Ovatko kaikki lapsesi sinulle tasan yhtä rakkaita ja tärkeitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä, rakastan molempia lapsiani yhtä paljon. Mutta myönnän, että heihin suhtautuu eri tavalla... esikoinen (ainoana lapsena ollessaan) oli niiiiiiin äärettömän rakas, että olin pakahtua rakkaudesta. Kauan kaivattu lapseni oli vihdoinkin siinä ja hänelle antoi kaiken rakkauden. Nyt kahden lapsen äitinä olen hämmästynyt, kuinka sen äääääärettömän rakkauden voikin kohdistaa kahteen lapseen... Esikoinen tulee aina olemaan esikoinen ja rakkauteni ensimmäinen kohde, mutta silti tyttäreni on vienyt toisen puolikkaan sydämestäni.
 
kyllä ovat yhtä rakkaita, tosin joku noista aina välillä nousee tärkeysjärjestyksessä korkeammalle, kun jotain ongelmia on kohdalla tai muuten vaan kaipaavat enemmän rakkautta tai huomiota kuin muut..
 
Kyllä. vaikka vanhemmalle on vaikea osoittaa läheisyyttä ja pitää sylissä. kuopus on jo paljon isompi kuin esikoinen oli kun sai sisaren, ja silti hän on vielä sylissä, kun esikoinen ei ole paljon ollut.
Niin, ja en enää palvo ja ihaile lapsia kuten kun oli vaan esikoinen ja oli päivittäin pakahtua rakkaudesta. Useimmiten olen vain väsynyt.
 
Ovat yhtä rakkaita ja tärkeitä, mutta jokainen omalla persoonallisella tavallaan. En voisi kuvitellakaan rakastavani heitä saman kaavan mukaan tai pitäväni heitä tärkeinä samojen asioiden vuoksi: esikoinen on esikoinen, tyty ainoa tytymme ja kuopus on yllärikuopus :heart: :heart: :heart:
 
Rakastan kumpaakin yhtä paljon. Esikoisen kanssa on kuitenkin erilainen side, sillä hänellä oli ekan vuoden aikana monenlaista ongelmaa terveydessä ja hengenlähtökin aika lähellä. Kyllä sellainen pakosta syöpyy jonnekin alitajuntaan, kun on niin kovasti hätäillyt toisen puolesta. Huomaan, että nuoremman kanssa en ole niin herkkävaistoinen.
 

Yhteistyössä