Tämä nainen siis on ennestään miehelle tuttu(olivat laittamassa firmaa yhdessä pystyyn) ja tämä nainen siis tasan tiesi mikä miehen tilanne on. Sen verran onneksi on tiedossa ettei tuolla naisella mitään tauteja ole(ammatiltaan lääkäri ja vähän turhankin neuroottinen asian kanssa).
Tiedossa oli että nainen on mieheen lääpällään mutta tähän asti mies ei koskaan ollut antanut mitään syytä epäilyihin - nyt sitten oli erään meidän pahan riidan jälkeen mennyt ja vetänyt pään täyteen ja hypännyt tuon naisen kanssa sänkyyn.
Niissä viesteissä joita nainen oli laittanut ei jäänyt paljon arvailun varaa ja mies tunnusti asian kun asiasta kysyin(eipä paljon muutakaan voinut kun viesteissä asia niin selvästi sanottiin) tosin sanoi ettei lainkaan luota siihen onko nainen edes oikeasti raskaana vai yrittääkö vain juonitella.
Sen voisin antaa anteeksi että mies on pettänyt mutta sitä en kykene kyllä unohtamaan että toisen naisen kanssa olisi tulossa lapsi.
Ja ei ole provo. Se etten aiemmin vastannut mitään johtui siitä että mies heräsi melkein heti ensimmäisen viestin jälkeen ja käytiin pitkä keskustelu asiasta. Tuntui olevan kovasti pahoillaan ja yritti vakuuttaa ettei tuo lapsi muuta meidän asioita mitenkään ja ettei hän tunne mitään tuota toista naista kohtaan. Ongelma on vaan siinä etten tiedä enää mitä uskoa ja mihin luottaa.
Toisaalta rakastan tuota miestä aivan järjettömästi ja hän on ollut hyvä minua kohtaan ja aivan loistava isä lapsellemme. Toisaalta tunnen oloni narriksi ja höynäytetyksi. Itselläni on masennustausta ja toisaalta pelottaa aivan järjettömästi miten minun ja lapsen käy jos nyt häädän miehen elämästäni ja tämä kaikki laukaisee masennuskohtaukset uudestaan kun joudun lopettamaan lääkityksen nyt ennen synnytystä jottei syntyvälle lapselle tule vieroitusoireita. Pärjäisinkö edes yksin. Asun 500km päässä kaikista sukulaisistani ja kavereitakaan ei suuremmin ole joten yksin olisi pärjättävä.
