outo olo...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
koko tän päivän ollut ihan kummalinen olo,västtää ihan sikana vaikka omasta mielestä saan nukuttua suht hyvin,nuorimmainen vielä tissillä kerran öisin mutta muuten ihan hyvät yöunet.
tuntuu että käy "ylikierroksilla"sisältä päin?ymmärtääköhän kukaan?

tämäkin päivä normaalisti noustu lasten kanssa,ei meinaa vaan silmiä auki saada aamuisin,kaksi isoa mottia kahvia mutta tuntuu että sekään ei käynnistä...sitä jotenkin toimii kuin robotti,aamusta nuorimmalle aamupuurot,syötöt,päikkäreille menot,isommille aamupala siin välissä,sit aamupesut heille,kohta jo lounasta vääntään,kaikkien syötöt,pienepi taas unille ja isommille antaa myös huomiota(pelaillaan,luetaan kirjoja yms.)
kohta onkin jo iltapv ja eikun välipalaa ja päivällisen tekoon ja sitä rataa.....iltasin kun mukulat viim ysiltä kaikki nukkuvat,olo on kun jyrän alle jääny,muistaa sillon et hei,ne pyykitkin on vielä koneessa,tiskiallas täynnä tavaraa,siivota hieman asuntoa että hieman olis edes siistimmän olosta seuraava päivänä,mukavampi aamulla alottaa "puhtaalta"pöydältä ;)..

mut siis päällisin puolin näyttää ihan nukkuneen rukoukselta,sisältä vaan tuntuu että pakko tehdä tuo ja tuo ja vielä tuo ja sitä rataa....yritän pysähtyä välillä ja hengähtää,takoa itselle päähän et hei,haloo,kyllä nuo siivoamiset ja tiskit voi myöhemminki laittaa mutta kun ei vaan voi lopettaa,tulee huono omatunto....onkohan mulla kohtalotovereita?

jotenkin on sellainen fiilis et jos kohta en hiljennä tahtia,loppuu totaalisesti voimat :(...mitä hyötyä musta sit kellekkään on jos väsyn kokonaan...
en tiedä,voiko masennukselle olla tällaisia tuntomerkkejä?esim.synnytyksen jälkeinen masennus tai jotain?

mussa on aina ollut ylisuorittajan vikaa,töissäkin haalin mahdollisimman paljon hommia ja vähän taukoja,"kun töitä tehdään,tehdään ne kans kunnolla ja ripeästi",olen aina pitänyt "kiireestä".

hieman helpotti kun sai tänne olotilaa purkaa,saapi kommentoida jos haluaa...
 
mulla on samanlaista, käyn siis ylikierroksilla melkein jatkuvasti...Onko sulla ollut tuo olo kauemmin kuin päivän ajan? Mielialasi muuten?? Mulla on ollut masennusta jo pitkään, enkä saa nukuttua ilman lääkkeitä.
Tiedän että kyllä kasvatuksenikin vaikuttaa, koska mulle on opetettu että kaikki on oltava aina järjestyksessä. Siksi en voi sietää laiskuutta ollenkaan, lastenkin täytyy siivota jos niin käsken. Tästä ehkä ei ollut apua mutta yritä pärjäillä, ja jos levottomuutesi ei mene ohi hae apua!
 
on oikeastaan nyt pikkuhiljaa tullut tämä olo...kun vielä olin töissä niin ei se tällä tavalla tuntunut haittaavan,jotenkin sen vai ajattelin olevan "normaalia".pitänyt aina niin sanotusta kiireestä ja "härellistä,on ollut mukava työskennellä "paineen alla" ja samalla saada tuloksia aikaan.
mut nyt kun olen ollut taas kotona jonkin aikaa lasten kanssa,mietin alkuksi et ompas mukava kun ei ole ns.aikatauluja,ei tarvi olla minnekkään menossa jos ei jaksa tai halua.mut pikkuhiljaa tämä ärsyttävä tapa"suorittaa"mahdollisimman paljon päivien aikana,on tullut ja alkaa selvästi näkymään ja tuntumaan olossa.

Mies ei oikein tajua mitä olen hälle sanonut,kyllä on tietty tyytyväinen et ruokaa on pöydässä ja vaatetta kaapissa ja siisti kotikin kaupanpäälle mutta nyt tuntuu että hirttää kiinni....vaikka kaikki hokee et ei sen kodin tarv olla tiptop ja anna niiden tiskien kasaantua,tee sit myöhemmin,ei ole niin justiinsa mut kun se ei ole niin helppoa olla vaan...perhana...
kyllä sitä osaa tehdä itselle paskan olon...ja jos jotain ei ehdi tehdä,tulee sellanen huonommuuden tunne,ettei ollutkaan tarpeeksi hyvä tai jotain...
ja jollain tapaa olen huomannut ajattelevani et kun mä nämä asiat saan tehtyä päivän aikana ja hoitaa lapset tietty siin samalla niin on miehellä sit mukava tulla kotiin,ei tarvi hänen tehdä näitä juttuja kun olen net valmiiksi tehnyt..huoh...kuullostaa varmaan hullulta ja kieltämättä kun sen näin tänne kirjottaa nii ihan idioottimaisestihan tässä käyttäytyy,polttaa ittensä loppuun,mahtavaa....onko jollain jotain vinkkiä miten saisi rauhoitettua ittensä kun tuntuu et kohta karkaa mopo käsistä :)?

ja mitä tuohon kasvatukseen tulee,on jotenkin hankala kuvitella miten lapsuudessa oli äidillä tai isällä nämä asiat,muistan vaan sen et isä joi ja rellesti,äiti yritti pitää kotia pystyssä ja hoitaa meidät lapset,teki silloi kaikki yksin eikä apuja saanut ja vaikka olisi saanutkin,ei kuulemma tarvinnut sitä...
 

Yhteistyössä