ottaisitko itsellesi/lapsellesi...

sisäkorvaistutteen jos sinulla/lapsellasi olisi vaikea kuulovamma ja kuulolaitteilla olisi vaikea saada selvää sekä sanojen erotuskyky erittäin huono.

 

niin ja olisit aina ollut kuuleva......kuulos jostain syistä lähetnyt pikkuhiljaa alenemaan näin pahasti.

 

ottaisin .kuulo on kuitenkin tärkeä asia jo puheenkin kannalta. ja sosiaalisuuden

 

ottaisin ehdottomasti.

 

Harkitsin varmaan, mutta ... en tiedä.

 

Ottaisin.

 

No uskoisin, että ottaisin.

 

kyllä

 

Joo

 

En ole perehtynyt aiheeseen tarpeeksi. Lonkalta heittäen voisin sanoa että ottaisin, mutta käytännössä täytyisi lukea ja kuulla iheesta paljon enememmän, ihmisten omia kokemuksia jne.

Itse en kuurouttakaan niin pelkää, eli toisaalta uskon että voitaisiin tulla toimeen ilmankin.

 

Kyllä, tosin selvittäisin ensin haitat/hyödyt. Periaatteessa voisin lähteä korjauttamaan näköäni leikkauksella, mutta koska näköni ei ole pysynyt samoissa lukemissa, ei minulle suositella leikkausta ainakaan juuri nyt.

 

ottaisin ilman muuta, ottaisinhan silmälasitkin avuksi mikäli näkökykyni olisi heikko.

 

Tälleen äkkiseltään sanoisin että ottaisin. Todellisuudessa varmaan tulis aiheeseen tutustuttua ensin ennen päätöksen tekoa.

 

Tämä on sellainen asia jota en voi tästä suoralta kädeltä sanoa kuinka toimisin.
Itseni kohdalla en välttämättä ottaisi, mutta lapsen kohdalle en osaa sanoa.

 

ottaisin ilman muuta, ottaisinhan silmälasitkin avuksi mikäli näkökykyni olisi heikko.

Itse näkisin että ne silmälasit on enemmän verrattavissa kuulolaitteisiin ja tuo sisäkorvaistute enemmänkin johonkin silmöleikkaukseen.

 

joo ei sisäkorvaistutetta voi verrata silmälaseihin......kuulolaitetta ehkäpä mutta ei sekään aivan sama ole. itse nyt valinnan edessä, otanko itselelni sisäkorvaistutteen, 3 lasta jotka kaikki kuulevia ja heillä ei todettu kuulossa vikaa. itse menetin kuuloani aivokalvontulehduksessa ja on sen jälkeen vielä vaan laskenut ja laskenut joka vuosi :S minulle oli erittäin suuri kynnys joskus edes ottaa kuulolaite käyttöön, häpeän takia. häpeän vieläkin enkä hyväksy olevani vammainen, koitan selviytyä kuulevien kanssa jokapäiväisestä elämästä koska yhtään kuulovikaista henkilöä en tunne , sukuni karttaa vammaisuuttani, vanhempani säälivät. kyllä tässä itsetunto on mennyt samalla kuin kuulokin, normaalisti kuuleva olin siis 20 vuotta!!! nyt ikää lähestulkoon 28 . edes hyvät ystäväni eivät tiedä kuinka huono kuulo minulla oikeasti on. salailen, häpeän. lasten takia haluan itsetunnon takaisin, haluan tuntea että minulla on oikeus olla tälläinen, mutta miksi se vaan on pirun vaikeaa!!!

 

Ottaisin, mutta ensin selvittäisin, että saadaanko sillä kuuloa merkittävästi korjattua. Varsinkin jos on ollut aikaisemmin kuuleva ni kyl vakavasti harkitsisin.

 

Jos siitä uskotaisiin olevan kunnolla apua.