Tuttua on myös minulle tuo pikkusisaruksen-toivomisen tuska.. Esikkoa yritettiin melkein 3v, ja sit tärppäs 2.clomikierrosta. Viime syksynä jatkoin taas clomeilua ja luotin sekä uskoin että tottakai ne nytkin toimisi kun toimi niin hyvin ekallakin kertaa. Annosta nostettiin lopulta kolmeen, ja ultran mukaan ei saatu kuin "herneitä" aikaseks. Nyt on tehty tutkimuksia, ja hoidoissa menty eteen päin. Olisihan se mahtavaa saada antaa omalle lapselle sisarus. Mullakin on myös ollut haaveissa hieman suurempi perhe, mutta jos joskus vielä toinen siunaantuu, olen onnellinen. Tässä ketjussakin huomaa sen, että ne jotka niitä lapsia todella haluavat, ei tahdo niitä millään saada, sitten just tuli ohjelmaa nuorten aborteista (en kyllä katsonut). Sen verran olen herkässä mielentilassa. Ja joskus aiemmin oli puhetta tuosta, kuinka se sattuu kun lähipiirissä plussia vaan paukkuu, vaikkei sitä aina olisi edes suunniteltua. Mutta mukavaa kun kerrotte omista kokemuksista, ja kiva että saa omia asioita purkaa. Mä en kauheesti jaksa näistä asioista lähipiirille turista, mies kuuntelee sujuvasti, mutta en jaksa sille kaikkee kaataa! Palaillaan! :flower: