Osaako kukaan neuvoa,mitä apua voin saada kun en enää jaksa..? :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ViVa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei,

Oletko kertonut tuolla äiti-vauvaryhmässä tilanteestasi? Jos siellä on jo hyvät suhteet työntekijöihin, niin puhu heillekin asiasta ja ottakaa vaikka yhdessä työntekijöiden kanssa yhteyttä lastensuojeluun. Ei lastensuojelu hae keneltäkään lapsia siksi, että on vain uupunut. Tarvitset selvästi nyt vain tukea, että jaksat pahimman yli. Vanhimman lapsen osalta voisi miettiä esim. tukiperhettäkin, johon hän voisi mennä 1-2 viikonloppuna kuukaudessa. Kotiavusta höytyisit myös. Samoin kannattaisi puhua omalle lääkärille / neuvolan terveydenhoitajalle tuntemuksistasi. Rohkeasti vain apua hakemaan ennen kuin uuvut kokonaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Entäs ystävät? jos et halua yöksi antaa niin jos ystävä(t) voisivat tulla vkon lopuksi avuksesi?!

Ei mulla oikeen oo sellasia ystäviä. Kavereita paljonkin,mutta ei ketään keltä apua sais.. Ja monilla kavereilla on pienet lapset itelläänkin. Ja kaks noin pientä lasta vaatii niin paljon,että harvempi jaksaa noiden kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sosiaalityöntekijä:
Hei,

Oletko kertonut tuolla äiti-vauvaryhmässä tilanteestasi? Jos siellä on jo hyvät suhteet työntekijöihin, niin puhu heillekin asiasta ja ottakaa vaikka yhdessä työntekijöiden kanssa yhteyttä lastensuojeluun. Ei lastensuojelu hae keneltäkään lapsia siksi, että on vain uupunut. Tarvitset selvästi nyt vain tukea, että jaksat pahimman yli. Vanhimman lapsen osalta voisi miettiä esim. tukiperhettäkin, johon hän voisi mennä 1-2 viikonloppuna kuukaudessa. Kotiavusta höytyisit myös. Samoin kannattaisi puhua omalle lääkärille / neuvolan terveydenhoitajalle tuntemuksistasi. Rohkeasti vain apua hakemaan ennen kuin uuvut kokonaan!

Juu,olen puhunut jotain,ja tänään olikin jost puhetta että jos he kyselisivät onko tuo tukiperhe mahdollinen.. Mutta oon kuullut että sitä tosi vaikea saada? Ja musta tuntuu että se just vois olla se paras apu,kun tietäis että vaikka kerran kuukaudessa sais levätä viikonlopun.
 
Mikä asia sulla on ap se, mikä ENITEN tuntuu raskaalta tossa arjessa? Eli jos saisit apua tarvitsemasi määrän yhteen asiaan, mikä se olisi?

Tuli mieleen, että vaikka tuntuu että on väsynyt "perhe-elämään", niin taustat voi olla muualla. Esim tuntuuko ettet saa huushollia pidettyä kuosissa ja siitä tulis ärsytys? Tuli mieleen, että nykyään kun saa huushollihommiin ostetun avun kotitalousvähennyksiin, niin oisko mitään apua jos palkkaisit mutaman kerran vaikka siivoojan ja ostaisit safkan valmiina? Ei mitenkään jokapäiväisesti tietenkään, mutta siis muutaman kerran, että sä saisit ihan vaan viettää aikaa niden lasten kanssa eikä tartte tapella uhmakkaan kera imurin varresta... Se voi hakea vaan huomiotakin, ja jos teillä ois enemmän semmoista rauhallista aikaa keskenään, olisko se helpompi? En minä vaan tiedä!!! Tuli vaan mieleen tämmöisiäkin ajatuksia
 
Oletko ajatellut, että vanhempi lapsesi voi oireilla juuri sen vuoksi että hän joutuu oleman hoidossa pitkiä päiviä, vaikka sinä olet toisen lapsen kanssa kotona? Hän kokee saavansa huomiota äidiltään vaan negatiivisella käytöksellä. En syyllistä ketään mistään, mutta heti asia tuli mieleen. Reilu 3v on kuitenkin vielä tosi pieni ja herkkä eikä ymmärrä miksi hän on päiväkodissa (vaikka siellä viihtyisikin) ja toinen lapsi saa äidin kokonaan kotona.
Ratkaisuna todellakin olisi sellanen, että isompi lapsi pois hoidosta (tai 1-2-krt viikossa lyhyt päivä hoitoa) ja muut päivät kotona. Ja sinulle kotiin avuksi perhetyöntekijä/kodinhoitaja ja juttuapua.. Kodinhoitaja tmv. MLL-ihminen voisi olla lapsiasi hoitamassa kerran viikossa sen aikaa että pääset tuulettumaan. Jokaikisen pälli hajoaa (myös minun, yhden lapsen äidin) jos ei välillä pääse tuulettumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hannamaria:
Mikä asia sulla on ap se, mikä ENITEN tuntuu raskaalta tossa arjessa? Eli jos saisit apua tarvitsemasi määrän yhteen asiaan, mikä se olisi?

Tuli mieleen, että vaikka tuntuu että on väsynyt "perhe-elämään", niin taustat voi olla muualla. Esim tuntuuko ettet saa huushollia pidettyä kuosissa ja siitä tulis ärsytys? Tuli mieleen, että nykyään kun saa huushollihommiin ostetun avun kotitalousvähennyksiin, niin oisko mitään apua jos palkkaisit mutaman kerran vaikka siivoojan ja ostaisit safkan valmiina? Ei mitenkään jokapäiväisesti tietenkään, mutta siis muutaman kerran, että sä saisit ihan vaan viettää aikaa niden lasten kanssa eikä tartte tapella uhmakkaan kera imurin varresta... Se voi hakea vaan huomiotakin, ja jos teillä ois enemmän semmoista rauhallista aikaa keskenään, olisko se helpompi? En minä vaan tiedä!!! Tuli vaan mieleen tämmöisiäkin ajatuksia

hmm.. varmaan just tuon esikoisen uhma. Ja se ettäen näköjään osaa yhtään sitä kestää,vaikka mun pitäisi :(
Kun tekee ja tekee jotain mitä kieltää ja sitten irvistää vaan tai sylkee ja jatkaa kahta kauheemmin sitä mitä kielsin. Niin silloin mulla menee hermot. Ja kun se on nyt just ihan kokoajan tota,ei ole hetkeäkään "kunnolla". En tiedä sitten mitä oon tehnyt väärin tuon kanssa..
Joskus monta kuukautta sitten kun isompi oli mummolassa yötä,niin muistan miten nautin siitä rauhasta ja hiljaisuudesta.
Oon tosi laiska kyllä myös siivoomaan,mutta koitan nekin hommat kuitenkin hoitaa,kun sotkussa ahdistaa vielä enemmän.
Mulla ma ja pe päivällä vähän "omaa" aikaa kun esikoinen hoidossa ja jos pienemmän saan nukkumaan. Niin silloin koitan jaksaa siivota.
Ei taida olla siivoojaan varaa,suht pienellä vanhempainrahalla elellään.
Mutta kiitos viestistäsi,tuota olikin ihan hyvä vähän pohtia että mikä on se pahin juttu.
Ja totta että voi johtua myös muustakin osittain..
 
Ihan hyviä neuvoja tullut, mutta oikeasti:

- jos isä olisi apuna, luuletteko että ap mainitsisi olevansa aivan yksin?

- jos ongelmana on äidin jaksaminen, se ei taatusti ratkea sillä, että otetaan 3-vuotias pois hoidosta tai vähennetään päiviä huomattavsti. 6h kuulostaa varsin hyvältä ajalta kokonaistilanteen ja lapsen iän huomioiden eikä ole hirveän pitkä päivä. Siihen mahtunee nukkumista myös. Itselleen omistettua aikaa nämä uhmaikäiset tarvitsevat vanhempiensa kanssa tavallistakin enemmän, jo se usein rauhoittaa. Mutta tällaisessa tilanteessa en suosittelisi lapsen päivähoidosta pois ottamista. Tärkeintä on kuitenkin se, miten yhteinen aika (jota suurin osa viikosta edelleen on) vietetään. Ei se, että lapsi on mahdollisimman paljon uupuneen äidin kanssa kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tsemppiä!:
Oletko ajatellut, että vanhempi lapsesi voi oireilla juuri sen vuoksi että hän joutuu oleman hoidossa pitkiä päiviä, vaikka sinä olet toisen lapsen kanssa kotona? Hän kokee saavansa huomiota äidiltään vaan negatiivisella käytöksellä. En syyllistä ketään mistään, mutta heti asia tuli mieleen. Reilu 3v on kuitenkin vielä tosi pieni ja herkkä eikä ymmärrä miksi hän on päiväkodissa (vaikka siellä viihtyisikin) ja toinen lapsi saa äidin kokonaan kotona.
Ratkaisuna todellakin olisi sellanen, että isompi lapsi pois hoidosta (tai 1-2-krt viikossa lyhyt päivä hoitoa) ja muut päivät kotona. Ja sinulle kotiin avuksi perhetyöntekijä/kodinhoitaja ja juttuapua.. Kodinhoitaja tmv. MLL-ihminen voisi olla lapsiasi hoitamassa kerran viikossa sen aikaa että pääset tuulettumaan. Jokaikisen pälli hajoaa (myös minun, yhden lapsen äidin) jos ei välillä pääse tuulettumaan.

Juu,oon ajatellut totakin,mutta mulla ei vaan jaksaminen riitä että isompi olis kotona päivät :(
Ja käyn siis sellasessa ryhmässä 3krt/vko niin en mä vaan kotona oo kun kaks päivää sillei että isompi hoidossa. Ja ne päivät käytän siivoomiseen,lepäämiseen ym.. Tai muuten loppuu voimat ihan lopullisesti.
Ja se voi olla että isompi on huomannut että saa huomioo tekemällä pahojaan ym.. Oon yrittänyt kyllä välillä esim vaan lukea hänelle ja pussaan ja halaan ym,että ei olis ihan vaan negatiivista se huomio. Mutta enemmän pitäis isomman kanssa jaksaa touhuta,ja huono omatunto onkin kokoajan kun en vaan jaksa.
 

Yhteistyössä