Päiväkoti vs. vauva -asiaa

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

 

Mä pitäisin eskarin vaan esiopetuksessa, ja sen 4-vuotiaan puolipäiväisenä myös, jos se vaan kuntoutuksen kannalta on ok.

Päivälevot ja välipala ei oikein vastaa mun käsitystäni aktiviteetista, virikkeestä, ja harvemmin pk:ssa puolenpäivän jälkeen enää mitään sen kummempaa on: kaikki "action" tapahtuu aamupäivällä.

AP sanoi jossain vaiheessa, että erityislapsi nousee päivälevolta yhdeltä ja sen jälkeen on hänellä "actionia". Eli ei ole vain pelkkää lepoa ja välipalaa...

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttumatta ja kommentoimatta.... Apn tapauksessa ei ollut kyse virikehoidosta vaan siitä että erityislapsella osa kuntoutuksesta tapahtuu päiväkodissa. Apn tapauksessa pitäisin lapsen hoidossa just niin pitkän päivän kun sitä tarvitaan. Eli jos päikkäreiden jälkeen on vielä kuntoutusohjelmaa niin vasta sen jälkeen hakisin kotiin.
Virikehoito on sitten taas asia aivan erikseen.... ja joskus sekin puoltaa paikkansa.

 

Ei meillä ainakaan 2-vuotias jaksa kiinnostua pitkistä vaunulenkeistä. Pitäisi koko ajan touhuta jotain ja vauva sitten huutaisi yksinään vaunuissa. Parempi siis, että esikoinen leikkii tarhassa tarpeeksi. Varmasti pitkästyisi äkkiä, jos pitäisi tuntitolkulla vaan katsoa vauvanhoitoa ja kotitöiden tekoa.

Jos suoraan sanon, niin subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi lopettaa just tämän tapaisten äitien vuoksi. Miten joku voi kuvitella että 2-vuotiaalle tarha on parempi paikka kuin koti? Kun äiti puuhastelee vauvan kanssa kotona. Jos ei kyse ole mielenterveys/alkoholi tms. ongelmasta. Silloin kyllä ymmärrän, mutta varmaan muitakin tukitoimia jo pitäisi saada.

Peesi!!

 

Ei meillä ainakaan 2-vuotias jaksa kiinnostua pitkistä vaunulenkeistä. Pitäisi koko ajan touhuta jotain ja vauva sitten huutaisi yksinään vaunuissa. Parempi siis, että esikoinen leikkii tarhassa tarpeeksi. Varmasti pitkästyisi äkkiä, jos pitäisi tuntitolkulla vaan katsoa vauvanhoitoa ja kotitöiden tekoa.

Jos suoraan sanon, niin subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi lopettaa just tämän tapaisten äitien vuoksi. Miten joku voi kuvitella että 2-vuotiaalle tarha on parempi paikka kuin koti? Kun äiti puuhastelee vauvan kanssa kotona. Jos ei kyse ole mielenterveys/alkoholi tms. ongelmasta. Silloin kyllä ymmärrän, mutta varmaan muitakin tukitoimia jo pitäisi saada.

Peesi!!

Osittaispeesi.
2-vuotias ei tarvitse virikehoitoa, isompi lapsi on jo eri asia, mutta kyllä 2-vuotiaan ja vauvan kanssa pitää ihan itse pystyä pärjäämään (ellei ole diagnoosia joko lapsella tai äidillä, silloin se on eri asia).
Kannatan subjektiivista ph-oikeutta, mutta sen voisi vaikka rajata koskemaan vain 3 v täyttäneitä lapsia. Ja siihenkin raja; ei 8-10 h hoitopäiviä kun toinen vanhemmista on kotona!

 

Ei meillä ainakaan 2-vuotias jaksa kiinnostua pitkistä vaunulenkeistä. Pitäisi koko ajan touhuta jotain ja vauva sitten huutaisi yksinään vaunuissa. Parempi siis, että esikoinen leikkii tarhassa tarpeeksi. Varmasti pitkästyisi äkkiä, jos pitäisi tuntitolkulla vaan katsoa vauvanhoitoa ja kotitöiden tekoa.

Jos suoraan sanon, niin subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi lopettaa just tämän tapaisten äitien vuoksi. Miten joku voi kuvitella että 2-vuotiaalle tarha on parempi paikka kuin koti? Kun äiti puuhastelee vauvan kanssa kotona. Jos ei kyse ole mielenterveys/alkoholi tms. ongelmasta. Silloin kyllä ymmärrän, mutta varmaan muitakin tukitoimia jo pitäisi saada.

Se, että alle 3-vuotiaita viedään turhaan hoitoon EI johdu subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vaan siitä, että vanhempia ei opasteta ja tueta tarpeeksi. Ja lisäksi siitä, että siinä menee paikka hyvässä päiväkodissa.

Ainakin Espoossa siirrytään siihen, että jos lapsen ottaa pois päiväkodista äitiysloman takia, niin on takuu siitä, että hän saa paikan samasta päiväkodista sitten, kun on taas tarvetta päiväkotiin

Tuohan on järkevää Espoolta. Mutta mietin miksi vanhemmat ei enää luota itseensä lapsensa parhaina hoitajina, vaan uskovat että 2-vuotiaankin on parempi isossa ryhmässä vieraiden ihmisten hoidossa...??

Näin. 2-vuotiaalle päiväkodin 'aktiviteetti' on todellisuudessa aivan liikaa. Hän on ihan pieni vielä. Voi nauttia kavereiden seurasta, mutta päiväkoti ilman tarvetta on liioittelua. Muutaman lapsen kanssa olisi ihan erilaista, mutta alle 10 lapsen ryhmät ovat nykyään aika harvinaisia. En veisi jos ei olisi pakko. 2v ei myöskään ymmärrä, miksi hän menee hoitoon. Vanhempi lapsi voi toivoa sitä itsekin, mutta mielipiteet ovat kovin ailahtelevaisia siinäkin iässä Meillä lapsi ei aluksi halunnut lopettaa hoitopaikassa käyntiä, mutta nyt ei menisi sinne enää takaisin.

Kiinnostaa myös miksi lapset hankitaan niin pienellä ikäerolla ettei omat rahkeet riitä?

 

Ap:lle - en ottaisi kotiin lapsia. Tee kuten sulle sopii.

 

Ei meillä ainakaan 2-vuotias jaksa kiinnostua pitkistä vaunulenkeistä. Pitäisi koko ajan touhuta jotain ja vauva sitten huutaisi yksinään vaunuissa. Parempi siis, että esikoinen leikkii tarhassa tarpeeksi. Varmasti pitkästyisi äkkiä, jos pitäisi tuntitolkulla vaan katsoa vauvanhoitoa ja kotitöiden tekoa.

Jos suoraan sanon, niin subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi lopettaa just tämän tapaisten äitien vuoksi. Miten joku voi kuvitella että 2-vuotiaalle tarha on parempi paikka kuin koti? Kun äiti puuhastelee vauvan kanssa kotona. Jos ei kyse ole mielenterveys/alkoholi tms. ongelmasta. Silloin kyllä ymmärrän, mutta varmaan muitakin tukitoimia jo pitäisi saada.

Peesi!!

Osittaispeesi.
2-vuotias ei tarvitse virikehoitoa, isompi lapsi on jo eri asia, mutta kyllä 2-vuotiaan ja vauvan kanssa pitää ihan itse pystyä pärjäämään (ellei ole diagnoosia joko lapsella tai äidillä, silloin se on eri asia).
Kannatan subjektiivista ph-oikeutta, mutta sen voisi vaikka rajata koskemaan vain 3 v täyttäneitä lapsia. Ja siihenkin raja; ei 8-10 h hoitopäiviä kun toinen vanhemmista on kotona!

Minä taas rajaisin mielellään kokonaan pois ja tilalle tarveharkintainen hoito diagnoosin tai esim. sosiaalisten perusteiden vuoksi. Säästyneillä varoilla tehostettaisiin ja lisättäisiin kevyempiä tukimuotoja, esim. kerhoja ja ehkä palkattaisiin entisajan kodinhoitajan tapaisia perhetyöntekijöitä sellaisiin perheisiin, joissa apua tarvitaan. Nykyäänhän tällaista apua ei välttämättä saa, vaan tarjotaan kaikkiin tilanteisiin subjektiivista päivähoitoa tukimuodoksi.

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Minusta se on huippu juttu.

Ja ennen kuin lapsia hankkii ei voi tietää mitä sitä itse jaksaa ja ei jaksa. Jeesustelun voisi lopettaa tässä.

 

Ei meillä ainakaan 2-vuotias jaksa kiinnostua pitkistä vaunulenkeistä. Pitäisi koko ajan touhuta jotain ja vauva sitten huutaisi yksinään vaunuissa. Parempi siis, että esikoinen leikkii tarhassa tarpeeksi. Varmasti pitkästyisi äkkiä, jos pitäisi tuntitolkulla vaan katsoa vauvanhoitoa ja kotitöiden tekoa.

Jos suoraan sanon, niin subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi lopettaa just tämän tapaisten äitien vuoksi. Miten joku voi kuvitella että 2-vuotiaalle tarha on parempi paikka kuin koti? Kun äiti puuhastelee vauvan kanssa kotona. Jos ei kyse ole mielenterveys/alkoholi tms. ongelmasta. Silloin kyllä ymmärrän, mutta varmaan muitakin tukitoimia jo pitäisi saada.

Peesi!!

Osittaispeesi.
2-vuotias ei tarvitse virikehoitoa, isompi lapsi on jo eri asia, mutta kyllä 2-vuotiaan ja vauvan kanssa pitää ihan itse pystyä pärjäämään (ellei ole diagnoosia joko lapsella tai äidillä, silloin se on eri asia).
Kannatan subjektiivista ph-oikeutta, mutta sen voisi vaikka rajata koskemaan vain 3 v täyttäneitä lapsia. Ja siihenkin raja; ei 8-10 h hoitopäiviä kun toinen vanhemmista on kotona!

Minä taas rajaisin mielellään kokonaan pois ja tilalle tarveharkintainen hoito diagnoosin tai esim. sosiaalisten perusteiden vuoksi. Säästyneillä varoilla tehostettaisiin ja lisättäisiin kevyempiä tukimuotoja, esim. kerhoja ja ehkä palkattaisiin entisajan kodinhoitajan tapaisia perhetyöntekijöitä sellaisiin perheisiin, joissa apua tarvitaan. Nykyäänhän tällaista apua ei välttämättä saa, vaan tarjotaan kaikkiin tilanteisiin subjektiivista päivähoitoa tukimuodoksi.

Vantaalla virikelapsia painostetaan kotiin kuntalisällä. Kerhoja perustetaan lisää ja tulee lyhytaikaisen hoidon mahdollisuus kotona oleville lapsille, ja Espoon tavoin hoitopaikkatakuu.

 

Minä taas rajaisin mielellään kokonaan pois ja tilalle tarveharkintainen hoito diagnoosin tai esim. sosiaalisten perusteiden vuoksi. Säästyneillä varoilla tehostettaisiin ja lisättäisiin kevyempiä tukimuotoja, esim. kerhoja ja ehkä palkattaisiin entisajan kodinhoitajan tapaisia perhetyöntekijöitä sellaisiin perheisiin, joissa apua tarvitaan. Nykyäänhän tällaista apua ei välttämättä saa, vaan tarjotaan kaikkiin tilanteisiin subjektiivista päivähoitoa tukimuodoksi.

Erittäin ajattelemisen arvoinen asia tuokin.

Jos olisi saatavilla kotiapua ja jos joka paikkakunnalla olisi ei-uskonnollista kerhotoimintaa, avoin pk tms, niin subjektiivisen ph-oikeuden voisi vaikka poistaa. Siihen asti se on tarpeellinen.

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Minusta se on huippu juttu.

Ja ennen kuin lapsia hankkii ei voi tietää mitä sitä itse jaksaa ja ei jaksa. Jeesustelun voisi lopettaa tässä.

mutta jos ei oikeesti jaksa, niin silloinhan se lapsen hoito on ihan perusteltuakin päiväkodissa. Mutta joskus tuntuu, että tää "väsymys" on vaan oikeasti äidin / isän omaa mukavuudenhalua :ashamed:

 

Meille tulee kans vauva huhtikuussa, esikoinen on päiväkodissa ja saa siellä pysyäkin edelleen täysipäiväisenä kuten tähänkin saakka.

Ei ole mahdollisuuksia hakea kesken päivän kun on vain yksi auto ja se on miehellä kun käy töissä. Ajatelkoon muut mitä tahtoo tämä on meidän valinta ja se mikä on teidän valinta on varmasti just se oikea teille.

Kaikillahan saa olla mielipiteitä ja nekin saa ihan vapaasti kertoa, mutta syyttelemään on turha ryhtyä.

Ei kai ole sitten JOKA PÄIVÄ? Kai silloin riittää vaikka 2-3 päivää viikossa

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Minusta se on huippu juttu.

Ja ennen kuin lapsia hankkii ei voi tietää mitä sitä itse jaksaa ja ei jaksa. Jeesustelun voisi lopettaa tässä.

Niin, mutta täälläkin esitetty mielenkiintoisia perusteita puolesta. Äiti ei pääse Seppälään ostoksille kun lapset pitkästyvät ja 2v. ei saa tarpeeksi huomiota kotona. Päiväkodissa varmaan saa kun on 4-6 lasta per hoitaja.

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Minusta se on huippu juttu.

Ja ennen kuin lapsia hankkii ei voi tietää mitä sitä itse jaksaa ja ei jaksa. Jeesustelun voisi lopettaa tässä.

Niin, mutta täälläkin esitetty mielenkiintoisia perusteita puolesta. Äiti ei pääse Seppälään ostoksille kun lapset pitkästyvät ja 2v. ei saa tarpeeksi huomiota kotona. Päiväkodissa varmaan saa kun on 4-6 lasta per hoitaja.

Näinpä. Hitsit kun tuli synnytettyä, niin ei pääse enää ostoksille yhden lapsen kanssa, vaan pitäisi mennä kahden lapsen kanssa :O. Ratkaisu: lapsi päiväkotiin. Tai kun en pysty antamaan jakamatonta huomiota kotona kahdelle, niin varmaan esikoinen saa sen isossa lapsiryhmässä jossa on paljon vähemmän aikuisia per lapsi paikalla.

 

Jos hankitaan lapsia oikein 3kpl ja ollaan kotona niin kotona hoidetaan 3kpl lapsia. Eskari on eskari ja siihen ihan perusteltua mennä koulunkäynnin takia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on JÄRJETTÖMYYTTÄ! turha perustella virike lapsilla tms. koska tapaukset joissa on perheessä jotain ongelmaa niin on ihan eri asia. Jos normi perhe niin lapset on kotona. Jos on sitä mieltä että EI PYSTY hankkimiaan lapsia hoitamaan koska ei tiedä mitä niiden kanssa voi tehdä ja ei jaksa niitä hoitaa niin korvien välissä vikaa ja lopeta se lapsi tehtailu siihen!

Minusta se on huippu juttu.

Ja ennen kuin lapsia hankkii ei voi tietää mitä sitä itse jaksaa ja ei jaksa. Jeesustelun voisi lopettaa tässä.

Niin, mutta täälläkin esitetty mielenkiintoisia perusteita puolesta. Äiti ei pääse Seppälään ostoksille kun lapset pitkästyvät ja 2v. ei saa tarpeeksi huomiota kotona. Päiväkodissa varmaan saa kun on 4-6 lasta per hoitaja.

Näinpä. Hitsit kun tuli synnytettyä, niin ei pääse enää ostoksille yhden lapsen kanssa, vaan pitäisi mennä kahden lapsen kanssa :O. Ratkaisu: lapsi päiväkotiin. Tai kun en pysty antamaan jakamatonta huomiota kotona kahdelle, niin varmaan esikoinen saa sen isossa lapsiryhmässä jossa on paljon vähemmän aikuisia per lapsi paikalla.

Ja muut kuntalaiset maksavat tämänkin lystin.

 

Minä taas rajaisin mielellään kokonaan pois ja tilalle tarveharkintainen hoito diagnoosin tai esim. sosiaalisten perusteiden vuoksi. Säästyneillä varoilla tehostettaisiin ja lisättäisiin kevyempiä tukimuotoja, esim. kerhoja ja ehkä palkattaisiin entisajan kodinhoitajan tapaisia perhetyöntekijöitä sellaisiin perheisiin, joissa apua tarvitaan. Nykyäänhän tällaista apua ei välttämättä saa, vaan tarjotaan kaikkiin tilanteisiin subjektiivista päivähoitoa tukimuodoksi.

Erittäin ajattelemisen arvoinen asia tuokin.

Jos olisi saatavilla kotiapua ja jos joka paikkakunnalla olisi ei-uskonnollista kerhotoimintaa, avoin pk tms, niin subjektiivisen ph-oikeuden voisi vaikka poistaa. Siihen asti se on tarpeellinen.

Olen usein ihmetellyt että miksi kunnat eivät järjestä enemmän sitä kevyempää ratkaisua (ja halvempaa) että olisi kunnon kerhoja lapsille, perheet saisivat tukea ja apua jos esim äiti uupuu väsymykseensä. Ja miksi erityislapsille ei ole olemassa ollenkaan kerhoja tai kevyempää hoitomuotoa kuin se päiväkoti?? Ja miksi niin usein osa kuntoutuksesta järjestetään päiväkodissa jolloin vanhemmat ovat tavallaan pakotettuja laittamaan lapsi kunnalliseen hoitoon?! Me ei esim olisi saatu kaikkia tukia ja samaa kuntoutusta jos emme olisi laittaneet lasta päiväkotiin. Vasta päiväkodin kautta saatujen lähetteiden ansiosta alkoivat asiat järjestymään. Vanhempi poika jäi esim kokonaanilman toimintaterapiaa kun ei ollut päiväkodissa, nuorempi sai sitä kun kelto sitä suositteli. Mun mielestä tämä on niin väärin. Ja jotenkin, jossain kohtaa asiat eivät oikein toimi.....

 

itsellä oli sama tilanne, että esikoinen 4,5v oli päiväkodissa vauvan syntyessä 3 pvää vkossa lyhyttä päivää. Nyt kaupunki painosti säästösyistä nämä ns. virikelapset kotihoitoon lupaamalla hoitotakuun ja kerhopaikan. No hoitotakuu tulee voimaan ainoastaan silloin jos hoidon aloittaa elokuussa ja se koskee vain sitä lasta, joka alunperin oli päiväkodissa. Eli pystyvät näin kiertämään tämänkin, koska voivat aina sanoa, ettei pienemmällä ole paikkaa.
Kerhoissa ei ollut paikkoja kuin muutama hassu ja nekin iltapäivällä, joten päiväunia nukkuville ne ajat eivät sovi.
Omalta kohdaltani voin sanoa, ettei meillä ole tuttuja tai sukulaisia, jotka auttaisivat koskaan lastenhoidossa, joten rankkaa tämä on. Tiedän, itsehän olen lapsia halunnut, mutta tilanne olisi eri jos saisi edes yhden vapaapäivän vuodessa.

 

itsellä oli sama tilanne, että esikoinen 4,5v oli päiväkodissa vauvan syntyessä 3 pvää vkossa lyhyttä päivää. Nyt kaupunki painosti säästösyistä nämä ns. virikelapset kotihoitoon lupaamalla hoitotakuun ja kerhopaikan. No hoitotakuu tulee voimaan ainoastaan silloin jos hoidon aloittaa elokuussa ja se koskee vain sitä lasta, joka alunperin oli päiväkodissa. Eli pystyvät näin kiertämään tämänkin, koska voivat aina sanoa, ettei pienemmällä ole paikkaa.
Kerhoissa ei ollut paikkoja kuin muutama hassu ja nekin iltapäivällä, joten päiväunia nukkuville ne ajat eivät sovi.
Omalta kohdaltani voin sanoa, ettei meillä ole tuttuja tai sukulaisia, jotka auttaisivat koskaan lastenhoidossa, joten rankkaa tämä on. Tiedän, itsehän olen lapsia halunnut, mutta tilanne olisi eri jos saisi edes yhden vapaapäivän vuodessa.

ohhoh? Miten tämä kaupungin painostus sitten tapahtui? :/

 

Minä taas rajaisin mielellään kokonaan pois ja tilalle tarveharkintainen hoito diagnoosin tai esim. sosiaalisten perusteiden vuoksi. Säästyneillä varoilla tehostettaisiin ja lisättäisiin kevyempiä tukimuotoja, esim. kerhoja ja ehkä palkattaisiin entisajan kodinhoitajan tapaisia perhetyöntekijöitä sellaisiin perheisiin, joissa apua tarvitaan. Nykyäänhän tällaista apua ei välttämättä saa, vaan tarjotaan kaikkiin tilanteisiin subjektiivista päivähoitoa tukimuodoksi.

Erittäin ajattelemisen arvoinen asia tuokin.

Jos olisi saatavilla kotiapua ja jos joka paikkakunnalla olisi ei-uskonnollista kerhotoimintaa, avoin pk tms, niin subjektiivisen ph-oikeuden voisi vaikka poistaa. Siihen asti se on tarpeellinen.

Olen usein ihmetellyt että miksi kunnat eivät järjestä enemmän sitä kevyempää ratkaisua (ja halvempaa) että olisi kunnon kerhoja lapsille, perheet saisivat tukea ja apua jos esim äiti uupuu väsymykseensä. Ja miksi erityislapsille ei ole olemassa ollenkaan kerhoja tai kevyempää hoitomuotoa kuin se päiväkoti?? Ja miksi niin usein osa kuntoutuksesta järjestetään päiväkodissa jolloin vanhemmat ovat tavallaan pakotettuja laittamaan lapsi kunnalliseen hoitoon?! Me ei esim olisi saatu kaikkia tukia ja samaa kuntoutusta jos emme olisi laittaneet lasta päiväkotiin. Vasta päiväkodin kautta saatujen lähetteiden ansiosta alkoivat asiat järjestymään. Vanhempi poika jäi esim kokonaanilman toimintaterapiaa kun ei ollut päiväkodissa, nuorempi sai sitä kun kelto sitä suositteli. Mun mielestä tämä on niin väärin. Ja jotenkin, jossain kohtaa asiat eivät oikein toimi.....

Jossain vaiheessa muistaakseni demarit ajoivat tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden läpi ja nyt siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni suostumatta näkemään, että parempiakin vaihtoehtoja olisi.
Rahat, jotka vapautuvat purkamisesta voitaisiin vapauttaa kevyempiin tukimuotoihin ja korvamerkitä. Esim. kotihoidontuen kuntalisää kaikkiin kuntiin (sitähän ei monessa kunnassa saakaan) ja khh itsessään on naurettavan pieni summa, lisää kerhoja, perhekahviloita, lapsiperheille suunnattua kodinhoitoapua jne.
Sellaista mikä tukisi nykyperheitä, joilla ei ole useinkaan sosiaalista turvaverkkoa ja auttaisi rakentamaan sitä. Vertaistukea saisi kerhoista ja sinnekin voisi palkata ammattilaisia myös vanhemmuuden tueksi. Kun useammat isommatkin lapset olisivat kotihoidossa ei syntyisi sitä tilannetta, ettei kotonaolijoilla ole seuraa tai virikkeellisiä kerhoja tarpeeksi.
Nyt on joku ihme illuusio, että asiantuntijat antavat jotain parempaa, mitä kotoa ei voi saada ja lapsi jää jostain paitsi, kun ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Tätä nykyä päivähoito on sitäpaitsi ylikuormitettu ja esim. työntekijöiden sairastuessa on vajaamiehityksiä. Sellaiset, joilla on todellinen päivähoidon tarve (opiskelu tai työ) eivät saa lapsiaan lähipäiväkotiin, koska hoitopaikat ovat niin täynnä.
Minusta olisi vetoomuksen aihe tässä, mutta tosiaan niin, että ei sitten jätetä lapsiperheitä ilman mitään apua ja rahat valuukin jonnekin muualle... Ns. tärkeämpiin kohteisiin.

 

mun esikoinen menee ensi syksynä eskariin ja meille syntyy edeltävänä kesänä vauva. Ei oo käyny mielessäkään että pitäisin häntä päiväkodissa muutakuin sen eskarin ajan eli 4 tuntia!!Mielestäni se on ihan riittävä määrä sen ikäiselle. Perheeseemme kuuluu myös toinen lapsi joka täyttää esikoisen eskarisyksynä 3v ja hänet otan pois päiväkodista toukokuussa kun jään äitiyslomalle, miksi veisin lapseni hoitoon kun kerran olen kotona? Kun on lapsia halunnut niin kyllä niistä pitää sitten huolehtia eikä jättää vaivaa muille...

Erityislapsi sen sijaan kuuluisi mielestäni päivähoitoon tai muuhun vastaavaan paikkaan puolipäiväisenä. Parhaalla ystävälläni on kehitysvammainen lapsi ja hänellä 2 pikkusisarusta ja kehitysvammainen lapsi on puolipäiväisenä päiväkodissa juuri niiden kaikenmaailman terapioiden ym takia, niitä on hankala järjestellä ja lasta kuljetella jos perheessä on vauva. Että erityislapsi on mielestä eri juttu tässä kohtaa.

Nämä nyt oli omia mielipiteitäni, jokainen perhe tehköön omat ratkaisunsa.

 

Sain tänään todella mielenkiintoista "palautetta" tästä asiasta...

Voiko oikeasti joku olla sitä mieltä, että mun pitäis pitää nämä isommat lapset (4 vuotias erityislapsi ja eskari) KOTONA kun vauva syntyy enskuussa?

Että käyttäisin vaan eskarin päiväkodilla sen "pakollisen ajan" ja muut ajat hän olisi kotihoidossa? Ja järjestäisin samalla tuolle pojalle kuntoutussuunnitelman mukaista ohjelmaa - mm. suujumppaa ym? Missä välissä opiskelen ELTO:ksi? Kuukaudessa?

Anteeksi nyt, mutta mun ymmärrys ei vaan riitä. Jos nuo lapset olis pienempiä niin toki he olisivat kotona, mutta mun mielestä tuon ikäisten paikka ei ole enää mun kanssa kotona, kun eskarilainenkin tarvitsee jo opettelua kouluunmenoon ym.

Että antaa tulla vaan - sateenvarjo on avattu :kieh:

Jos erityisen kuntoutus on pk:ssa ja eskarikin ollut jo pitkään pk:ssa kokopäiväisenä, ei ole lasten edun mukaista sieltä pois jäädä.

 

Ihme jeesustelua taas. Ap sanoi että lapset on hoidossa klo 8.30-14, jokainen laskutaitoinen osaa sanoa että siitä tulee 6 tuntia. Ei täytä mun mielestä määritelmää kokopäivähoidosta.

Toiseksi, miksi ihmeessä ne muksut pitäisi sieltä hakea erikseen tunnin-kahden välein? Kärsiikö se eskari-ikäinen tosiaan ihan hirveästi siitä jos on kavereitten kanssa tunnin pidempään leikkimässä? Sen sijaan että puettaisiin, istuu autossa, tulee kotiin, ehtii syödä ehkä jugurtin, sitten taas puetaan, istutaan autossa tarhaan, odotetaan siellä että äiti käy hakemaassa toisen lapsen ja taas kökötetään autossa. Oih mitä todellista laatuaikaa äidin kanssa! :saint:

Missä välissä se eskarilainen muuten kasvaa niin paljon että voi mennä koulusta kavereiden luo. Koulupäivä esim 5 tuntia, pitääkö kieltää kavereille meno sen jälkeen ettei vaan saa traumoja kun on äitistä erossa. Olisiko kuitenkin niin että monelle äidille on kovempi paikka että lapsella voi olla muuallakin kivaa kuin hänen helmoissaan? Sitten on helppo kieltää kavereiden kanssa olo "lapsen parhaaseen" vedoten, vaikka kyseessä on äidin omistuksenhalu.

 

^Korjaus, jäi muokatessa ajasta pois 14/14.30 eli korkeintaan 6 tuntia. Laskutaito hukassa.

 

itsellä oli sama tilanne, että esikoinen 4,5v oli päiväkodissa vauvan syntyessä 3 pvää vkossa lyhyttä päivää. Nyt kaupunki painosti säästösyistä nämä ns. virikelapset kotihoitoon lupaamalla hoitotakuun ja kerhopaikan. No hoitotakuu tulee voimaan ainoastaan silloin jos hoidon aloittaa elokuussa ja se koskee vain sitä lasta, joka alunperin oli päiväkodissa. Eli pystyvät näin kiertämään tämänkin, koska voivat aina sanoa, ettei pienemmällä ole paikkaa.
Kerhoissa ei ollut paikkoja kuin muutama hassu ja nekin iltapäivällä, joten päiväunia nukkuville ne ajat eivät sovi.
Omalta kohdaltani voin sanoa, ettei meillä ole tuttuja tai sukulaisia, jotka auttaisivat koskaan lastenhoidossa, joten rankkaa tämä on. Tiedän, itsehän olen lapsia halunnut, mutta tilanne olisi eri jos saisi edes yhden vapaapäivän vuodessa.

Espoossako? Oletko yksinhuoltaja vai mistä vapaapäivättömyys johtuu?

Kannataa pistää palautetta joka paikkaaan kerhoajoista ja paikkojen puutteesta. Valitukset jäävät muuten näkymättömiksi.

Meillä vauva nukkuu kerhon aikaan ja nukkuu sen vuoksi melkein aina rattaissa.