Opet kiusaa vanhempaa eskarissa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja (Laura)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Rianna";30290193]Kyllä meillä kaikki taistelut, tappelut ja sotimiset on kiellettyjä. En lähtisi edes käyttämään termiä "tappeluleikki", koska ei siinä mitään leikkiä ole. Ja tuo sääntö koskee kaikkia sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta.

Ja kyllä tietyillä käyttäytymishäiriöisillä lapsilla on tavallistakin suurempi riski noiden leikkien kanssa. Sitä ei vissiin taas saisi sanoa ääneen jonkun korrektiuden nimissä, mutta niin se vaan nyt oikeassa elämässä on. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun olen mennyt väliin tilanteeseen, jossa jonkun sortin taisteluleikki on päättynyt siihen että jotakuta muksautetaan oikein tosissaan. Ja kyllä se muksauttaja vaan yleensä tuppaa olemaan se porukan villein ja rauhattomin lapsi. Sanokaa mitä sanotte, mutta tulisitte itse sen näkemään ja todistamaan.[/QUOTE]

"Meillä" eli teillä kotona vai jossakin muualla?

Meillä kotona kyllä harjoitellaan taisteluleikkejä. Harjoitellaan miten niitä leikitään niin, ettei se toinen loukkaa. Ei siis saa hutkia silmittömästi, vaan siinä pitää osata varoa ja leikkiin voi ottaa mukaan muutakin kuin vain miekalla sohimista. Mun mielestä sellasen opettamisessa ei ole mitään väärää.

Ja kyllä uskon, että muksauttelijoita on ja heitä pitää ohjata ja siksi kai meilläkin kotona harjoitellaan, ettei meille syntyisi tätä "tosissaan muksauttajaa".
Mutta aika usea lapsi ainakin ikähaarukalla 3-5 muksauttaa jossakin kohtaa jotakin toista, vai olenko vaan havainnoinut väärin? Tuskin se mistään taisteluleikeistä johtuu.

AP:n lapsi ei ollut käytöshäiriöinen vaan puhuttiin keskittymishäiriöstä (jos nyt taas palataan ap:n tekstiin)

ja vielä aiheeseen (sitten minäkin lopetan sivuraide keskustelun), toivottavasti se kehityskeskutelu/vasu/mikänytonkaan olisi pian niin varmasti asioita siellä selviäisi.
 
Viimeksi muokattu:
toimiiks linkki muilla....? En saa mitään sisältöä sivulle...
Mä kyllä vähän putosin kärryiltä, että kuka täällä nyt on taisteluleikkejä vastaan :O

muoks. ja nyt se linkki toimii kun lainasin tähän...

Onhan tässä keskustelussa useassa kohdassa heitetty ilmaan ja sanottu, että missään eikä varsinkaan päivähoidossa saa leikkiä ns. taisteluleikkejä saati tuoda lelupäivänä mahdollisesti taisteluleikkeihin viittaavia leluja, ja varsinkaan jos lapsi saattaa kulkea jollain levoton- nimikkeellä...

Omalta osaltani keskustelu oli tässä. Kiitos antoisasta ja todella itselläni silmiä avaavasta keskustelusta. Ja ap:lle pahoittelut kun itsekin lähdin aloituksestani sivuraiteille - toivottavasti saatte suhteenne eskarin suuntaan toimivaksi :).
 
toimiiks linkki muilla....? En saa mitään sisältöä sivulle...
Mä kyllä vähän putosin kärryiltä, että kuka täällä nyt on taisteluleikkejä vastaan :O

muoks. ja nyt se linkki toimii kun lainasin tähän...

Joo, en minä ainakaan. En vain pidä niitä mitenkään välttämättöminä lapsen kehitykselle enkä sopivina kaikkiin paikkoihin kaikissa muodoissaan. Jossain tapauksissa on varmasti tarpeen leikkejä rajoittaa muutoinkin, jos lapsi on kiinnostunut vain näistä leikeistä tai ei osaa pitää leikeissään sellaisia rajoja, että muiden turvallisuus ja koskemattomuus ei vaarannu.

Linkin jutussa psykologi näyttää olevan tässä asiassa samaa mieltä kuin minä:
"Rajuja leikkejä ei kuitenkaan ole tarvetta tyrkyttää niitä vieroksuvalle lapselle."

Miten sitten tämä käytännössä toimisi päiväkodissa, jossa lapset usein ohjataan leikkimään pienempiin ryhmiin tietyillä leluilla. Voitaisiinko laittaa taisteluleikkejä kammoksuva lapsi päikyntädin määräyksellä miekkailemaan?
 
Kyllä ne eskarin täditkin on vain ihmisiä ja samanlaisia ennakkoluuloisia kuin muutkin. Eli VOI olla että hurja ulkonäkönne vaikuttaa ja siksi teidän pitääkin asettautua hieman "yläpuolelle", hoidatte asianne ja pikkujutuista ette ota pulttia.

Tuli niin oma historia mieleen; lapsemme oli ollut pph:lla ja kun isoin meni eskariin niin siirtyi kaikki kolme päiväkotiin. Ekan eskariviikon johtaja oli lomalla (jolla siis oli meidän henkilötietolaput) ja oli kotosalla tekemässä piharemppaa eli vein ja hain mukelot renttuvaatteet päällä, tukka sotkussa. Tätien kohtelu meitä kohtaan on suorastaan ala-arvoista. Hahaa -seuraavalla viikolla detaljit oli kaivettu esiin ja kas kummaa kuinka kohtelu kääntyi ylitsevuotavan imeläksi johtuen mieheni johtoasemasta eräässä isossa firmassa, ja itsekin tulin töistä jakkupuku päällä. Lasten vaatteetkin oli niin kauniita, oi! Tuskin saatoin pitää pokkaani. Ja kyseessä oli ihan fiksut, asialliset ja ammattitaitoiset päiväkodin tädit.

Toinen liittyen noihin lippulappusiin - sama juttu meillä. Aina kaavakkeita sai metsästää, kopiota oli liian vähän (esim. vanhempainiltaan ilmoittautui 15 perheen edustajaa ja kopioita oli tehty kymmenen. Tsädäm.) ja aina sai tarkistaa kuuluuko jotain palauttaa vai ei ja mihin mennessä ja kenelle. Vuosien varrella tätä en saanut kaaliini, että oliko kyseessä kaavakesokeus vai jokin syvältäkumpuava tarve tehdä asiat hankaliksi...
 
  • Tykkää
Reactions: Plum
[QUOTE="mä vaan";30290290]Kyllä ne eskarin täditkin on vain ihmisiä ja samanlaisia ennakkoluuloisia kuin muutkin. Eli VOI olla että hurja ulkonäkönne vaikuttaa ja siksi teidän pitääkin asettautua hieman "yläpuolelle", hoidatte asianne ja pikkujutuista ette ota pulttia.

Tuli niin oma historia mieleen; lapsemme oli ollut pph:lla ja kun isoin meni eskariin niin siirtyi kaikki kolme päiväkotiin. Ekan eskariviikon johtaja oli lomalla (jolla siis oli meidän henkilötietolaput) ja oli kotosalla tekemässä piharemppaa eli vein ja hain mukelot renttuvaatteet päällä, tukka sotkussa. Tätien kohtelu meitä kohtaan on suorastaan ala-arvoista. Hahaa -seuraavalla viikolla detaljit oli kaivettu esiin ja kas kummaa kuinka kohtelu kääntyi ylitsevuotavan imeläksi johtuen mieheni johtoasemasta eräässä isossa firmassa, ja itsekin tulin töistä jakkupuku päällä. Lasten vaatteetkin oli niin kauniita, oi! Tuskin saatoin pitää pokkaani. Ja kyseessä oli ihan fiksut, asialliset ja ammattitaitoiset päiväkodin tädit.

Toinen liittyen noihin lippulappusiin - sama juttu meillä. Aina kaavakkeita sai metsästää, kopiota oli liian vähän (esim. vanhempainiltaan ilmoittautui 15 perheen edustajaa ja kopioita oli tehty kymmenen. Tsädäm.) ja aina sai tarkistaa kuuluuko jotain palauttaa vai ei ja mihin mennessä ja kenelle. Vuosien varrella tätä en saanut kaaliini, että oliko kyseessä kaavakesokeus vai jokin syvältäkumpuava tarve tehdä asiat hankaliksi...[/QUOTE]

Oikeesti? :O Nyt kyllä hävettää olla tuollaisten kolleega.

Ja ap:n kertomus sitten. Aivan pöyristyttävää käytöstä. :headwall: Sitä jotenkin haluaisi uskoa, ettei päivähoidossa ole enää noin käyttäytyviä ihmisiä töissä, mutta turha toivo näköjään. Jokainen ap:n kertoman jutun voisi ohittaa ehkä olankohautuksella, jos olisi kyse yksittäisestä sanomisesta. Mutta jo kaksi noita juttuja tekee siitä asiatonta käytöstä. En voi käsittää.

Ap, koita keskustella ryhmän aikuisten kanssa, mutta jos vähänkään äkisevät vastaan, ota yhteys johtajaan. Tsemppiä!
 
Meillä kotona kyllä harjoitellaan taisteluleikkejä. Harjoitellaan miten niitä leikitään niin, ettei se toinen loukkaa. Ei siis saa hutkia silmittömästi, vaan siinä pitää osata varoa ja leikkiin voi ottaa mukaan muutakin kuin vain miekalla sohimista. Mun mielestä sellasen opettamisessa ei ole mitään väärää.

Hitto SÄ olet sekasin... huh...

cdzfo.jpg
 
No morjens! Täällä on ollut oikeasti ihan hyvä keskustelu, harmi kun työ haittaa harrastuksia :D eniten vituttaa jatkuva sanominen. Ei kertaakaan ole ollut päivää, ettei olisi jotain... Toinen asia on miten esitetään asia. Pph:lla sai myös joskus kommenttia jostain esim. Vaatteesta, mutta se asia esitettiin aina ammattitaitoisen kohteliaasti. Esimerkiksi että olen huomannut ettei lapsi pidä puurosta. Puuro kuuluu aamupalaan kuitenkin meillä ja kaikissa muissakin hoitopaikoissa, joten mitä me nyt keksittäis että lapsi saa aamulla syötyä? Tuosta kommentista oli jo ihan eri lähtökohdat alkaa keskustelemaan ja ratkomaan yhdessä kasvatuskumppaneina asiaa.. Nyt taas osoitetaan sormella sanoen, olemme huomanneet ettei lapsi pidä puurosta. Olisi kannattanut opettaa siihen jo pienenä, kun meillä ei kyllä ole kuin puuroa täällä, sitten on aina nälkä! Tekee mieli tuumia että haista vittu..

Mies haki lapsen tänään ja sai kuulla että kumpparit on oltava näin syksyllä eikä lenkkareita. Mies kertoi että lenkkarit pitää kyllä tällaisen kelin, on kokeiltu talvella loskalammikoissa ja ne ei kyllä kastu! (Viking coretex). Ja täällä tosiaan ei ole edes vettä maassa, vaan ruoho on aamulla kostea ja hiekka on märkää. Mies vielä sanoi että nyt kun on melkein nolla keli niin nuo kengät on lämpimämmät kuin kumpparit. Hoitaja oli tuuminut tähän että miten vaan, itsehän päätätte, mutta märät varpaat ei ole kivat, sitä ei vaan aikuiset aina tiedä kun autolla mennään töihin ja kotiin.. :whistle: kotona kengän sisästä löytyi kuivat sukat ja lämpimät varpaat..

Mitään täydellisiä ei todella olla. Harmittaa tämmöinen pilkun nussiminen. Sitten jos heillä joskus on oikea hyvä pointti jutussa, niin meneekö se täysin ohi, kun ei jaksa enää paljoa open jutut kiinnostaa. Ja kyllä, juttelee tästä vasussa johon osallistuu open lisäksi eryt, psykologi ja toimintaterapeutti. Voidaan yhdessä pohtia turttlesin vaikutusta ja kumppareita. Koitan esittää asian niin että he ei varmaan tarkoita pahaa, mutta pahoitin mieleni kun ikinä ei sanota mitään hyvää tai jotain.

Ja vielä yhteen kommentti jota en nyt jaksa kaivaa, että emme ole alkoholi tai muutenkaan ongelma perhe. Ei olla koskaan oltu. Ei olla oltu koskaan edes sosiaalihuollon asiakkaita aikuisena (minä olin alaikäisenä,mutta sitä nyt ei kukaan tiedä eli vaikuttaa ei mihinkään ennakkoasenteeseen).
 
Hmm.. Otapa seuraavall kerralla kännykkä valmiiks esille ja kun palaute tulee pyydät toistamaan sen kameralle.
Sano vaikka, että ei tarvii sit monistaa paperia kun menee viesti näinkin perille ;)
 
[QUOTE="korpela";30289875]Ei kyllä tässä pitää nyt nähdä se kuuluisa iso kuva. Se että puhutaan Turtleseista tai Crockseista ei tee hullua hurskaammaksi. Isossa mittakaavassa kyse ei ole yhdestä lelusta tai huonosta asustevalinnasta. Lapsella on keskittymisvaikeuksia, jotka ilmenevät todennäköisesti monin eri tavoin. Tästä yhtenä pienenä esimerkkinä nyt voi olla Turtlesien tappeluleikit. Siihen ei kannata sen enempää takertua.

Taustalla voi olla tietenkin melkeinpä mitä tahansa. Vanhempien välinpitämättömyydestä tai alkoholin käytöstä lapsen sairauksiin. Taustojahan ei voi mitenkään tietää tuntematta tapausta oikeasti ja kaikkien asianosaisten mielipiteet kuulemalla. Se että ammattilainen on ohjeistanut vanhempia antaa viitteen, että ainakin osasyy voisi löytyä perheestä. Mutta se on siis vain viite, jonka saa lukemalla ap:n kirjoituksen, en tietenkään väitä niin.

Keskittymishäiriöiselle lapselle ei useinkaan tee hyvää leikkiä tappelua, taistelua tai mitään sinne suuntaan liittyvää. Tuon kaltaisen toiminnan salliminen, tai jopa suosiminen voi pahimmillaan saada muut lapset jopa pelon valtaan. Ylivilkkaasta lapsesta saattaa kehittyä päiväkodin "pahis", jota muut pelkäävät. Toistuvista taisteluleikeistä ei ole pitkä matka siihen, että edessä seisova lapsi esim. tönäistään tieltä leikin ulkopuolellakin.

Ja siis voihan olla niinkin, että päiväkodin hoitajat nyt yksinkertaisesti vain vihaavat tatuoituja vanhempia. Jostain syystä se ei kuitenkaan ole ensimmäinen hypoteesini.[/QUOTE]

Tässä tuli asiaa! Ajattelin ensin, että olen ap:n puolella, kiusaamistahan tuo on hoitajien kohdalta, ihan selvästi. Valittaisin päiväkodin johtajalle, ja ottaisin asian puheeksi hoitajien kanssa. Mutta sitten kun ajattelee toisesta suunnasta; ehkä lapsella ei ole tarpeeksi rajoja, ja siksi hoitajan ovat ottaneet vanhemmat silmätikuiksi? Keskittymishäiriöisellä lapsella pitää olla normaalia tiukemmat rajat, koska muuten lapsi ei oikeasti opi tavoille! Siinä mielessä huivi tai puuro-kommentti on ihan asiaa, ei se lapsi saa pompottaa aikuisia, vaan aikuisen sana on laki. Muuten mennään metsään auktoriteeteissä, ja lapsi ei myöskään kuuntele opettajaa. Liian lepsu kasvatus add/adhd lapselle kostautuu koko perheelle ja koko lapsen luokalle! Voihan olla että lapsen käytös eskarissa on ihan kamalaa, ja hoitajat ovat jo kyllästyneet lapseen. Näin ei tietenkään ammattiatoitoisten hoitajien kanssa pitäisi tapahtua, mutta totuushan on se että jotkut adhd lapset ovat melko sietämättömiä. Jos äiti antaa hyvin välinpitämättömän kuvan, hoitajat varmaan kostavat vihansa tätä lasta kohtaan sille vanhemmalle. Mutta kyllä mietittää, että jos lapsi on pienryhmässä, niin ei kovin ammattitaitoisia ohjaajia ole erityislapselle?? Vaikuttaa vähän siltä, että ap ei ole syventynyt asiaan mikä hänen lapsessaan on vialla, ja miten lapsen käytöstä voidaan tukea. Se asenne, että antaa lapsen käyttäytyä miten tahansa, on erittäin ärsyttävä. Joten jollain tavalla hoitajille on muodostunut ap:sta sellainen kuva, että he alkavat käskyttää äitiä, koska äiti ei näytä olevan asioista ihan kärryillä. (vaatteet, lappujen palautus , lapsen rajut leikit jne). Tsemppiä, teillä on pitkä tie, jos asenne ei ole kohdillaan. Oletko itse mennyt esit tukiryhmään, jossa ohjaistetaan vanhempia miten tukea erityislapsen kehitystä? Saattaisi tehdä hyvää..
 
Loppukommentti tuli väärään sävyyn. Pointtina oli, että erityislapsen käytöstä ei koskaa pitäisi vähätellä. Jos leluista on kommentoitu, rivien välistä on yritetty sanoa, että erityislapsen käytös on väkivaltaista ja häiritsevää. Se mitä tarkoitin edellisen viestin lopussa, että yleensä erityislapsen vanhemmat tietävät, että käytös saattaa ilmetä jommassa kummassa paikassa paljon pahempana; joko kotona tai hoidossa. Ap ei kuulosta siltä, että olisi perehtynyt asiaan. Lapsen käytös saattaa eskarissa olla erityisen häiritsevää. Väärin on tietenkin se, että hoitajat kostavat tämän kommenteissaan vanhemmille. Kannattaisiko kysyä suoraan hoitajilta mistä on kyse?
 
Tarkoitatko jotain muiden maiden sotia vai? Toivon ettei sellaista enää Suomeen tule, mutta jos tulee, tarvittavat taidot opitaan armeijassa eikä lasten taisteluleikeissä.

Itse olet väittänyt, että fyysisiä taistelutaitoja tarvitaan tosielämässä, olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti millaisia nämä tilanteet sitten ovat, joihin ne taisteluleikit lapsia valmistavat?

Tietenkään taisteluleikkejä leikkivät lapset eivät välttämättä koskaan väkivaltaan turvaudu. Mutta väittäisin että pahimmat tuuppijat, tönijät ja huitojat kyllä keskimääräistä herkemmin myös aikuisina turvautuvat fyysisiin keinoihin. Varsinkin jos heille ei oikeita tapoja opeteta, vaan ajatellaan että poikien kuuluukin nahistella. Nahistelu ei ole tosin sama asia kuin taisteluleikit, mutta sinähän puolustit myös poikien oikeutta fyysiseen nahisteluun.

Lueppa kuule vaikka kotimaan osastoa.

En ole väittänyt, että fyysisiä taistelutaitoja tarvitaan eittämättä tosielämässä. En myöskään ole väittänyt, että niitä opitaan lasten taisteluleikeissä. Yritin avata poikien aivojen toimintaa, mutta näemmä se ei sinulle auennut.

Olen myös monesti sanonut, että taisteluleikit eivät kerro leikkijänsä aggressiivisuudesta tai halusta satuttaa vastaparia. Taisteluleikit ovat myös oiva tilanne oppia, miten kauan leikki on hauskaa. Miten eri ihmiset reagoivat eri tavalla ja taisteluleikit opettavat huomaamaan milloin on aika lopettaa. Toki siihen tarvitaan aikuisten ohjausta alkutaipaleella, mutta myöhemmällä iällä opitaan näkemään itse ja ymmärtämään miten pitkälle voidaan mennä.

Taisteluleikessä ei ole kyse tuuppimisesta, tönimisestä ja huitomisesta. Miksi sinun on niin kovin vaikea ymmätää sitä?

Miksi sinun on myös vaikea ymmärtää, että useille pojille tulee se vaihe, kun mitellään voimia, hyvässä hengessä. Se on kamalan huono juttu, jos "sääntöjä" ei ole opittu jo lapsena. Ja toki on aina poikkeuksia, joilla touhu menee turhan totiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö pojilta tulisi kieltää taisteluleikit, koska jollakin homma voi karata käsistä.
Ei tytöiltäkään olla kieltämässä kotileikkiä, koska joillakin homma voi mennä vähän liian pitkälle ja aletaan harjoittelemaan lastentekotaitoja, eikö?
 
[QUOTE="Rianna";30290193]Kyllä meillä kaikki taistelut, tappelut ja sotimiset on kiellettyjä. En lähtisi edes käyttämään termiä "tappeluleikki", koska ei siinä mitään leikkiä ole. Ja tuo sääntö koskee kaikkia sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta.

Ja kyllä tietyillä käyttäytymishäiriöisillä lapsilla on tavallistakin suurempi riski noiden leikkien kanssa. Sitä ei vissiin taas saisi sanoa ääneen jonkun korrektiuden nimissä, mutta niin se vaan nyt oikeassa elämässä on. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun olen mennyt väliin tilanteeseen, jossa jonkun sortin taisteluleikki on päättynyt siihen että jotakuta muksautetaan oikein tosissaan. Ja kyllä se muksauttaja vaan yleensä tuppaa olemaan se porukan villein ja rauhattomin lapsi. Sanokaa mitä sanotte, mutta tulisitte itse sen näkemään ja todistamaan.[/QUOTE]

Joskus homma menee yli. Siitäkin opitaan. Lapset oppivat sekä omista, että muiden rajoista. Ei se niistäkään ole kivaa, että leikki loppuu ennen aikojaan, kun jollekkin tulee paha mieli.

Mun on kovin vaikea ymmärtää kantaasi. Mielestäni juuri sinä eväät lapsiltasi kyvyn oppia miten pitkälle voidaan mennä fyysisten voimavarojen suhteen. Milloin sattuu ja milloin enää kenelläkään ei ole kivaa. Se on huono juttu siinä vaiheessa, kun niistä tulee vähän isompia ja ne ottaa joka hemmetin asian tosissaan eikä osaa suhtautua leikkimieliseen nahisteluun asiaankuuluvalla tavalla.

Usein miehen elämään kuuluu tai tulee tarve tuntea itsensä fyysisesti voimakkaaksi ja päteväksi. Se vaan menee niin.
Ei se tietynlainen eläimellisyys meistä vaan ole hävinnyt, vaikka kehitys menisi kuinka pitkälle. Ja vaikka sinä kuinka kiellät nahistelut lapsilta, voi olla, että se on sinun lapsesi, joka on muutaman vuoden päästä ihan ensimmäisenä snäkärijonossa haastamassa riitaa.
 
En kyllä yhtään ymmärrä näitä taisteluleikkien puolustajia. Miksi lapsien pitäisi väen väkisin SAADA oppia väkivaltaiseksi? Minä olen katsonut tarhojen ja kotien pihalla lapsia, ja kyllä ne kaikkein väkivaltaisimmat lapset on juuri niitä joiden äidit sanovat "pojat on poikia". Ihan helvatun ärsyttävä asenne. Kyllä pojillekin voi opettaa että toisella ihmisellä on tunteita, ja nämä nahistelijat ja taisteluleikkien leikkijät usein ovat kehittymättömämpiä sosiaalisesti. Opettakaa niille pojille empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja! Ja nyt kun puhutaan erityislapsista ja keskittymishäiriöisistä, niin niille varsinkin! Aivan sama nimimerkki voi tehdä tutkimusretken vankilaan, ja katsoa kuinka monta keskittymishäiriöistä vankia sieltä löytää. On nimittäin tutkittu juttu että esim adhd saattaa johtaa hallitsemattomaan käytökseen (lue:väkivalta).
 
  • Tykkää
Reactions: Lokki
Alkuperäinen kirjoittaja juuri näin;30292165:
en kyllä yhtään ymmärrä näitä taisteluleikkien puolustajia. Miksi lapsien pitäisi väen väkisin saada oppia väkivaltaiseksi? Minä olen katsonut tarhojen ja kotien pihalla lapsia, ja kyllä ne kaikkein väkivaltaisimmat lapset on juuri niitä joiden äidit sanovat "pojat on poikia". Ihan helvatun ärsyttävä asenne. Kyllä pojillekin voi opettaa että toisella ihmisellä on tunteita, ja nämä nahistelijat ja taisteluleikkien leikkijät usein ovat kehittymättömämpiä sosiaalisesti. Opettakaa niille pojille empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja! Ja nyt kun puhutaan erityislapsista ja keskittymishäiriöisistä, niin niille varsinkin! Aivan sama nimimerkki voi tehdä tutkimusretken vankilaan, ja katsoa kuinka monta keskittymishäiriöistä vankia sieltä löytää. On nimittäin tutkittu juttu että esim adhd saattaa johtaa hallitsemattomaan käytökseen (lue:väkivalta).

taisteluleikeillä ei ole mitään tekemistä väkivaltaisuuden tai toisen satuttamisen kanssa. Taisteluleikeissä ei opita väkivaltaiseksi.

Väkivalta ja taisteluleikki on kaksi täysin eri asiaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Plum
Joskus homma menee yli. Siitäkin opitaan. Lapset oppivat sekä omista, että muiden rajoista. Ei se niistäkään ole kivaa, että leikki loppuu ennen aikojaan, kun jollekkin tulee paha mieli.

Mun on kovin vaikea ymmärtää kantaasi. Mielestäni juuri sinä eväät lapsiltasi kyvyn oppia miten pitkälle voidaan mennä fyysisten voimavarojen suhteen. Milloin sattuu ja milloin enää kenelläkään ei ole kivaa. Se on huono juttu siinä vaiheessa, kun niistä tulee vähän isompia ja ne ottaa joka hemmetin asian tosissaan eikä osaa suhtautua leikkimieliseen nahisteluun asiaankuuluvalla tavalla.

Usein miehen elämään kuuluu tai tulee tarve tuntea itsensä fyysisesti voimakkaaksi ja päteväksi. Se vaan menee niin.
Ei se tietynlainen eläimellisyys meistä vaan ole hävinnyt, vaikka kehitys menisi kuinka pitkälle. Ja vaikka sinä kuinka kiellät nahistelut lapsilta, voi olla, että se on sinun lapsesi, joka on muutaman vuoden päästä ihan ensimmäisenä snäkärijonossa haastamassa riitaa.

Ompas kuvottava asenne kasvattaa poikia! Anteeksi vaan. Tekstistä oikein huokuu se miten pidät naisia parempana, ja miehet on vaan nahistelijoita ja adrenaliinia uhkuvia snagarijonossa tappelevia miehiä.
 
Minäkin nään, että jopa taisteluleikkien (esim. vaahtomiekalla miekkailu) avulla pystyy myös opettamaaan empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja. Ja onhan miekkailu nyt myös urheilulaji (ja muutamat muutkin "taistelulajit" taitaa olla)
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
taisteluleikeillä ei ole mitään tekemistä väkivaltaisuuden tai toisen satuttamisen kanssa. Taisteluleikeissä ei opita väkivaltaiseksi.

Väkivalta ja taisteluleikki on kaksi täysin eri asiaa.

Höpö höpö. Näinhän sää uskottelet itsellesi, mutta täysin sama asia.
Sama juttu väkivaltaisten pelien pelaamisen kanssa. Mutta siitä en ala väittelee sun kanssa...
 
[QUOTE="korpela";30289453]Tai sitten jos asiaa ajattelisikin näin:

Päiväkodissa aloitti lapsi, jonka vanhemmat ei niin sanotusti ”pelaa ihan täydellä pakalla”. Lapsi tuodaan esim. Crockseissa hoitoon. Mitäs sitten kun vettä sataa? Mitä sitten kun juostessa nyrjähtää nilkat? Ei vain tunnu vanhempia kiinnostavan. Lapsi on vanhempien toimesta ylipäänsäkin kasvatettu niin, että lapsi on se joka päättää. Jos puuro ei maistu, niin sitä ei syödä. Jos jotkut kengät tai vaate ei mene päälle, niin ei sitä sitten tarvitse pukea. Jos kaulahuivi kylmällä ei ole kiva, niin vanhemmat vain nostaa korkeintaan kauluksen ylös… niin että se on sillä korjattu. Lapsi on muutenkin ylivilkas ja siitä johtuvista oppismisvaikeuksista hän käy pienrymää. Lasten vanhempien mielestä ongelmaa ei ole. Päinvastoin taisteluleikit ja muut ovat vain heidän mielestään lapselle hyväksi. Vanhempainillat jotka olisivat oiva hetki puhua näistä ongelmista, menevät aina siihen että on työvuoroa, sairastumista ja milloin nyt mitäkin. Vaikkakin näistä vanhempainilloista kyllä tiedotetaan etukäteen hyvissä ajoin. Mutta ei se auta, kun ei ilmeisesti kiinnosta. Kaiken huippuna vanhemmat ovat alkaneet kuvitella, että me täällä päiväkodissa olemme jotenkin ”liittoutuneet heitä vastaan”. Heillä on joku ihme oletus, että nuorina ja vähän erinäköisinä he muka joutuvat erityisen tarkkailun alaiseksi. Mistään tällaisestahan ei todellakaan ole kysymys, vaan ainoastaan lapsen parhaasta. Mutta minkäs tälle teet?[/QUOTE]

Meillä oli lapsi kyllä crockseissakin kesäkuumall,tai sandaaleissa, kummat se nyt itse jalkaansa lykkäsi. Sadekelillä oli päiväkodissa sadevaatteet ja kumisaappaat,sieltähän ne sitten saa jalkaan jos sataa.
On lapsia,jotka ei vaan saa sitä puuroa syödyksi.Meillä on tollanen 10v ikänen joka ei yksinkertaisesti ennen kouluikää saanut sitä puuroa alas. Jos yllytti maistamaan pari lusikallista se oksensi.Mut toki se on kasvatuksen vika eikä siinä että se ei vaan pidä koostumuksesta.osaa nykyisin jo syödä puuroakin. Alunperin "ongelma" lähti ilmeisesti siitä että olikin vilja-allerginen, ja siksi ne ekat puurot sai oksentamaan.
Onko kauluhuivi tai kauluri joku pakko? Ei harrasteta niitä,nostetaan se kaulus ylös. Tarhaikäinen on siitä huolimatta aina se joka on pää hiessä pihalla.
Ja kyllä, se on raukka kieenkehityksen takia ylipäätään siellä päiväkodissa. Voi raukkaa.

Viime talvena oli hiukan samaa ongelmaa, ai me unohdettiin teille se lappu, kun on puolipäiväisenä ja me jaetaan nää aina päivän lopussa sun muuta. Nyt vaihtui ryhmä, ja kummallisesti nuo ongelmat katosi...
 
Lapsellani ei ole ad/hd. On epäily, että hänellä voisi olla add. Hän ei ole se riehuva lapsi joka ei usko mitään. Itseasiassa jos lapsi saa selkeät ohjeet, jotka hän ymmärtää, hän tekee juuri niinkuin sanotaan. Pienryhmään hän pääsi hahmottamisongelmien ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Se ilmenee esim. Että lapsi ei osaa piirtää, hän tekee edelleen pääjalkaisen ihmisen ja auton jonka renkaat on katolla tai talon jossa ikkunat on talon ulkopuolella. Ei osaa edes oman nimen kirjaimia. Pukeminen ei onnistu ilman ohjausta, menee pikkuhousut kolitsien päälle. Syö hitaasti ja haaveilee. Ei ymmärrä ohjeita esim. Kun askarrellaan. Jos sanotaan että leikkaa pahvista viivaa pitkin, niin ei onnistu. Pitää pilkkoa asiaa, niin että ota sakset ja leikkaa pahvista tästä (näyttää sormella viivaa). Ei ymmärrä kuvia, osaa tehdä kolmen palan palapelin jne jne.. Hän on se näkymätön hiljainen kaveri joka vaan on ja ihmettelee kaikkea ympärillään kuulematta mitään.

Psykologin ohje on että pääasiallinen oppiminen tapahtuu päiväkodissa ja harrastuksissa. Kotona saa olla rennommin (tietysti on jotkut säännöt ja ruoka ajat sekä nukkumaanmeno rutiinit jne) koska lapsi väsyy pinnistellessä hoidossa että olisi kuin muut. Joskus pitää levätä! Ja en ole natsiäiti joka pakottaa pitämään sandaaleita vaan koska tarhatäti tahtoo, pisteli kivet jalkapohjassa tai ei. Joskus voi kuunnella lastakin näissä valinnoissa.. Ottaa sen lapsen tuntemukset huomioon.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama ja Plum
Alkuperäinen kirjoittaja Juuri näin;30292176:
Ompas kuvottava asenne kasvattaa poikia! Anteeksi vaan. Tekstistä oikein huokuu se miten pidät naisia parempana, ja miehet on vaan nahistelijoita ja adrenaliinia uhkuvia snagarijonossa tappelevia miehiä.

Voi kamala. Minä rakastan miehiä. Minä rakastan miestäni ja poikaani. Miehet on ihania. Se nyt vaan on aika fakta, että testosteroni saa aikaan tietynlaisia asioita. Se on ihan sama, kun naisiin vaikuttaa raskaus, kuukautiskierto tai imetys. Hormonit määrittää aika pitkälle käytöstämme. Kannattaa perehtyä lääketieteeseen.

Se ei siltikään tarkoita sitä, ettäkö soisin pojille väkivaltaista käytöstä. Taisteluleikki on täysin eri asia.
Ehkä sinunkin olisi pitänyt leikkiä taisteluleikkejä lapsena, niin ymmärtäisit eron.
 
  • Tykkää
Reactions: Plum
Alkuperäinen kirjoittaja Juuri näin;30292184:
Höpö höpö. Näinhän sää uskottelet itsellesi, mutta täysin sama asia.
Sama juttu väkivaltaisten pelien pelaamisen kanssa. Mutta siitä en ala väittelee sun kanssa...

En usko, että tässä on uskottelusta kyse, vaan realismista. En ymmärrä mitä järkeä on kieltää tosiasioita? Niitä kannattaa kieltämisen sijaan valjastaa, jolloin seuraukset ovat paljon suotuisammat kanssaeläjille.
 
  • Tykkää
Reactions: Plum
Lapsellani ei ole ad/hd. On epäily, että hänellä voisi olla add. Hän ei ole se riehuva lapsi joka ei usko mitään. Itseasiassa jos lapsi saa selkeät ohjeet, jotka hän ymmärtää, hän tekee juuri niinkuin sanotaan. Pienryhmään hän pääsi hahmottamisongelmien ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Se ilmenee esim. Että lapsi ei osaa piirtää, hän tekee edelleen pääjalkaisen ihmisen ja auton jonka renkaat on katolla tai talon jossa ikkunat on talon ulkopuolella. Ei osaa edes oman nimen kirjaimia. Pukeminen ei onnistu ilman ohjausta, menee pikkuhousut kolitsien päälle. Syö hitaasti ja haaveilee. Ei ymmärrä ohjeita esim. Kun askarrellaan. Jos sanotaan että leikkaa pahvista viivaa pitkin, niin ei onnistu. Pitää pilkkoa asiaa, niin että ota sakset ja leikkaa pahvista tästä (näyttää sormella viivaa). Ei ymmärrä kuvia, osaa tehdä kolmen palan palapelin jne jne.. Hän on se näkymätön hiljainen kaveri joka vaan on ja ihmettelee kaikkea ympärillään kuulematta mitään.

Psykologin ohje on että pääasiallinen oppiminen tapahtuu päiväkodissa ja harrastuksissa. Kotona saa olla rennommin (tietysti on jotkut säännöt ja ruoka ajat sekä nukkumaanmeno rutiinit jne) koska lapsi väsyy pinnistellessä hoidossa että olisi kuin muut. Joskus pitää levätä! Ja en ole natsiäiti joka pakottaa pitämään sandaaleita vaan koska tarhatäti tahtoo, pisteli kivet jalkapohjassa tai ei. Joskus voi kuunnella lastakin näissä valinnoissa.. Ottaa sen lapsen tuntemukset huomioon.

Kannatan myös lapsen kuulemista.
En ymmärrä, että jos se viihtyy crocseissa ja ne sopivat keliin, niin mikä ongelma. Meidän tarhassa ainakin puolella porukalla oli crocsit. Varmaan kaikilla on kivempaa, kun lapsella on jotakin sellaista päällä, jossa se viihtyy (tietysti nyt sään mukaan...).
 

Yhteistyössä