Paha olo, ahdistaa, itkettää :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Koko tän joululoman ajan on ahdistanut. Ja syynä mun ja miehen paska suhde. Se ärsyttää mua ja mä varmaan sitä, enkä tajua, miksi ollaan vielä yhdessä. Pyysin sitä miettiin tän päivän, mitä haluaa. Et juteltais illalla kun lapset nukkuu. Vastauksena "Voit pakata tavaras ja muuttaa pois" Eikä sanonut tuota tosissaan vaan vain ärsyttääkseen mua. En jaksais tätä oloa enää, mutta ilmeistesti tuo puhuminenkin on poissuljettu vaihtoehto. Eli mitä tekisin? Ois ihana ku ois joku paikka, mihin mennä pariksi päiväksi, mutta ei sellaista ole :(
 
Jos miehesi ei suostu juttelemaan ja asenne on tuollainen "lähe menee" niin onko mitään järkeä yrittää mitään sopia/puhua, kun ei siitä näytä tulevan mitään? Mitä teidän suhteessa on jäljellä sellasta mikä siut sais jäämään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Jos miehesi ei suostu juttelemaan ja asenne on tuollainen "lähe menee" niin onko mitään järkeä yrittää mitään sopia/puhua, kun ei siitä näytä tulevan mitään? Mitä teidän suhteessa on jäljellä sellasta mikä siut sais jäämään?

No samoilla linjoilla minäkin.Mitä järkee tohon on jäädä,jos mies ei halua ..........
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Jos miehesi ei suostu juttelemaan ja asenne on tuollainen "lähe menee" niin onko mitään järkeä yrittää mitään sopia/puhua, kun ei siitä näytä tulevan mitään? Mitä teidän suhteessa on jäljellä sellasta mikä siut sais jäämään?

Mä tiedän, että sekin haluais puhua, mutta se ei osaa ja pelkää jtn. Ei kai meillä ole oikein mitään jäljellä, miksi jäisin. Lapsetkin tästä varmaan jo kärsii. Ois ees joku, jolle puhua tästä asiasta :( kavereita kyllä on, mutta en halua niitä tällä asialla vaivata...
Kai tuohon mieheen on jo niin tottunut, että pelottaa edes ajatella eroa. En tiiä, mistä lähtisin liikkeelle jne.
 
Mulla sama tilanne. Minä haluaisin keskustella, mutta mies ei. Sanoo vaan;että katsotaan kaunako jaksaa mua katsella. Hän valitta millainen minä olen,muttei suostu puhumaan siitä että parisuhde on kahden kauppa.Vaatii minun käytökseen muutosta,mutta omassa käytöksessän ei näe mitään parannettavaa. Ei suostu puhumaan. Lähti 4tuntia sitten jonnekkin ureheilemaan, sanomatta sanaakaan ja palaa kuin hralle sopii.Mietin vaan että miksi minussa ei ole munaa häipyä samalla lailla ja tulla kun huvittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
..ja siis on aina ollut hyvä mies ja isä, mutta nyt tää viimeisin kuukausi on ollut tätä täyttä sontaa.

Mikä miehessä on muuttunu yhtäkkiä? Kaikki oli siis hyvin vielä kuukausi sitten? Ootteko mitään saanu puhuttua?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Mulla sama tilanne. Minä haluaisin keskustella, mutta mies ei. Sanoo vaan;että katsotaan kaunako jaksaa mua katsella. Hän valitta millainen minä olen,muttei suostu puhumaan siitä että parisuhde on kahden kauppa.Vaatii minun käytökseen muutosta,mutta omassa käytöksessän ei näe mitään parannettavaa. Ei suostu puhumaan. Lähti 4tuntia sitten jonnekkin ureheilemaan, sanomatta sanaakaan ja palaa kuin hralle sopii.Mietin vaan että miksi minussa ei ole munaa häipyä samalla lailla ja tulla kun huvittaa.

:/ tää on kyllä ihan perseestä. Minä taas mietin lenkillä tänään, että oonko todella niin paska, että en uskalla edes erota. Ja sit ku yleensä olen kai liiankin rohkea, mutta tuo ero pelottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
..ja siis on aina ollut hyvä mies ja isä, mutta nyt tää viimeisin kuukausi on ollut tätä täyttä sontaa.

Mikä miehessä on muuttunu yhtäkkiä? Kaikki oli siis hyvin vielä kuukausi sitten? Ootteko mitään saanu puhuttua?

Se on tosi äkkipikainen, ei tee kotona juuri mitään. Ei huomioi mua millään tavalla.. Kuukausi sitten kaikki oli melko ok. On meillä aiemminkin ollut tällaisia kausia, mut ne ei oo kestänyt kuin korkeintaan viikon.. Minä oon kyllä yrittänyt kertoa, miltä musta tuntuu, mutta ei mies osaa ajatella toisen oloa vaan vastaa aina, että "älä ärsytä mua jne."
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Mulla sama tilanne. Minä haluaisin keskustella, mutta mies ei. Sanoo vaan;että katsotaan kaunako jaksaa mua katsella. Hän valitta millainen minä olen,muttei suostu puhumaan siitä että parisuhde on kahden kauppa.Vaatii minun käytökseen muutosta,mutta omassa käytöksessän ei näe mitään parannettavaa. Ei suostu puhumaan. Lähti 4tuntia sitten jonnekkin ureheilemaan, sanomatta sanaakaan ja palaa kuin hralle sopii.Mietin vaan että miksi minussa ei ole munaa häipyä samalla lailla ja tulla kun huvittaa.

:/ tää on kyllä ihan perseestä. Minä taas mietin lenkillä tänään, että oonko todella niin paska, että en uskalla edes erota. Ja sit ku yleensä olen kai liiankin rohkea, mutta tuo ero pelottaa.

Samaa mietin minÄ,en uskalla erota.Ja kun mietin miksi en;liikaa hyviä muistoja, liikaa tulisi taloudellisia huolia....
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
:/ tää on kyllä ihan perseestä. Minä taas mietin lenkillä tänään, että oonko todella niin paska, että en uskalla edes erota. Ja sit ku yleensä olen kai liiankin rohkea, mutta tuo ero pelottaa.

Et ole paska. Ero pelottaa ja surettaa ihan jokaista. Varmasti ei ole ketään, joka olisi eronnut ilman tunnemyrskyä. Voimia siihen tarvitsee ja varmasti on vaikeeta lähteä, kun lapset yhdistää niin tiiviisti eron jälkeenkin.

Tää on niin klisee, mutta jos vasta kuukauden ajan asiat on ollu päin persettä niin olisiko miehelläs joku toinen? Mietin, että miksi toinen on muuttunu ihanasta miehestä ja isästä yhtäkkiä vittuilevaksi ja vältteleväksi?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Mulla sama tilanne. Minä haluaisin keskustella, mutta mies ei. Sanoo vaan;että katsotaan kaunako jaksaa mua katsella. Hän valitta millainen minä olen,muttei suostu puhumaan siitä että parisuhde on kahden kauppa.Vaatii minun käytökseen muutosta,mutta omassa käytöksessän ei näe mitään parannettavaa. Ei suostu puhumaan. Lähti 4tuntia sitten jonnekkin ureheilemaan, sanomatta sanaakaan ja palaa kuin hralle sopii.Mietin vaan että miksi minussa ei ole munaa häipyä samalla lailla ja tulla kun huvittaa.

:/ tää on kyllä ihan perseestä. Minä taas mietin lenkillä tänään, että oonko todella niin paska, että en uskalla edes erota. Ja sit ku yleensä olen kai liiankin rohkea, mutta tuo ero pelottaa.

Samaa mietin minÄ,en uskalla erota.Ja kun mietin miksi en;liikaa hyviä muistoja, liikaa tulisi taloudellisia huolia....

Niinpä. Mulla ei ois tuon rahankaan vuoksi mahdollisuutta tästä lähteä, koska opiskelen. Pitää kai vuosi vielä olla tässä ja valmistumisen jälkeen kattoa uudestaan... ja se tulevaisuus, mistä joskus haaveiltiin yhdessä - mihin se on kadonnut :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
:/ tää on kyllä ihan perseestä. Minä taas mietin lenkillä tänään, että oonko todella niin paska, että en uskalla edes erota. Ja sit ku yleensä olen kai liiankin rohkea, mutta tuo ero pelottaa.

Et ole paska. Ero pelottaa ja surettaa ihan jokaista. Varmasti ei ole ketään, joka olisi eronnut ilman tunnemyrskyä. Voimia siihen tarvitsee ja varmasti on vaikeeta lähteä, kun lapset yhdistää niin tiiviisti eron jälkeenkin.

Tää on niin klisee, mutta jos vasta kuukauden ajan asiat on ollu päin persettä niin olisiko miehelläs joku toinen? Mietin, että miksi toinen on muuttunu ihanasta miehestä ja isästä yhtäkkiä vittuilevaksi ja vältteleväksi?

Oon ihan 100% varma, ettei sillä ole toista. No, ehkä haaveilee, että pääsee musta eroon ja saa paremman tilalle
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
..ja siis on aina ollut hyvä mies ja isä, mutta nyt tää viimeisin kuukausi on ollut tätä täyttä sontaa.

Mikä miehessä on muuttunu yhtäkkiä? Kaikki oli siis hyvin vielä kuukausi sitten? Ootteko mitään saanu puhuttua?

Se on tosi äkkipikainen, ei tee kotona juuri mitään. Ei huomioi mua millään tavalla.. Kuukausi sitten kaikki oli melko ok. On meillä aiemminkin ollut tällaisia kausia, mut ne ei oo kestänyt kuin korkeintaan viikon.. Minä oon kyllä yrittänyt kertoa, miltä musta tuntuu, mutta ei mies osaa ajatella toisen oloa vaan vastaa aina, että "älä ärsytä mua jne."

Hirveän vaikeeta mitään järkevää neuvoa, kun mie en vaan kestäisi asua tuollasen ihmisen kanssa, joka ei välitä toisten tunteista. Kuulostaa jotenkin myös siltä, että miehesi ärsyyntyy omistakin tunteistaan eikä siksi (?) halua puhua asioista, jotka hiertävät teidän välillä.



 
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.

Joo, tuo koskettamisjuttu meillä samoin.. En ihan oikeesti tiedä, mitä tässä pitäis tehdä. Kiitos, kun te kommentoitte kuitenkin :)
 
Mutta kaikkein vaikeimpina minä koen sen kun mies ei suostu edes puhumaan!!!!!Viimeksi sanoi että hän puhuu sitten kun katsoo sen olevan tarpeen ja lisäsi siihen että toivoo minun vaan olevan hiljaa. Aika paljon vaadittu kun itse haluaisin puhua asioista . No nyt tässä mennään jo kolmatta pvää niin etten ole mitään hänelle sanonut. Eikä hän minulle. Ja ärsyttävälle ja lapselliselle tämä tuntuu. En tajua, Mutta jos miehen oloa helpottaa että olen hiljaa niin olen,katsotaan mihin johtaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.

Joo, tuo koskettamisjuttu meillä samoin.. En ihan oikeesti tiedä, mitä tässä pitäis tehdä. Kiitos, kun te kommentoitte kuitenkin :)

Teetko sinä kaoskettelu aloituksia?Minä en,koska en jaksa seksiä ja mieheni ei tajua koskettamisen tarkoittavan muuta. Vaikka olen tästä sanonut. Mutta eipä ota kuuleviin korviin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
..ja siis on aina ollut hyvä mies ja isä, mutta nyt tää viimeisin kuukausi on ollut tätä täyttä sontaa.

Mikä miehessä on muuttunu yhtäkkiä? Kaikki oli siis hyvin vielä kuukausi sitten? Ootteko mitään saanu puhuttua?

Se on tosi äkkipikainen, ei tee kotona juuri mitään. Ei huomioi mua millään tavalla.. Kuukausi sitten kaikki oli melko ok. On meillä aiemminkin ollut tällaisia kausia, mut ne ei oo kestänyt kuin korkeintaan viikon.. Minä oon kyllä yrittänyt kertoa, miltä musta tuntuu, mutta ei mies osaa ajatella toisen oloa vaan vastaa aina, että "älä ärsytä mua jne."

Hirveän vaikeeta mitään järkevää neuvoa, kun mie en vaan kestäisi asua tuollasen ihmisen kanssa, joka ei välitä toisten tunteista. Kuulostaa jotenkin myös siltä, että miehesi ärsyyntyy omistakin tunteistaan eikä siksi (?) halua puhua asioista, jotka hiertävät teidän välillä.

Joo, voi olla, että mies ei osaa käsitellä edes omia tunteitaan. Ei kai silloin voi munkaan tunteita ymmärtää. Oon jotenkin nyt vasta herännyt tähän, ehkä siis mies ei oo välittänyt mun tunteista aiemminkaan, tai sitten osannut auttaa mua. Jo se, että mun itkiessä makkarissa, kukaan ei tuu lohduttaan. Oon kai sit luullu, et se välittää, mutta en tiedä enää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sassu:
Kaipa tässä elämässä arki tulee aina vastaan.Ikä ja elämän muutokset muokkaa meitä molempia, joskus eri suuntiin joskus samaan suuntaan. Minä kun aloin opiskella ,mieheni ei tukenut minua;ei auttanut sen enempää kotitöissä yms. Silloin kun hän opiskeli kaikki kotityöt ym jäi minulle.Hän kyllä latelee minulle kohteliaisuuksia jne, Mutta hän koskee minuun vain seksi mielessä ja se minua ärsyttää.Minä tarvitsisin niin paljon muutakin koskettamista.

Joo, tuo koskettamisjuttu meillä samoin.. En ihan oikeesti tiedä, mitä tässä pitäis tehdä. Kiitos, kun te kommentoitte kuitenkin :)

Teetko sinä kaoskettelu aloituksia?Minä en,koska en jaksa seksiä ja mieheni ei tajua koskettamisen tarkoittavan muuta. Vaikka olen tästä sanonut. Mutta eipä ota kuuleviin korviin.

En tee, tai todella harvoin. Ja just tuosta olenkin miehelle sanonut, että voi koskettaa muulloinkin kun sillon kun haluaa seksiä. Sitäkin olen miettinyt, koska oon kaikille aina sanonut, että voisin elää ilman seksiä vaikka loppuelämän - että johtuuko tuokin vain väärästä ihmisestä? Seksi ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa..
 
on täällä kans vaikeeta, on ollu jo vuoden ja vaikka puhutaankin niin ei edetä. käytiin kriisikeskuksessa kertoo tilanteesta, ne vaan käski ilmotella jos jokin muuttuu... huh... pakko vaan kestää ja toivoo että aika paikkaa ...ei muuta sanottavaa kun että koita keksii itelles muuta mietittävää ja tekemistä ei kannata hukkaa elämää stressillä. annat sen toisen olla oot kun sitä ei olis. on tässä elämässä muutakin kun mies. jätät pyykit sinne korin pohjalle jne. luet ja harrastat jotain kivaa. parisuhteet nyt vaan on aika ... mutta talous pysyy ja lapsilla on isä. lopetat vaan sen vaatimisen ja nollaat odotukset... tietty hienoa on jos haluaa ja on pokkaa erota mut mulla ei ole ainakaan voimia. ja kyllä meillä ainakin roskat menee ukon mukana ulos ja saan käydä yksin kävelyllä. on sekin jo jotain.
 

Yhteistyössä