivää, mutta hurjalle tuntuu, kun on säännöllisyyteen tottunut.
Raskaana en voi olla. Sen verran alhaiset on seksuaaliset halut nyt tän prosessin aikana ollut.
 

Yhteistyössä