paha mieli jouluksi

[ap]

Sun miehes kuulostaa itsekkäältä ja narsistiselta persoonalta... : (

itsekäs hän mielestäni on.tänäänkin sanoi:vaihdetaan sitten osia (eli minä tienaisin rahat,hän kotona) lista oli pitkä mitä hänen pitäisi sitten saada:uusi pakettiauto,ilmalämpöpumppu,auton nosturin,ja vaikka mitä...

 

[..]

onko lapsi suunniteltu? ei ainakaan miehen puolelta vaikuta siltä tsemppiä!

 

[Onnellinen Villasukka]

miten saisin rakkauden loppumaan?en kestäisi nähdä häntä muiden naisten kanssa,ja sen hän varmaankin kostoksi tekisi.lasta tuskin tapaisi kovin usein,kun on tuon ikäisessä kuitenkin hoitamista,eikä hänellä näy olevan siihen aikaa/kiinnostusta

:hug:

onko riippuvuus rakkautta? lue vaikka kirja läheisriippuvuudesta tai googleta aiheesta, josko sulla olisi tuo hyvin yleinen taipumus? auttaisi päätöksentekoon kun saisit tietoa itsestäsi?

miksi ihastuit häneen alunperin?

tiedän että jonkin verran varmaan olenkin.hän sai minut nauramaan,oli menoa ja meininkiä,oltiin huolettomia.antoi minulle mitä ikinä halusin.noihin asoioihin ihastuin hänessä

=) :heart:

 

[ap]

Pakkaa lapsi, tavarat ja lähde. Sä pärjäät kyllä!

tiedän.usein kuvittelen mielessäni kuinka onnellisia olisimme kaksin,ei tarvitsisi jatkuvasti riidellä,jaksaisin varmasti paremmin,ehkä löytäisin vielä miehenkin jolle olisimme koko maailma,ehkä.mutta lähteminen on vain niin pirun vaikeaa

Ota vaikka asumusero. Ehkä miehesi herää. Jos ei herää, niin jääköön yksin.

olen tätä monesti ehdottanut,vastaus on ei.en kuulemma voi viedä lapselta isää.en kyllä ole isää viemässäkään,mutta tästä voi aavistaa mitä tuleman pitää jos lapsen kanssa lähden,ei hän halua lastakaan sitten enää jos ei samassa huushollissa asu

 

[ap]

onko lapsi suunniteltu? ei ainakaan miehen puolelta vaikuta siltä tsemppiä!

ei ole suunniteltu.mutta kysyi kyllä että pidetäänhän se?ei niin järin kiinnostunut ollut raskausaikanakaan,ainakaan niin paljon kun toivoin. ei hän koskaan ole sanonut etteikö lasta olisi halunnut.

 

[lähde]

Jos olet niin oikeasti KORKEA aika lähteä! Olet nuori, kaunis ja fiksu! Sinä ja poika pärjäätte paremmin ilman narsisti miestäsi!

 

[Onnellinen Villasukka]

Pakkaa lapsi, tavarat ja lähde. Sä pärjäät kyllä!

tiedän.usein kuvittelen mielessäni kuinka onnellisia olisimme kaksin,ei tarvitsisi jatkuvasti riidellä,jaksaisin varmasti paremmin,ehkä löytäisin vielä miehenkin jolle olisimme koko maailma,ehkä.mutta lähteminen on vain niin pirun vaikeaa

Ota vaikka asumusero. Ehkä miehesi herää. Jos ei herää, niin jääköön yksin.

olen tätä monesti ehdottanut,vastaus on ei.en kuulemma voi viedä lapselta isää.en kyllä ole isää viemässäkään,mutta tästä voi aavistaa mitä tuleman pitää jos lapsen kanssa lähden,ei hän halua lastakaan sitten enää jos ei samassa huushollissa asu

monesti ehdottanut? se on sun päätös, et siihen miehesi lupaa tarvitse.
Voithan toki yrittää jos hän suostuisi sitten johonkin pariterapiaan tai muuhun yrittämiseen teidän suhteenne eteen.
Nyt näyttää siltä, että menette ihan miehen ehdoilla, miksi siihen suostut?
muita että olet itse vastuussa omista valinnoista, myös siitä joa annat miehen määrät elämästäsi.

 

[ap]

mikä ihmeen herkkusieni?

 

[ap]

Pakkaa lapsi, tavarat ja lähde. Sä pärjäät kyllä!

tiedän.usein kuvittelen mielessäni kuinka onnellisia olisimme kaksin,ei tarvitsisi jatkuvasti riidellä,jaksaisin varmasti paremmin,ehkä löytäisin vielä miehenkin jolle olisimme koko maailma,ehkä.mutta lähteminen on vain niin pirun vaikeaa

Ota vaikka asumusero. Ehkä miehesi herää. Jos ei herää, niin jääköön yksin.

olen tätä monesti ehdottanut,vastaus on ei.en kuulemma voi viedä lapselta isää.en kyllä ole isää viemässäkään,mutta tästä voi aavistaa mitä tuleman pitää jos lapsen kanssa lähden,ei hän halua lastakaan sitten enää jos ei samassa huushollissa asu

monesti ehdottanut? se on sun päätös, et siihen miehesi lupaa tarvitse.
Voithan toki yrittää jos hän suostuisi sitten johonkin pariterapiaan tai muuhun yrittämiseen teidän suhteenne eteen.
Nyt näyttää siltä, että menette ihan miehen ehdoilla, miksi siihen suostut?
muita että olet itse vastuussa omista valinnoista, myös siitä joa annat miehen määrät elämästäsi.

tiedän.sanoin miehelle että tämä ei ole sitä mitä elämältä haluan.en voi kuvitellakkaan tekeväni lisää lapsia tuon kanssa,en päätyväni naimisiin,tai edes kihloihin.mies ei tainnut sanoa tuohon mitään.kiukutteli vain jostain pesukoneesta.eli vaihtoi puheenaiheen täysin epäolennaiseen asiaan

 

[vieras]

Sun miehes kuulostaa itsekkäältä ja narsistiselta persoonalta... : (

Mun miehenikin kuulosti ja tuntui siltä, ennen kuin opin kuuntelemaan, mitä hän sanoo enkä ajattelemaan asioita hänenkin puolestaan, että pahallahan se varmaan tarkoittaa. Ihan varmasti uusi tilanne miestäkin ahdistaa, muutosta siinä on hänellekin kun on tavallaan "menettänyt" sinut lapselle. Ehkä siitä tuo kavereiden kanssa hengaaminen ja juominen? Kuinkahan moni parisuhde kaatuu siihen, ettei oikeasti puhuta vaan automaattisesti luullaan, ettei toinen edes yritä. Toinen voi yrittää kaikkensa, omalla tavallaan, ja olla raskastakin, ja vielä raskaampaa kun toinen ei edes huomaa ja valittaa vain.

PALSTAN MIEHET!!! Sanokaa jotain!

 

[kolmen isä]

Pakkaa lapsi, tavarat ja lähde. Sä pärjäät kyllä!

tiedän.usein kuvittelen mielessäni kuinka onnellisia olisimme kaksin,ei tarvitsisi jatkuvasti riidellä,jaksaisin varmasti paremmin,ehkä löytäisin vielä miehenkin jolle olisimme koko maailma,ehkä.mutta lähteminen on vain niin pirun vaikeaa

Ota vaikka asumusero. Ehkä miehesi herää. Jos ei herää, niin jääköön yksin.

olen tätä monesti ehdottanut,vastaus on ei.en kuulemma voi viedä lapselta isää.en kyllä ole isää viemässäkään,mutta tästä voi aavistaa mitä tuleman pitää jos lapsen kanssa lähden,ei hän halua lastakaan sitten enää jos ei samassa huushollissa asu

Ei sillä tunnu nytkään olevan isää. Lapsi voi saada paremman isän isä-puolen muodossa.

 

[ap]

minä kyllä mökötän usein,mutta mielestäni syystä.se saattaa kyllä stressata miestäni,on sen sanonutkin joskus.mutta miksi ei voi muuttaa asioita,olla enemmän kanssamme??niin olisin varmasti iloisempi ja jaksaisin minäkin kun ei ole jatkuvaa riitelyä k.o asiasta.hän vain menee ja tulee miten huvittaa,minä en koskaan saa olla kauaa yksin missään.en ole tuntia kauempaa ollut,aina on juostava kotiin ettei mies ole vihainen minulle jos lapsi on kiukutellut

 

[ap]

Pakkaa lapsi, tavarat ja lähde. Sä pärjäät kyllä!

tiedän.usein kuvittelen mielessäni kuinka onnellisia olisimme kaksin,ei tarvitsisi jatkuvasti riidellä,jaksaisin varmasti paremmin,ehkä löytäisin vielä miehenkin jolle olisimme koko maailma,ehkä.mutta lähteminen on vain niin pirun vaikeaa

Ota vaikka asumusero. Ehkä miehesi herää. Jos ei herää, niin jääköön yksin.

olen tätä monesti ehdottanut,vastaus on ei.en kuulemma voi viedä lapselta isää.en kyllä ole isää viemässäkään,mutta tästä voi aavistaa mitä tuleman pitää jos lapsen kanssa lähden,ei hän halua lastakaan sitten enää jos ei samassa huushollissa asu

Ei sillä tunnu nytkään olevan isää. Lapsi voi saada paremman isän isä-puolen muodossa.

niin,ei kyllä aina.silloin kun sanon että ei hän ole yrittänyt muuttua,olla lapsensa kanssa,niin aina silloin ottaa lapsen syliin ja leikkii.tänään sanoin vihoissani kun taas teki noin,että ei sun nyt tarvi yrittää isää leikkiä.sanoi että luuletko sinä joku täydellinen äiti olevasi?sanoin että ainakin yritän olla hyvä äiti,mutta hän ei edes yritä olla isä

 

[ap]

niin välillä myös haaveilen että josko se minun elämäni mies odottaisi minua tuolla jossain =) mutta sitten taas tulee olo,etten minä enää ketään koskaan saa,ei kukaan halua minua kun on pieni lapsi...

 

[syksyinen]

Ensimmäisen lapsen kanssa ensimmäinen vuosi voi olla äärimmäisen rankkaa aikaa. Ei ainakaan kannata erota ihan vähässä kummassa, jos ei "oikeasti" ole mitää suurempia ongelmia. Ymmärrän, että olet väsynyt lapsen hoitamiseen ja siihen, että vastuusi vauvasta on niin suuri. Kuitenkin olen melkein varma, että elämänne alkaa parisuhdetta myöten helpottamaan kun lapsi vähän kasvaa eikä ole enää niin "hoidettava". Ehkä miehille on (ainakin osalle) on vaan luontevampaa touhuta lapsen kanssa sitten, kun lapsi on vähän isompi ja sen kanssa voi tehdä jo jotain konkreettista.
Jaksamista siltikin lähetän! Kyllä elämänne vielä helpottaa!

 

[kolmen isä]

niin välillä myös haaveilen että josko se minun elämäni mies odottaisi minua tuolla jossain =) mutta sitten taas tulee olo,etten minä enää ketään koskaan saa,ei kukaan halua minua kun on pieni lapsi...

Tuo ei ole totta. Ei ne lapset oikeita miehiä häiritse.

 

[ap]

Ensimmäisen lapsen kanssa ensimmäinen vuosi voi olla äärimmäisen rankkaa aikaa. Ei ainakaan kannata erota ihan vähässä kummassa, jos ei "oikeasti" ole mitää suurempia ongelmia. Ymmärrän, että olet väsynyt lapsen hoitamiseen ja siihen, että vastuusi vauvasta on niin suuri. Kuitenkin olen melkein varma, että elämänne alkaa parisuhdetta myöten helpottamaan kun lapsi vähän kasvaa eikä ole enää niin "hoidettava". Ehkä miehille on (ainakin osalle) on vaan luontevampaa touhuta lapsen kanssa sitten, kun lapsi on vähän isompi ja sen kanssa voi tehdä jo jotain konkreettista.
Jaksamista siltikin lähetän! Kyllä elämänne vielä helpottaa!

enpä tiedä..ei tuo mies taida vastuuta ottaa.harmittaa että yritin perustaa perhettä tuon miehen kanssa..

 

[Hae apua masennukseesi!]

Jos olet niin väsynyt, ettet jaksa kavereita nähdä, olet sairas. Hae apua masennukseen ja lapselle hoitaja. Jospa miehesikin olisi kaskusteluhaluisempi, kun joku MUU hoitaisi vauvaa välillä, ja kävisitte vaikka lenkillä tai edes siellä kaupassa kahdestaan.
Kyseessä on muuten niin pieni vauva, että en puhuisi kasvattamisesta tai kiukuttelusta...

 

[Rokkimama]

niin välillä myös haaveilen että josko se minun elämäni mies odottaisi minua tuolla jossain =) mutta sitten taas tulee olo,etten minä enää ketään koskaan saa,ei kukaan halua minua kun on pieni lapsi...

Tuo ei ole totta. Ei ne lapset oikeita miehiä häiritse.

Peesi tähän. Kokemuksen syvällä rintaäänellä.

 

[ap]

niin välillä myös haaveilen että josko se minun elämäni mies odottaisi minua tuolla jossain =) mutta sitten taas tulee olo,etten minä enää ketään koskaan saa,ei kukaan halua minua kun on pieni lapsi...

Tuo ei ole totta. Ei ne lapset oikeita miehiä häiritse.

niin,kyllä se mies sitten todella välittää jos lapsi ei ole este.harmittaa jo valmiiksi kun tiedän että mies varmasti painelee baariin ja kiusakseni ottaa sieltä jonkun naisen mukaansa...

 

[kolmen isä]

Ymmärrän sen että mies ei juurikaan leiki vauvan kanssa. Eihän sen kanssa edes voi leikkiä. Mutta kyllä hoitamiseen pitäisi osallistua. Pitää välillä sylissä kun lapsi huutaa yms. Minun leikit kun tuppaavat olemaan vähän rajumpia ja vauvojen kanssa pitää olla varovainen. Mutta ehkä miehesi muuttuu kun lapsi tulee taaperoksi. Sitten kun sitä voi heitellä ilmaan yms.

 

[Eläs sano]

Ensimmäisen lapsen kanssa ensimmäinen vuosi voi olla äärimmäisen rankkaa aikaa. Ei ainakaan kannata erota ihan vähässä kummassa, jos ei "oikeasti" ole mitää suurempia ongelmia. Ymmärrän, että olet väsynyt lapsen hoitamiseen ja siihen, että vastuusi vauvasta on niin suuri. Kuitenkin olen melkein varma, että elämänne alkaa parisuhdetta myöten helpottamaan kun lapsi vähän kasvaa eikä ole enää niin "hoidettava". Ehkä miehille on (ainakin osalle) on vaan luontevampaa touhuta lapsen kanssa sitten, kun lapsi on vähän isompi ja sen kanssa voi tehdä jo jotain konkreettista.
Jaksamista siltikin lähetän! Kyllä elämänne vielä helpottaa!

enpä tiedä..ei tuo mies taida vastuuta ottaa.harmittaa että yritin perustaa perhettä tuon miehen kanssa..

Vaikka munkaan mies ei ole kertaakaan vaihtanut vaippoja alle puolivuotiaalle, on muuten maailman paras isä lapsilleen. Pelkää kuulemma, että vauva särkyy...

 

[ap]

Jos olet niin väsynyt, ettet jaksa kavereita nähdä, olet sairas. Hae apua masennukseen ja lapselle hoitaja. Jospa miehesikin olisi kaskusteluhaluisempi, kun joku MUU hoitaisi vauvaa välillä, ja kävisitte vaikka lenkillä tai edes siellä kaupassa kahdestaan.
Kyseessä on muuten niin pieni vauva, että en puhuisi kasvattamisesta tai kiukuttelusta...

kyllä se on jo kasvattamista ettö on esim.joku säännöllisyys elämässä.kerrankin olin jo iltapuurot antanut ja yövaatteet laittanut (klo 20.00) niin mies rupesi laittamaan toppapukua päälle,he lähtevät kuulemma nyt kylään!!!oltiin juuri tapeltu siitä kun isä ei ole lapsensa kanssa...en usko olevani masentunut,vain uupunut.kun lähden pois kotoa olen kuin toinen ihminen,höpötän,nauran ja olen iloinen,mutta kun lähden takaisin kotiin,harmittaa kovasti että sinne tarvii taas palata,olemaan yksin

 

[Hetkinen...]

niin välillä myös haaveilen että josko se minun elämäni mies odottaisi minua tuolla jossain =) mutta sitten taas tulee olo,etten minä enää ketään koskaan saa,ei kukaan halua minua kun on pieni lapsi...

Tuo ei ole totta. Ei ne lapset oikeita miehiä häiritse.

niin,kyllä se mies sitten todella välittää jos lapsi ei ole este.harmittaa jo valmiiksi kun tiedän että mies varmasti painelee baariin ja kiusakseni ottaa sieltä jonkun naisen mukaansa...

Siis olet jättämässä miestäsi olettaen, ettei hän saa alkaa seurustella koskaan enää kenenkään kanssa??!! Vaikka oma suuri huolenaiheesi on, huolisiko sinua kukaan muu?!

 

[onni löytyy arjesta]

Älä suostu olemaan kynnysmatto ja kestämään kaikkea, mutta älä myöskään anna ihan heti periksi! :hug:
Liian usein nykyään perhe hajoaa alkumetreillä, kun vauvaperheen arjen rankkuus yllättää. Miten vanha lapsenne on? KESKUSTELKAA !! Ja jollei mikään auta, mene vähäksi aikaa lapsen kanssa vaikka äitisi luo, sano sinun tarvitsevan aikaa miettiä, mitä haluat.