Paha olo, ahdistaa, itkettää :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.

Joo, tuo koskettamisjuttu meillä samoin.. En ihan oikeesti tiedä, mitä tässä pitäis tehdä. Kiitos, kun te kommentoitte kuitenkin :)

Teetko sinä kaoskettelu aloituksia?Minä en,koska en jaksa seksiä ja mieheni ei tajua koskettamisen tarkoittavan muuta. Vaikka olen tästä sanonut. Mutta eipä ota kuuleviin korviin.

En tee, tai todella harvoin. Ja just tuosta olenkin miehelle sanonut, että voi koskettaa muulloinkin kun sillon kun haluaa seksiä. Sitäkin olen miettinyt, koska oon kaikille aina sanonut, että voisin elää ilman seksiä vaikka loppuelämän - että johtuuko tuokin vain väärästä ihmisestä? Seksi ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa..

Ajattelet kuin minä.Helpottavaa minulle. Mutta;oletko päättänyt mitä teet seuraavaksi? Minä pähkäilen asumuseron ja jatkamisen vaiheella?Asumiserossa saisin aikaa itselleni ajatella. Jatkamisessa riskinä se että mikään ei muutu.Toisinaan haaveilen rakastuvani muihin miehiin...
 
Voisin väittää tietäväni tunteesi. Itse erosin vajaa vuosi sitten. Yritin kauan korjata huonoa suhdetta, mutta eihän siitä mitään tule yksin. Puhuin/valitin samoista asioista toistamiseen, mutta sitten tuli raja vastaan: en enää jaksanut ja otin eron. Sitten mies olikin ihan ällikällä lyöty. Se kun kuvitteli, etten uskaltaisi erota. Suhteessa oli lisäksi väkivaltaa. Aluksi oli vaikeaa: minulla oli heikko rahatilanne koska olin silloin työtön. Vaihdoin paikkakuntaa kertaheitolla, lapsi oli/on vuoroviikoin molempien luona. Välillä tulee huonoja hetkiä ja mietin, jos voisi palata yhteen, mutta tarkemmin ajateltuna en usko yhteenpalaamiseen. Tsemppiä! Olen sitä mieltä, että kannattaa erota mieluummin kuin kärsiä huonossa suhteessa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.

Joo, tuo koskettamisjuttu meillä samoin.. En ihan oikeesti tiedä, mitä tässä pitäis tehdä. Kiitos, kun te kommentoitte kuitenkin :)

Teetko sinä kaoskettelu aloituksia?Minä en,koska en jaksa seksiä ja mieheni ei tajua koskettamisen tarkoittavan muuta. Vaikka olen tästä sanonut. Mutta eipä ota kuuleviin korviin.

En tee, tai todella harvoin. Ja just tuosta olenkin miehelle sanonut, että voi koskettaa muulloinkin kun sillon kun haluaa seksiä. Sitäkin olen miettinyt, koska oon kaikille aina sanonut, että voisin elää ilman seksiä vaikka loppuelämän - että johtuuko tuokin vain väärästä ihmisestä? Seksi ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa..

Ajattelet kuin minä.Helpottavaa minulle. Mutta;oletko päättänyt mitä teet seuraavaksi? Minä pähkäilen asumuseron ja jatkamisen vaiheella?Asumiserossa saisin aikaa itselleni ajatella. Jatkamisessa riskinä se että mikään ei muutu.Toisinaan haaveilen rakastuvani muihin miehiin...

Toisaalta mä toivon, että miehellä ois joku toinen niin ois hyvä syy erota. Just tuota pohdin jatkaako tässä vai muuttaa muualle. Mutta en mä kauan tätä oloa jaksa, vaikka kuinka yrittäisin. Mutta en kai osaa sitten erota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Mutta kaikkein vaikeimpina minä koen sen kun mies ei suostu edes puhumaan!!!!!Viimeksi sanoi että hän puhuu sitten kun katsoo sen olevan tarpeen ja lisäsi siihen että toivoo minun vaan olevan hiljaa. Aika paljon vaadittu kun itse haluaisin puhua asioista . No nyt tässä mennään jo kolmatta pvää niin etten ole mitään hänelle sanonut. Eikä hän minulle. Ja ärsyttävälle ja lapselliselle tämä tuntuu. En tajua, Mutta jos miehen oloa helpottaa että olen hiljaa niin olen,katsotaan mihin johtaa...

Voi kamala :( Tulee mieleen kaverin ero, jossa mies kahden viikon mykkäkoulun jälkeen heitti kaverini pihalle eläimineen hirveän raivoamisen ja haukkumisen kanssa... Koskaan ei selvinnyt, että mikä miehelle tuli ja selän takana on kaveristani puhunut heidän kaveripiirissä, että kaverini on patologinen valehtelija ja narsisti :o Miullekin soitteli ja yritti puhua puolelleen, vaikka en edes tuntenut kunnolla koko tyyppiä, harvoin kun nähtiin.

Hirveän vaikeaa sitä on päästä toisen pään sisään kattomaan mitä miettiin, jos toinen ei suutaan avaa :/ Taitaa olla vaan siusta kiinni, miten kauan jaksat katella tuollasta meininkiä.

Miten lapset on reagoinu teiän väleihin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja eronnut:
Voisin väittää tietäväni tunteesi. Itse erosin vajaa vuosi sitten. Yritin kauan korjata huonoa suhdetta, mutta eihän siitä mitään tule yksin. Puhuin/valitin samoista asioista toistamiseen, mutta sitten tuli raja vastaan: en enää jaksanut ja otin eron. Sitten mies olikin ihan ällikällä lyöty. Se kun kuvitteli, etten uskaltaisi erota. Suhteessa oli lisäksi väkivaltaa. Aluksi oli vaikeaa: minulla oli heikko rahatilanne koska olin silloin työtön. Vaihdoin paikkakuntaa kertaheitolla, lapsi oli/on vuoroviikoin molempien luona. Välillä tulee huonoja hetkiä ja mietin, jos voisi palata yhteen, mutta tarkemmin ajateltuna en usko yhteenpalaamiseen. Tsemppiä! Olen sitä mieltä, että kannattaa erota mieluummin kuin kärsiä huonossa suhteessa!

Mies varmaan ajatteleekin, että en uskalla erota, koska olen siitä niin monesti puhunut ja edelleen olen tässä. Ja aina riidankin jälkeen se vaan oottaa, että tulee seuraava päivä ja ollaan taas normaalisti. Aivan kuin sitä riitaa ois ollutkaan. Se ei kai tajua, että kaikki ne asiat kerääntyy ja sit tulee tällaista. Oon sitäkin yrittänyt sille sanoa, mutta ei mene perille niin ei mene.
 
ja mä oon oikeesti luullut, että se on ihan normaalia, kun mies ei puhu eikä näytä tunteitaan. Miten voinkaan olla näin tyhmä?? Mut kai se johtuu siitä, että mun isä on samanlainen jurrikka - ei puhu eikä tunteile
 
No minä puran tuntojani tänne, vaikka kukaan ei vastaisikaan. Jos nyt eroaisin, jäisin varmasti koko loppuelämäksi yksin - oon läski ja rinnat roikkuu ja varmaan muutenkin aivan paska, joten uudesta miehestä on turha haaveilla. Sit katkerana katson, kun mies löytää jonkun toisen naisen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No minä puran tuntojani tänne, vaikka kukaan ei vastaisikaan. Jos nyt eroaisin, jäisin varmasti koko loppuelämäksi yksin - oon läski ja rinnat roikkuu ja varmaan muutenkin aivan paska, joten uudesta miehestä on turha haaveilla. Sit katkerana katson, kun mies löytää jonkun toisen naisen..

Älä tuollasta ajattele :hug: :o Onko siun mies laittanu tuollasta siun päähäs, että et saa ketään muutakaan, jos hänet jätät?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No minä puran tuntojani tänne, vaikka kukaan ei vastaisikaan. Jos nyt eroaisin, jäisin varmasti koko loppuelämäksi yksin - oon läski ja rinnat roikkuu ja varmaan muutenkin aivan paska, joten uudesta miehestä on turha haaveilla. Sit katkerana katson, kun mies löytää jonkun toisen naisen..

Älä tuollasta ajattele :hug: :o Onko siun mies laittanu tuollasta siun päähäs, että et saa ketään muutakaan, jos hänet jätät?

Ei oo mun ulkonäköä arvostellut. Mutta en oo koskaan osannut arvostaa itseäni..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja mä oon oikeesti luullut, että se on ihan normaalia, kun mies ei puhu eikä näytä tunteitaan. Miten voinkaan olla näin tyhmä?? Mut kai se johtuu siitä, että mun isä on samanlainen jurrikka - ei puhu eikä tunteile

Mie luulin, että on ihan normaalia, että mies ryyppää kaikki viikonloput ja vapaapäivät ja krapulassa sitten pyytelee anteeksi ja katuu kaikkia pahoja sanomisiaan... Mies oli selvinpäin tosi ihana ja aina tekemässä kaikkensa miun eteen, mutta kun viinaa sai päähän niin mie en ollu mitään. Kun lähdin niin ajattelin, että en löydä enää ikinä niin ihanaa miestä, ei sellasia olekaan, jotka ei ryyppäisi, mutta niin vaan löysin vielä ihanamman miehen, jonka kanssa tulee yhdessäoloa keväällä 5v. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No minä puran tuntojani tänne, vaikka kukaan ei vastaisikaan. Jos nyt eroaisin, jäisin varmasti koko loppuelämäksi yksin - oon läski ja rinnat roikkuu ja varmaan muutenkin aivan paska, joten uudesta miehestä on turha haaveilla. Sit katkerana katson, kun mies löytää jonkun toisen naisen..

Älä tuollasta ajattele :hug: :o Onko siun mies laittanu tuollasta siun päähäs, että et saa ketään muutakaan, jos hänet jätät?

Ei oo mun ulkonäköä arvostellut. Mutta en oo koskaan osannut arvostaa itseäni..

Tuskin sie mikään riihipiru oikeasti olet, kun kerran olet nykyisenkin miehen saanut :D Vaikka lihoo ja tissit alkaa roikkumaan niin olemassaoleva kauneus pysyy =) Ei läski ja riipputissit naisesta tee rumaa, jos muuten on kaunis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja mä oon oikeesti luullut, että se on ihan normaalia, kun mies ei puhu eikä näytä tunteitaan. Miten voinkaan olla näin tyhmä?? Mut kai se johtuu siitä, että mun isä on samanlainen jurrikka - ei puhu eikä tunteile

Mie luulin, että on ihan normaalia, että mies ryyppää kaikki viikonloput ja vapaapäivät ja krapulassa sitten pyytelee anteeksi ja katuu kaikkia pahoja sanomisiaan... Mies oli selvinpäin tosi ihana ja aina tekemässä kaikkensa miun eteen, mutta kun viinaa sai päähän niin mie en ollu mitään. Kun lähdin niin ajattelin, että en löydä enää ikinä niin ihanaa miestä, ei sellasia olekaan, jotka ei ryyppäisi, mutta niin vaan löysin vielä ihanamman miehen, jonka kanssa tulee yhdessäoloa keväällä 5v. :heart:

Oi :heart: nyt kun tätä asiaa on oikeasti miettinyt jo aika pitkään, niin se ero tuntuis ihan hyvältä. Mutta en tiedä, onko se mahdollista, koska opiskelijana mun tulot on tosi pienet.
Nytkin, kun mies on kaverinsa luona niin mulla on ihan ok olo..
 

Yhteistyössä