Ootteko te muut kotiäidit lastenne kanssa yleensä koko hereilläoloaikanne?

Kysymys tulikin jo otsikossa. Meillä on 2 pientä lasta, ilta-ja aamuvirkku, joten olen käytännössä joka päivä koko hereilläoloaikani lastemme kanssa ilman "omaa aikaa". Harrastuksia tms. mulla ei ole ja ystäviä näen yleensä lastemme kanssa. Tuli vaan mieleen, että onko muillakin näin, vai viettävätkö muut äidit säännöllisesti "omaa aikaa"? Ei mulla mitään valittamista ole, viihdyn lastemme kanssa, kunhan pohdiskelen..

 

hei! se varmasti riippuu paljon perheen tilanteesta..jos on mies jolla säännölliset työajat niin voi hyvin harrastaa itsekin.. itse käyn kerran viikossa salilla ja kerran viikossa lenkillä, olen 3-vuotiaan tytön äiti...jos on mahdollista niin mielestäni on tärkeää ottaa hieman omaa aikaa, esim.lukemiseen, kaverin näkemiseen tai vaikka urheiluun, koska sitten jaksaa taas niitä pirpanoita paremmin

 

Teen töitä kotona yrittäjänä, mutta hoidan samalla lapset. Olen lasten kanssa aamukahdeksasta iltayhteentoista - noin suunnilleen. "Omaa aikaa" on esim. lähikaupassa yksin pyörähtäminen (15 min) tai se, kun mies tai esikoinen ottaa pienimmät lapset ulos mukaan ja samalla keskimmäisetkin lapset ulos lähtevät.

Aika vähän olen yksin. Toki voisin lähteä esim. iltaisin ulkoilemaan yksin, mutta en oikein osaa. En ole kovin liikkuvainen

 

Kerran viikossa käyn jumpassa, senkin aloitin vasta helmikuussa. Mutta muun ajan pääsääntöisesti olen lasten kanssa, toki mies on iltaisin myös kotona.

 

Mulla on samanlaiset lapset (aamu- ja illanvirkku), mutta kyllä oma pää leviäis jos ei ois omaa aikaa ollenkaan. Harrastan liikuntaa, näen kavereita yms., kuten mieskin vuorollaan.

 

Töissä käyn pari kertaa viikossa mutta muuten aina lasten kanssa. Ei vaan huvita harrastaa mitään. Kavereita tapaan parin kuukauden välein.

 

Kolmen lapsen äitinä haluan kyllä nauttia välillä hilajisuudesta ja omista jutuista.
Ja lapset on kyllä totutettu samaan rytmiin hyvin pienestä pitäen. Tarvittaessa tietty jotakuta on joutuna aamulla herättelemään jos menee överiksi. Illalla kaikki lapset menee kyllä samaan aikaan nukkumaan, minä nukutan vauvan(tähän kuluu ehkä 10min) sillä aikaa kun mies laittaa isompia nukkumaan.
Illalla on 1-3 tuntia rauhoittumisaikaa riippuen kuinka paljon vauva on heräilly eli miten myöhään jaksaa valvoa. Lisäksi käyn itsekseni kaupassa, asioilla jne silloin kun mies on kotona. Harrastaakin pitäis mutta tällä hetkellä ainut harrastus on lasten kanssa lenkkeily(lapset ajaa pyörällä ja minä koitan henkihieverissä pysyä juosten mukana)

 

Kotona juu ja sama kuin joku edellä jo mainitsi niin kauppareissut ns. Omaa aikaa. Mies yrittäjä, lapsia kolme...apuja olisi saatavilla, mutta eipä tule käytettyä muuten kuin pakollisiin menoihin ns. Omiin hammaslääkärikäynteihin tmv.

 

Millä tavoin ne miehenne osallistuvat lastenne kasvatukseen, jos lapset ovat äitiensä kanssa 24/7? Oikeasti ihmettelen.

Olen itse totaali-yh ja kyllä mulla on omaa aikaa. Lapsella on kummit ja (toiselta puolelta) isovanhemmat, jotka mielellään viettävät aikaa lapsen kanssa muutamia kertoja viikossa kun minä menen harrastuksiin kodin ulkopuolelle. Lapsen kanssa lenkkeilemme (juosten siis) useamman kerran viikossa. Kahvakuulailen lapsen päiväunien aikana. On matkailtukin (kotimaassa) lapsen kanssa ahkerasti, en koe rajoittavana että lapsi on mukana lähes jokapaikassa.

 

Millä tavoin ne miehenne osallistuvat lastenne kasvatukseen, jos lapset ovat äitiensä kanssa 24/7? Oikeasti ihmettelen.

Kun mies on kotona niin tehdään perheenä yhdessä jotain, esim ulkoillaan, käydään ostoksilla, joskus vaan katotaan telkkua. Ei se tarkoita että kun mies on paikalla, että itse lähtisin omiin harrastuksiin. Olen siis liki 24/7 lasten kanssa, vaikka mieskin on mukana kuvioissa.

Tai lasten kanssa ja kanssa... kun toinen nukkuu päikkäreitä ja toinen rauhoittuu omiin leikkeihinsä, niin juon itse kahvia päivällä sen pari kuppia ja katon netistä kaikkea turhaa. Ihan kaikessa rauhassa.
En siis todellakaan joka hetki heitä viihdytä, ole sillä tavalla "läsnä" jos aloituksessa sitä tarkoitettiin...

 

Kun mies on kotona niin tehdään perheenä yhdessä jotain, esim ulkoillaan, käydään ostoksilla, joskus vaan katotaan telkkua. Ei se tarkoita että kun mies on paikalla, että itse lähtisin omiin harrastuksiin. Olen siis liki 24/7 lasten kanssa, vaikka mieskin on mukana kuvioissa.

Tai lasten kanssa ja kanssa... kun toinen nukkuu päikkäreitä ja toinen rauhoittuu omiin leikkeihinsä, niin juon itse kahvia päivällä sen pari kuppia ja katon netistä kaikkea turhaa. Ihan kaikessa rauhassa.
En siis todellakaan joka hetki heitä viihdytä, ole sillä tavalla "läsnä" jos aloituksessa sitä tarkoitettiin...

Eiks sun mies ole koskaan vastuussa lapsista yksin?

 

Lähes joo. Toki mies on jonkun verran, mutta vauva on vielä niin pieni että oon siksikin.

 

Kolme lasta ja koko lasten hereilläoloajan ainakin joku heistä on mun kanssa. Omaa aikaa saan iltaisin kaks tai kolme kertaa viikossa kun lähden lenkille miehen jäädessä kotiin. Mutta ei ne lapset kokoajan mun jaloissa pyöri, melkein joka päivä saan yhden kahvikupillisen juoda rauhassa lasten leikkiessä.

 

Ovatko miehenne koskaan lasten kanssa ns. yksin? Kysyn siksi, että olen pitemmän aikaa seuraillut muutaman useampilapsisen perheen touhua enkä vain käsitä, mikä sen miehen virka perheessä on. Molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätöissä (vaativuustasoltaan samankaltaisessa työssä eri aloilla tosin), mutta vain äiti käyttää lapsia neuvolassa/ lääkärissä/ hammaslääkärissä jne. Äiti hoitaa lasten aamu- ja iltatoimet ja kuskaa harrastuksiin. Isät uhrautuvasti "vahtivat" lapsia ehkä silloin kun äiti käy suihkussa ja joskus pidetään kiva leikkihetki lasten kanssa, mutta lasten kanssa ei varmasti olla jos ne ovat huonolla tuulella/ sairaana/ jne. En ole oikein ymmärtänyt, minkä takia nämä naiset ovat lasten isän kanssa kun he eivät osallistu tasapuolisesti lasten kasvatukseen?

 

[QUOTE="kysyn";29896822]Ovatko miehenne koskaan lasten kanssa ns. yksin? Kysyn siksi, että olen pitemmän aikaa seuraillut muutaman useampilapsisen perheen touhua enkä vain käsitä, mikä sen miehen virka perheessä on. Molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätöissä (vaativuustasoltaan samankaltaisessa työssä eri aloilla tosin), mutta vain äiti käyttää lapsia neuvolassa/ lääkärissä/ hammaslääkärissä jne. Äiti hoitaa lasten aamu- ja iltatoimet ja kuskaa harrastuksiin. Isät uhrautuvasti "vahtivat" lapsia ehkä silloin kun äiti käy suihkussa ja joskus pidetään kiva leikkihetki lasten kanssa, mutta lasten kanssa ei varmasti olla jos ne ovat huonolla tuulella/ sairaana/ jne. En ole oikein ymmärtänyt, minkä takia nämä naiset ovat lasten isän kanssa kun he eivät osallistu tasapuolisesti lasten kasvatukseen?[/QUOTE]

Siis se että mä olen 24/7 lasten kanssa ei tarkoita että olisin niistä yksin vastuussa miehen ollessa kotona. Itseasiassa mies hoitaa iltapesut ja leikkimiset lasten kanssa. Mutta tuollaisia "isiä" en kyllä kutsuisi kuin kämppiksiksi mistä kerroit.

 

kyllä olen koko ajan lapsen kanssa kun ovat hereillä. onhan mulla nytkin omaa aikaa kun lapsi nukkunut jo pari tuntia

 

[QUOTE="Jenis";29896633]Eiks sun mies ole koskaan vastuussa lapsista yksin?[/QUOTE]

No on se joskus, mutta harvemmin. Ehkä sitten on väärin sanoa että olen lasten kanssa 24/7 kun se viime vuonna kaksi kertaa vuoden aikana oli lasten kanssa yksin koko päivän.
Ja onhan se nyt hetkittäin vastuussa "yksin" vaikka olenkin kotona, esim menee niiden kanssa ulos jos itse teen ruokaa. Lasketaanko se yksin vastuussa olemiseksi, minä en laskenut, kun teen kuitenkin samaan aikaan osan lastenhoidosta eli ruoan heille...

Mies on paljon poissa kotoa työn vuoksi, joten kun kotona on, niin ollaan pääsääntöisesti sitten koko perhe yhdessä.

 

4-5 kertaa viikossa käyn tunnin lenkillä koiran kanssa, se on mun omaa aikaa. Ihana seurata luonnon heräämistä näin keväällä ja kuunnella lintuja.

 

Tällä hetkellä ei ole paljoa omaa aikaa kun vauva 3kk on täysimetyksellä. Iltaisin kyllä kaikki lapset nukahtavat siinä kahdeksan aikaan eli jää muutama tunti omaa tai parisuhdeaikaa. Vauva on opetettu myös pullolle joten voin käydä kaupassa, koiran kanssa lenkillä tai muuta niin että mies jää kotiin lasten kanssa, vielä en ole tuota omaa aikaa niin hirveästi kaivannut. Mies kuitenkin haluaa myös omaa vauva-aikaa ja siksi passittaa mut kerran viikossa vähintään kolmeksi tunniksi pois jaloista. Silloin tapaan käydä jonkun kaverin luona kylässä, omalla shoppailureissulla, ulkona syömässä, kampaajalla tai vaikka uimassa. Sama tapa ollut isompienkin lasten kanssa.

Muuten mies ottaa usein isompia lapsia mukaansa niin että olen vauvan kanssa kaksin, ekaluokkalaisella on muutenkin omia menojaan. Neuvolat hoidan pääosin itse nyt kun olen kotona. Mies on niitäkin hoitanut ja käyttää lapsia lääkäreissä, voi olla ainoana perheemme edustajana vanhempainilloissa yms.

 

Jumpassa käyn 3krt/vko ja lenkillä ilman lasta aina kun mahdollista. En todellakaan kestäisi jos pitäisi olla lapsen kanssa 24/7.

 

tällä hetkellä olen aina lasten kanssa, ellei joku muu ole heidän kanssaan ja se on melko epäsäännöllstä. Mies oli kotihoidontuella talven lasten kanssa ja minä jäin nyt kesäksi. Lapsia on neljä.

Mulla on illalla omaa aikaa, kun muksut menee nukkumaan.

 

mieheni on yrittäjä,joten pääasiassa hoidan esikoisemme, koitan järjestää omaa aika esim päiväunien aikana, myös tapailen muita äitejä

 

Kolme kertaa viikossa harrastan liikuntaa, mutta muutoin aika pitkälti olen. Ei tule hirveesti käytyä yksin missään... Iltaisin onneksi ns. omaa aikaa. Lapset 8kk ja 4v.