Päätetty ettei mt-potilaan fyysistä sairautta hoideta

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Joo, siellä sairaalan hoitohuoneessa on tyrkytetty ilmaiseksi sairaille niitä pillimehuja, esim Adderassa on just sitä karrageenia. Itse olen nähnyt sen ja hoitaja kantoi niitä jääkaappiin. Siinä tietysti voi olla salalliitto, mutta ei ne sairaat kunnollista RUOKAA saa siellä. Jos osaa toivoa ja vaatia, saattaa saada, mutta ei ne metelöi tietenkään siellä. Se karrageeni on luomusallittu levävalmiste eikä sitä saa odotusaikana syödä eikä imetysaikana myöskään - siksi juuri täällä olen nostanut asiaa esille. Itse terveenä ihmisenä en siedä sitä edes pieniä määriä - poskiontelotulehdus tulee ja iho kärsii heti kauheasti - muulloin ei vaivaa mitään:)

http://koti.utanet.fi/~paula/maalla/kalkkunakukkoja.htm
Tuon jälkeen aloin epäillä systeemiä - eiku käytäntöjä laajemmin.
Oikeastaan paljon aikaisemmin, kunnes tausin, että eihän kirurgeja pidetä työttömänä koskaan! Jos ei maksavia asiakkaita tarpeeksi muualta saada, kerätään niitä terveysturismin avulla. Niin se vaan menee, olen pahoillani - on mennyt jo kauan!
http://www.ipaa-yhdistys.fi/forum/viewtopic.php?t=27
 
vierailija
Kuka muistaa, milloin rypsiöljyä on alettu sekoittamaan meidän ruokiin? Joskus 1980-luvulla metsurit käyttivät sitä moottorisahojen voiteluaineena, mutta menekki varmaan hiipui vähitellen, kun metsäkoneiden myötä? Järkyttävä maku, joka pilaa muuten hyvät ruoka-aineet ja jota sitten yritetään häivyttää makuaineilla, mitä elimistö hylkii siksi, että ne ei yksinkertaisesti ole syötäväksi sopivia! Eikä nyt ole kysymys pelkästään munkkirasvasta..
 
vierailija
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040921387200_uu.shtml

Todella törkeää. Eikä taatusti ainut kerta. Kauheaa ajatella potilaan tuskaa, itsekin tiennyt kuolevansa....Ja sairaala tahallaan hukannut papereita ja väittänyt että potilas oli sydänsairas vaikka EKG täysin normaali....
Sori, mistä se MT-potilaan diagnoosi on alunperin tullut?
Ihan pahaa tekee, kun ihmiset lääkitään automaattisesti johonkin kategoriaan kuuluviksi. Migreenikkona tiedän, mistä kirjoitan. Aina täytyy tietää itse mitä tahtoo eikä suostu mihin tahansa. Käytännöt taitaa olla jotain muuta?
 
vierailija
Biotekniikan riskit- kirjasta löysin vehnästä sen, minkä jo mainitsin:

"Vehnäjauhojen hyvät leivontaominaisuudet johtuvat vehnänjyvän sisältämästä sitkoaineesta, gluteenista. Gluteeni on vehnänjyvän varastoproteiinien, gliadiinien ja gluteniinien, muodostama verkkomainen rakenne, joka saa aikaan taikinan sitkon.

Leivontaominaisuuksiin vaikuttavat etenkin tietyt molekyylipainoltaan suuret gluteniinialayksiköt (HMW-GS), joita vehnässä lajikkeesta riippumatta on kuusi erilaista. Kaikki geenit eivät kuitenkaan ilmenny kaikissa lajikkeissa, ja gluteenin laatua onkin yritetty parantaa lisäämällä vehnälajikkeisiin ylimääräisiä kopioita näistä geeneistä. Erityisesti yhden geenin (1Ax1) on todettu vaikuttavan vehnän leivontaominaisuuksiin, mutta se ei ilmenny läheskään kaikissa lajikkeissa. Altpeter ym. (1996) siirsivät tämän geenin lajikkeeseen, jolta se luonnostaan puuttui. Geeni saatiin ilmentymään ja toimimaan vehnässä, ja sen todetiin lisäävän gluteenin kokonaismäärää ja siten parantavan lajikkeen leivontaominaisuuksia". Kiitos tiedosta, Elina Häikiö ja Jaakko Kangasjärvi
Tuo on hyvä tietää!
 
vierailija
Yleensäkin on niin, että jos ihmisellä on useampi sairaus, niin kokonaisuutta ei osata hoitaa. Jos henkilö on yhden erikoislääkärin hoidossa, niin hän tuntee vain oman alansa ja muut vaivat voivat jäädä toteamatta ja hoitamatta. Jos henkilön tiedetään olevan erikoissairaanhoidon piirissä, niin tavalliset lääkärit eivät helpolla laita lähetteitä erikoislääkäreille vaan uskovat, että hoito on kunnossa eikä lisätutkimuksia tarvita.
Neurologit määräävät vain lääkkeitä eikä lopeta niitä missään tapauksessa vaikka ihminen menettää kävelykyvyn.
 
vierailija
Biotekniikan riskit- kirjasta löysin vehnästä sen, minkä jo mainitsin:

"Vehnäjauhojen hyvät leivontaominaisuudet johtuvat vehnänjyvän sisältämästä sitkoaineesta, gluteenista. Gluteeni on vehnänjyvän varastoproteiinien, gliadiinien ja gluteniinien, muodostama verkkomainen rakenne, joka saa aikaan taikinan sitkon.

Leivontaominaisuuksiin vaikuttavat etenkin tietyt molekyylipainoltaan suuret gluteniinialayksiköt (HMW-GS), joita vehnässä lajikkeesta riippumatta on kuusi erilaista. Kaikki geenit eivät kuitenkaan ilmenny kaikissa lajikkeissa, ja gluteenin laatua onkin yritetty parantaa lisäämällä vehnälajikkeisiin ylimääräisiä kopioita näistä geeneistä. Erityisesti yhden geenin (1Ax1) on todettu vaikuttavan vehnän leivontaominaisuuksiin, mutta se ei ilmenny läheskään kaikissa lajikkeissa. Altpeter ym. (1996) siirsivät tämän geenin lajikkeeseen, jolta se luonnostaan puuttui. Geeni saatiin ilmentymään ja toimimaan vehnässä, ja sen todetiin lisäävän gluteenin kokonaismäärää ja siten parantavan lajikkeen leivontaominaisuuksia". Kiitos tiedosta, Elina Häikiö ja Jaakko Kangasjärvi
Muistakaa aina
 
vierailija
Yleensäkin on niin, että jos ihmisellä on useampi sairaus, niin kokonaisuutta ei osata hoitaa. Jos henkilö on yhden erikoislääkärin hoidossa, niin hän tuntee vain oman alansa ja muut vaivat voivat jäädä toteamatta ja hoitamatta. Jos henkilön tiedetään olevan erikoissairaanhoidon piirissä, niin tavalliset lääkärit eivät helpolla laita lähetteitä erikoislääkäreille vaan uskovat, että hoito on kunnossa eikä lisätutkimuksia tarvita.
Varsinaista uskomushoitoa
 

Yhteistyössä